Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 791-792 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lelegit ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

791

Lembitu—Lemlanti

792

66,6 % puolalaisia, 25,5 % ruteeneja. Yliopiston
kirjastossa on 200,000 nid. Vielä on teknillinen,
puolankielinen korkeakoulu,
eläinlääkärikorkeakoulu, monta lukiota, pari seminaaria, useita
ammattioppilaitoksia: kreivi Ossolinskin 1817
perustama kansallisinstituutti runsaine kirja-,
käsikirjoitus-, raha- y. m. kokoelmineen,
Dzieduszyckin museo kansa- ja lintutieteellisine,
Lubomirskin museo arkeologisine ja
taidekokoelmineen; maakunnan- ja kaupungin arkistot,
ruteenilainen arkeologinen museo, puolalainen 1901
per. tiedeseura y. m. L. on Galitsian
keskusvirastojen sekä kolmen arkkipiispan istuin ja
maapäivien kokoontumispaikka.

L. on maakunnan rautatieverkon keskus ja sen
tärkein kauppa- ja teollisuuskaupunki.
Valmistetaan etenkin koneita, kynttilöitä, polttoöljyä,
väkijuomia, nahkateoksia, kemiallisia tuotteita.
Kauppa käsittää villa-, pellava, hamppu-, vaha-,
nahka- ja siementuotteita. — L:n ulkopuolella
on puistoilla kaunistettu Franz-Josefin-vuori.

L:n perusti 1259 ruteenilainen ruhtinas Daniel
poikaansa Leoa varten, jonka mukaan kaupunki
sai nimensä Leopolis (siitä puol. ja saks. nimi:
viimem. <Lemburg < Löwenburg). Puolan
kuningas Kasimir Suuri valloitti sen 1340, antaen
sille „magdeburgilaisen” oikeuden. L. oli
1450-luvulta pitkät ajat itämaisen kaupan
keskuksena turkkilaisten valloitettua Konstantinopolin.
Kaarle XII valloitti kaupungin 1704. — Puolan
ensimäisessä jaossa 1772 L. joutui Itävallalle.

E. E. K.

Lembitu ks. Lemmitty.

Lemböten kappelikirkon rauniot.

Lemböte, kylä Lemlannin pitäjässä
Ahvenanmaalla. Kylän vieressä sen länsipuolella on
Kappelivuorella muinaisen harmaakivistä rakennetun
kappelikirkon jäännös, jota pidetään Suomen
vanhimpana arkkitektonisena muistomerkkinä.
Kirkko on sisäpuolelta mitaten 7,2X5 m laaja;
seinät ovat n. s. valinmuuria: ulkosivut isoista
harmaakivistä, välitäytteenä vierinkiviä ja
saviruukkia. Ainoa jäljellä oleva ikkuna on
pyörökaarinen. Rakennustyylistä on päätelty kirkon
olevan n. v:n 1100 vaiheilta. Arvellaan sen
rappeutuneen jo Kustaa Vaasan aikana. — V. 1893
raunio lujennettiin sementityksellä. — Eräässä
tanskalaisessa matkaoppaassa n. v:lta 1250
mainitaan pysähdyspaikkana Tanskasta Viroon
purjehtiessa m. m. Lemböte („lynaebota”), jonka
johdosta on arveltu, että yllämainittu kirkko
alkujaan on rakennettu purjehtijain tarpeita varten.

A. Es.

Lemercier [lamersic’], Jacques (n.
1585-1660), ransk. arkkitehti, kuvanveistäjä ja kaivertaja. Opiskeli 1607-20 Roomassa, jossa kaiversi vaskeen m. m. M.-Angelon töitä. L. on varhemman ranskalaisen barokin merkkihenkilöitä
L:n päätyö on Sorbonnen kollegi kirkkoineen
(ensimäinen kehittynyt kupolirakenne
Ranskassa) ; rakensi Louvren laajennetun pihafasadin
keskiosan: Palais cardinalin (nyk. Pal. royal)
ynnä sen teatterin hän aloitti ja loi
Fontainebleaun komean hevosenkenkäportaan.
Kuvanveistäjänä valmistanut Henrik IV:n patsaan Lateraanibasilikaan ja saman kuninkaan sarkofagin.

U-o N.

Lemi (ruots. Klemis). 1. Kunta,
Viipurin l., Lappeen kihlak., Lemin-Taipalsaaren
nimismiesp.; kirkolle Lappeenrannan kaupungista
25 km. Pinta-ala 208,1 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 4,030 ha (siinä luvussa luonnonniittyjä
1.045 ha) ; manttaalimäärä 21,36, talonsavuja 410.
torpansavuja 69 ja muita savuja 220 (1907).
4.812 as. (1910) ; 653 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 506
(1901). 455 hevosta. 4,126 nautaa (1910). — Kansakouluja 4 (1912). — Teollisuuslaitoksia: 4 sa
haa, 4 suurempaa myllyä, 2 tiilitehdasta. — Kirkolta laivakulku Kivijärveä myöten (n. 14 km)
Luumäen rautatienaseman läheisyyteen. — 2.
Seurakunta, keisarillinen. Savonlinnan
hiippak., Lappeenrannan rovastik.: Taipalsaareen
kuulunut kappeli, perustettu 1680-luvulla, tuli
omaksi khrak:ksi 1807. Kirkko rak. 1786,
korjattu 1874. L. H-nen.

Lemke, Johan Filip (1631-1711), saks.
ruots. taidemaalari: syntyisin Nürnbergistä,
opiskeli Hampurissa ja 1653-73 Italiassa, maalaillen
etupäässä sota- ja metsästyskuvia. Kaarle XI:n
kutsumana L. tuli 1683 loppuiäkseen Tukholmaan,
jossa hän kuninkaallisena sotamaalarina ikuisti
Kaarle X:n ja Kaarle XI :n sotaretkiä (iso
maalaussarja nyk. Drottningholmissa) ja teki
lukuisien piirustusten ohella radeerauksia saksalais-hollantilaiseen tyyliin. E. R-r.

Lemlanti (ruots. Lemland, vanhempina aikoina „Lym æ la n d” ja „L e m m e la n d”). 1.
Kunta. Turun ja Porin l. Ahvenanmaan khlak :
käsittää Lemlannin niemen (jonka Lemströmin
kanava nykyjään erottaa saareksi muusta Ahvenanmaasta) ynnä osan sitä reunustavaa saaristoa.
Kirkolta Norrbyn laivalaiturille 1 km. josta
Maarianhaminaan laivateitse n. 8 km. Pinta-ala 98., km2, joista viljeltyä maata (1910)
1,369 ha (siitä luonnonniittyjä 877 ha);
manttaalimäärä 34 ”/M, talonsavuja 99, torpansavuja
21 ja muita savuja 148 (1907). 2,152 as.
(1910) ; niistä 56 suomenkielistä; 356
ruokakuntaa. joista maanviljelys pääelinkeinona 142:lla.
merenkulku 76:lla ja kalastus 42:lla (1901).
Kauppalaivastoon kuului v. 1910 18 purjealusta
(yht. 7,189 netto rek.-ton.). — 176 hevosta, 799
nautaa (1910). — Kansakouluja (1912) 4
(ruotsink.). — Teollisuuslaitoksia: Bengtsbölen meijeri.
— Historiallisia muistoja: Lemböten (ks. t.)
kappelin rauniot. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan
rovastik.; todennäköisesti Ahvenanmaan vanhin seura
kunta. L:iin kuuluu Lumparlannin kappeli. —
Kirkko rak. 1400-luvulla, sen torni 1817.

L. H-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>