Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dufrénoy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
427
Du im—
Dulsiini
428
Duim [döim] (holl.), oik. peukalo, liollantil.
pituusmitta, = 1 sentimetri.
Duisburg [döisburh], roomalaisaikuinen nimi
Castrum Deutonis, sittemmin D i s p a
r-g u m 1. D u i s p a r g u m, kaupunki Preussissa,
Reinin-maakunnassa, kanavan varrella, joka
yhdistää Ruhrin Reiniin; 192,227 as. (1905).
Sijaiten reiniläis-vestfaalilaisella teollisuusalueella,
D:lla on suuri ja monipuolinen rauta-, kone-,
puuvilla- ja kemiallinen teollisuus. Ruhrortin
ja Mederichin kanssa on sillä yhteinen satama
— Saksan suurin sisämaasatama, jossa v. 1905
kävi 40,000, yhteensä 14 milj. tonnin kantoista
alusta. Kauppaa edistävät monet pankit. Useita
opistoja ja kouluja. E. E. K.
Dujardin [dyzardä’], K a r e 1 (1622-78), holl.
taidemaalari ja radeeraaja, Berchemin oppilas,
näyttää saaneen vaikutelmia myöskin Potterilta.
Enimmän aikansa hän eli Italiassa ja sieltä ovat
hänen useimpien lämminväristen taulujensa
aiheet. Italian kirjavaa kansanelämää hän kuvasi
laatukuvissaan ja sen aurinkoista luontoa
maisemissaan, joihin hän elolliskuviksi sovitti hevosia,
aaseja ja nautakarjaa. Sitäpaitsi D. oli etevä
muotokuvamaalari ja radeeraaja. F. L.
Dukaatti (it. ducä’to), kultaraha, jonka dogi
Johannes Dandolo ensimäisenä leimautti
Venetsiassa 1284. Sen etupuolelle oli kuvattuna P.
Markus, joka ojensi polvistuvalle dogille lippua.
Rahan takapuolella oli seisovan Vapahtajan kuva
ynnä lat. reunakirjoitus: SIT. T. XRE. DAT. Q.
TV. REGIS. ISTE. DVCAT (= sit tibi, Christe,
datus, qvëm tu regis, iste ducalus s. o. Tämä
herttuakunta, jota sinä hallitset, olkoon sinulle,
Kristus,
pyhitetty.) Kirjoituksen
viimeisestä
sanasta sai
raha nimensä
ducatus,
dv-cato, d u-
k a a 11 i.
Sitä
nimitettiin myös
zecchino
Venetsiassa olevan, la Zecca
nimisen
talon mukaan,
jossa
rahapaja sijaitsi.
Tämä
kultaraha,
jonka paino
oli noin 1jt
luotia ja
pitoisuus 23
karaattia 6-8
graania,
levisi ennen
pitkää
Italiasta muihinkin Euroopan maihin. Yleisimmäksi tuli hollantilainen dukaatti,
jonka tyyppi pysyi käytännössä senkin jälkeen
kun Alankomaiden tasavalta 1795 oli lakannut
olemasta. Ruotsissa leimattiin ensimäiset dukaatit
Hollant. dukaatti v:lta 1776.
(Yliopiston oma.)
Venetsial. dukaatti, Dopri Francesco
Lore-dani’n leimauttama. (Yliopiston oma.)
Kustaa Aadolfin kunniaksi 1634 Saksassa
leimattu dukaatti. (Yliopiston oma.)
1654. Jo aikaisemmin oli näitä rahoja lyöty
ruotsalaisella leimalla useassa Saksan
kaupungissa, niinkuin Augsburgissa (1632-34),
Elbin-gissä (1628, 30-32), Erfurtissa (1631-34),
Nürn-bergissä (1631, 32, 34), Stettinissä (1632, 41, 42,
46, 53) y. m. Viimeinen maa, jossa dukaatteja
on lyöty uusimpaan aikaan saakka, on Itävalta.
Ar. H.
Dukas, bysant. historioitsija (15:nnellä vuosis.
j. Kr.) ; kuului ylhäiseen sukuun, jonka
muutamat jäsenet olivat olleet Itä-Rooman valtakunnan
keisareja ; kirjoitti tämän valtakunnan historian
v:sta 1341 v:een 1462, jolloin turkkilaiset
valloittivat Lesboksen. Teos on tarkka ja
luotettava. O. E. T.
Dukas [dykä’], Paul (s. 1865), ransk.
orkesteri- ja pianosäveltäjä, Dubois’n oppilas; toimii
myös arvostelijana. 7. K.
Dulce et decorum est pro patria mori (lat.,
Horatiuksen ..Runoelmat" 3:s kirja 213),
„suloi-nen ja kunniakas on kuolema isänmaan edestä".
Dulcian ks. Dolcian.
Dulcigno [dultsi’njo], turk. OI gun, serb.
U 1 j c i n, kaupunki eteläisessä Montenegrossa
Adrian-meren rannalla; 5,005 as. (1896). Satama;
öljy- ja metsäntuotteiden kauppaa. V. 1880
Turkki luovutti D:n Montenegrolle, joka sen
1878 oli valloittanut. E. E. K.
Dulcinea, Don Quijoten (ks. t.) lemmitty.
Dulk, Albert Friedrich Benno
(1819-84), saks. tutkimusmatkustaja ja kirjailija. D:n
näytelmät kuuluvat etupäässä n. s.
,,voimanerol-liseen" suuntaan, jonka luonteenomaisuuksia
ovat liuomiotaherättävät aiheet ja henkevät
käänteet. Tämän suunnan draamoista ovat
mainittavia „Orla" (1844), „Simson" (1859), „Jesus
der Christ" (1865). D:n muista draamoista
mainittakoon „Lea" (1874) ja „Willa" (1875). D:n
proosateos „Der Tod des Bewusstseins" (1863)
esittää hänen käsitystään ihmiskunnasta. D. on
sitäpaitsi kirjoittanut joukon teoksia, kuten
esim. ,,Der Irrgang des Lebens Jesu" (1884-85),
jotka leppymättömästi vastustavat kristillistä
maailmankatsomusta. Hänen
jälkeenjättämis-tään papereista on julkaistu „Gedichte" (1887).
E. Ziel on toimittanut painosta hänen kootut
draamansa. (1893, 3 nid.). J. B-l.
Dulong [dylö’J, Pierre Louis (1785-1838),
ransk. kemisti ja fyysikko, toimi ensin
lääkärinä, sitten fysiikan ja kemian opettajana useissa
tieteellisissä laitoksissa Pariisissa sekä lopuksi
professorina École polytecliniquessä. Yhdessä
A. Th. Petit’n kanssa D. teki (1819) sen tärkeän
huomion, että useimmilla alkuaineilla on
melkein sama atomilämpö (Dulongin ja
Peti t’n laki). D. keksi (1811) helposti
räjähtävän klooritypen, jolla kokeillessa hän menetti
toisen silmänsä. D:n muut tutkimukset koskevat
etupäässä lämpötilan vaikutusta kappalten
tilavuuteen, paineen vaikutusta kaasuihin,
kyllästetyn vesihöyryn jäntevyyttä, kaasujen
valon-taittamiskykyä sekä lämmön syntymistä
aineitten palaessa. B.
Dulongin ja Petit’n laki ks. Dulong ja
Atomiteoria.
Dulsiini 1. s u k r o 1 i, valkoista kylmään
veteen vaikeasti liukenevaa ainetta. D. on noin
200 kertaa sokeria makeampaa, josta syystä sitä
on käytetty samoin kuin sakariinia pienissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
