- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
983-984

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Falk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

983

Falkman—Fallopio

984

Falkman, Severin Gabriel (1831-89),
suom. taiteilija, syntynyt Tukholmassa, jossa
isä oli hovitislaaja Hans
Johan F. ja äiti Sofia
Holmberg, koristemaalari
A. P. Holmbergin tytär.
Perhe muutti 1845
Helsinkiin, jossa F. tuli
ylioppilaaksi 1850. Saatuaan
jo 12-vuotiaana
piirustus-opetusta Tukholmassa
vaskenpiirtäjältä prof.
K. D. Forssellilta, saattoi
F. kuitenkin vasta v:sta
1857 alkaen varsinaisesti
antautua taidetta
opiskelemaan. Tänä v. F.
matkusti Pariisiin ollen T.
Couturen oppilaana pari
vuotta, jonka jälkeen hän
lähti Roomaan. Täällä F. tutki vanhoja
rene-sanssimestareita ja alkoi, tosin silloisen
italialaisen maalaussuunnan vaikutuksen alaisena,
jotenkin itsenäisesti maalailla laatukuvallisia
esityksiä kansanelämästä, joskus runoudestakin (esim.
taulu ,,11 Decamerone"). Oleskeltuaan lähes
puolitoista vuotta Suomessa 1861-62, hän lähti taas
Pariisin kautta Roomaan, josta palasi vasta 1870
loppuiäkseen Helsinkiin. Kun hän täällä 1871
järjesti töidensä näyttelyn, kohtasi häntä tyly.
ymmärtämätön arvostelu, joka, niinkuin yleensä
aloitteiden ja kehoituksen puute, lamautti hänen
herkkää mieltään ja työkykyään. F:n verrattain
harvoista Suomessa maalaamista tauluista
mainittakoon historiallinen pukukuva ,,Kirje
kardinaalille" (1879), näyttelijä O. Vilhon muotokuva
»Saiturina" (1880), »Kaarle Knuutinpojan lähtö
Viipurin linnasta Tukholman
kuninkaanvaalei-hin 1448" (1885, Ateneumissa) sekä alttaritaulut
»Kristuksen ylösnousemus" (1877) Sotkamon ja
»Kristuksen kirkastus" (1878) Huittisten
kirkoissa. - - F:n koristeelliset taipumukset sekä
suuri pukujen tuntemus ja harrastus — hän oli
jo Roomassa pukuharrastuksen vuoksi tutkinut
vanhoja miniatyyrejä ja Suomessa hän tutki
kansallispukujamme — olivat syynä, että
Helsingissä usein käytettiin hänen aulista apuaan
juhlien, kuvaelmien ja teatterinäytösten
järjestämisessä sekä taideteollisella alalla. F. julkaisi
pari vihkoa »Itä-Suomessa" nimistä
kansatieteellistä kuvateosta (1885). Suomen taiteilijaseuran
puheenjohtajana F. oli vv. 1885-89 ilmaisten
siinä kuten ainakin lämmintä taiteenharrastusta
ja hienotunteista persoonallisuutta.

F. oli oikeastaan enemmän taiteenharrastaja
ja -ymmärtäjä kuin varsinainen taiteilija.
Monipuolisia lahjoja (etenkin suullista kuin myös
kiijeellistä kertomiskykyä) ja innostusta
kaikkeen pittoreskiin ei häneltä puuttunut, mutta
hän lienee alkanut opintonsa liian myöhään, niin
ettei hän koskaan oppinut täydellisesti
hallitsemaan maalaustaan, erittäinkin väritystään, joka
hänen Italiassa ollessaan sai tummentuneiden
galleriataulujen ja vanhojen freskojen synkän
raskaan, kuivan sävyn. Piirustus ei pystynjt
luomaan yksilöllistä elämää, vaan pysyi
tyypillisenä, Joskin hänen taulunsa usein tuntuvat
asetetuilta kuvaelmilta eivätkä välittömiltä, niin
ovat ne kuitenkin sommittelultaan paraiten on-

nistuneita. [E. Nervander, »Ett konstnärslif"
(1902) esittää F:n elämäkerran perustuen
suureksi osaksi tämän kirjeisiin; J. J. Tikkanen,
»S. F." (Hufvudstadsbladet, 1902).] E. R-r.

Falkneri (< saks. Fallcenierer, ransk.
faucon-nier), henkilö, joka opettaa metsästyshaukkoja,
haukkametsästäjä.

Falkoneria (saks. Falkonerie, ransk.
fauccin-nerie), metsästyshaukkojen opettamistaito;
metsästys opetetuilla haukoilla.

Falkonetti ks. F a 1 k k i.

Falkoni ks. F a 1 k k i.

Falköping [fältso-J, kaupunki Ruotsissa,
Skaraborgin läänissä (Länsi-Göötanmaassa),
metsättömällä tasangolla lähellä Mössebergiä, 4,056
as. (1906). Lähellä F:a Äslen luona Tanskan
kuningatar Margareeta voitti Albrekt
Mecklen-burgilaisen helmik. 24 p. 1389. (V. v. F.)

Fallata (ruots. Jallu - pudota), muuttaa kulussa
olevan aluksen suuntaa myötäisempään tuuleen.

(F. W. L.)

Falleerata (ransk. faillir < lat. f äller e),
puuttua, olla vailla; lakkauttaa maksunsa, tehdä
vararikko, vrt, Fallissemangi.

Fallières [faljå’r], Clément Armand
(s. 1841), Ranskan tasavallan presidentti,
alkujaan asianajaja, valittiin 1876 edustajakamariin,
jossa saavutti tunnustusta etevänä puhujana; oli

1882-83 sisäasiainministerinä, sitten muutamia
viikkoja pääministerinä ja ulkoasiainministerinä,

1883-85 opetusasiainministerinä, 1887
sisäasiainministerinä, 1887-88 oikeusministerinä, 1889-90
opetusasiainministerinä, 1890-92
oikeusministerinä; tuli 1890 senaattoriksi ja 1899 senaatin
presidentiksi; valittiin 1906 tasavallan
presidentiksi.

Fallissemangi 1. Fallit (ransk. faillite <
faillir), maksujen lakkauttaminen, vararikko,
vrt. Falleerata.

Fallmerayer [-raier], Jakob Philipp
(1790-1861), saks. historioitsija ja matkustaja,
toimi ensin upseerina ja opettajana Baierissa,
teki 1830- ja 1840-luvulla laajoja matkoja
Kreikassa ja Levantin maissa, kutsuttiin 1848
historian professoriksi Münchenin yliopistoon ja
valittiin Frankfurtin parlamenttiin, mutta erotettiin
1849 virastaan, koska oli ottanut osaa mainitun
parlamentin Stuttgartissa tekemiin päätöksiin.
F. on etupäässä tutkinut Kreikan ja
kreikkalaisten keskiaikaista historiaa. Suurta huomiota,
mutta myöskin vastustusta herätti hänen
väitteensä. että uuskreikkalaiset eivät ole muinaisten
kreikkalaisten jälkeläisiä, vaan slaavilaisista
heimoista syntynyt sekakansa, joka on omistanut
kreikan kielen. Hänen teoksistaan mainittakoon:
»Geschichte des Kaiserthums Trapezunt" (1827),
»Gescliichte der Halbinsel Morea während des
Mittelalters" (1830-36), ȟber die Entstehung
der Neugriechen" (1835), »Fragmente aus dem
Orient" (1845), »Das albanesische Element in
Griechenland" (1S57-60), »Gesammelte Werke"
(1861).

Fallopio 1. F a 1 o p i a, Gabriel e (n. 1523-

62), it. anatomi, oli anatomian professorina ensin
Ferrarassa, sitten Pisassa ja vihdoin Padovassa;
F. rikastutti anatomiaa usealla tärkeällä tiedolla,
ja monet elimienosat kantavat vielä tänäkin
päivänä hänen nimeään, esim. F:u kanava
(cana-lis Fallopii), F:n emäjohdotftubce Fallopii).

Severin Falkman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0532.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free