Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Duluth ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
429
Duluth—Dumas
430
määrin sokerin asemesta varsinkin sokeritautia
sairastavien ravinnossa. Kemialliselta
kokou-mukseltaan d. on fenetolikarbamidia.
W. B.
Duluth [djulü’p], kaupunki Yhdysvalloissa,
Minnesotan valtiossa. Yläjärven läntisimmässä
perukassa, mainiolta asemaltaan Chicagoon
verrattava. Hyvä satama. Useita ratoja haaraantuu
D:sta. V. 1SG0 oli siinä 75 asukasta, v. 1904 jo
62,547. Rauta-, kupari- ja kivihiilirikkaat
seudut Yläjärven länsirannikolla kuljettavat
suureksi osaksi tuotteensa D:n kautta. V. 1899
laivattiin sen kuudentoista suuren viljaelevaattorin
kautta 30 milj. hl vehnää — siis huomattavasti
enemmän kuin Chicagossa. Suuri on myöskin
puutavarain vienti. D:n teollisuus (v. 1900 433
laitosta) käsittää etupäässä saha- ja
koneteollisuutta. — Liikkuvata suomalaista väestöä on
D:ssä ollut jo neljäkymmentä vuotta (nyk. n.
1,000). Raittiusseura »Toivon tähti" on
parikymmentä vuotta työskennellyt. Vuonna 1899
rakennettiin sille oma talo, jonka yläkerrassa
on kirkko. E. E. E.
Duma, vähäven. kansanomainen, vapaata
runomittaa oleva kertomaruno. Niitä esittävät
,,kob-zarit", kuljeskelevat sokeat laulajat „kobza" tai
„bandura" nimisen soittokoneen säestyksellä.
Dumain aiheet ovat enimmäkseen historiallisia
ja ne kuvailevat usein runollisen sattuvasti ja
vapauden tunnetta uhkuen kasakkain taistelua
joko tatareja tai puolalaisia vastaan.
Duma-kokoelmista huomattavimpia ovat Maksimovitsin,
Metlinskijn, Kostomarovin, Antonovitsin ja
Dra-gomanovin. Puolalaisessa kirjallisuudessa
mainitaan vähävenäläisiä dumia jo 1500-luvun
alkupuolella. J. J, M.
Dumas [dymä’]. 1. Alexandre D.
vanhempi (1802-70), ransk. kirjailija, mulatin poika,
täydensi puutteellista
kasvatustaan
lueskelemalla Orléans’in
herttuan
kirjastonhoitajana, joksi hänet
oli auttanut ,,IIenry
quatre et sa cour"
(1829) näytelmän
teatterimenestys. D:n
[-kirjallishistorialli-sesti-]
{+kirjallishistorialli-
sesti+} tärkein draama
on »Antony" (1831),
joka näytti tuoneen
esiin jotain
luonteenomaista koko
ajan-hengestä ja
suunnasta, päättäen sen
herättämästä
suosion-myrskystä. Elämästä otettuine aiheineen se oli
samalla uudenaikaisen näytelmän tienvalmistaj*.
D:n ens. draamallisen tuotantokauden muita
mainittavia näytelmiä ovat »Stockholm,
Fontainebleau et Rome" (1830), »Charles VII chez ses
grands vassaux" (1831), »Kean ou désordre et
génie" (1835). D:n näytelmille on ominaista
tavaton keksimiskyky, taitava juonen ohjaus,
dramaattisen vilkas toiminta ja tyhjentymätön
mielikuvitus. Tyydyttääkseen suunnatonta
kunnian-ja rahanhimoansa hänellä oli ylen runsaan
tuotantonsa ylläpitämiseksi monta avustajaa, jopa
muutamat vallan toisten tekijäin kirjoittamat
näytelmät ilmestyivät hänen tekijänimellään
(esim. Gaillardefn „La tour de Nesle"). D:n
näytelmien suuret viat, kuten pintapuolisuus
ja ajatuksen onttous ja aistillisuutta
kiihottavat effektit, kasvoivat ylellisen tuotannon
ohella. D:n muista näytelmistä mainittakoon
vielä »Catherine Howard" (1834), »Don Juan
de Marana" (1836) ja huvinäytelmät
»Mademoiselle de Belle-Isle" (1839), »Le mariage sous
Louis XV" (1841) ja »Les demoiselles de
St.-Cyr" (1843), kaksi viimemainittua yhä vielä
ranskal. teatterin ohjelmistossa. D. teki laajoja
matkoja Euroopan eri maissa, Pohjois-Afrikassa
ja Vähässä-Aasiassa ja kokosi vaikutelmansa
matkakertomuksiin. Lehdenlaitaromaanien
tultua muotiin D., jonka ruhtinaalliset elintavat
nielivät suunnattomia summia, suistui
tehdasmaiseen romaaninkirjoittamiseen. Tässäkin
hänellä oli monta avustajaa. Näistä
runsaslukuisista romaaneista mainittakoon »Le comte de
Monte-Cristo" (1844-45), »Les trois
mousque-1 ai ies" (1844), »Vicomte de Bragelonne" (1847),
»La dame Monsoreau" (1846). Taiteellisesti ja
siveellisesti nämä romaanit eivät ole arvokkaita,
niiden saavuttaman suuren suosion selittää
niiden jännittäväisyys. D. on sitäpaitsi
kirjoittanut useita teoksia, jotka ovat historian ja
romaanin rajalla, kuten »Jeanne d’Arc" (1842), »Louis
XIV et son siécle" (1847) y. m. Hänen
näytelmänsä »Théàtre coinplet" (yli 60 kappaletta)
ilmestyivät 1874 (15 nid.). [Fitzgerald, »Life
and adventures of Alexandre D." (1873) ; Blaze,
de Byry, »A. D., sa vie, son temps, son ceuvre"
(1885) ; Parigot, »A. D. Pére" (1901) ; Lecomte,
»A. D» sa vie intime, ses ceuvres" (1903).]
2. Alexandre D. nuorempi (1824-95),
ransk. romaanin- ja näytelmänkirjoittaja,
edellisen ulkopuolella aviota
syntynyt poika,
julkaisi jo 17-vuotiaana
runokokoelman »Péché
de jeunesse". Hän
seurasi isäänsä tämän
Espanjan- ja
Afrikan-matkalle ja julkaisi
palattuaan
eriskum-maisen kuusiosaisen
romaanin »Histoire de
quatre femmes et d’un
perroquet"(1847), joka
herätti suuren yleisön
uteliaisuuden. Tätä
seurasi joukko muita,
kuten »Le roman d’une
femme" (1848), »Césarine" (1848), »La dame
aux camélias" (1848; D:n ensimäinen suuri
menestys) ; »Tristan le Roux" (1850), »Diane de
Lys" (1851), »La boite d’argent" (1855), »Vie
à vingt ans" (1856) y. m» kuvia Pariisin
elämästä, johon hän oman isänsä opastamana oli
hyvin tutustunut. Näistä on mieltäkiinnittävin
»La dame aux camélias", joka on luonnon
mukainen, vain hyvin lievästi ihannoitu pariisilaisen
kurtisaanin Marie Duplessis’n elämäntarina. Itse
aihe: syvän rakkauden kohottama kurtisaani, ei
ollut uusi, mutta käsittely oli omintakeinen, ja
se herätti sekä suurta myötätuntoisuutta, että
suurta vastustusta. D:n dramatiseeramana
»Ka-melia-nainen" esitettiin 1852, herättäen suurta
A. Dumas vanhempi.
A. Dumas nuorempi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
