Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petoeläimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4»
ta\ jk-iru \ arsinkin suuremmat lajit käyttävät
-jn: i pei-a i monta vuotta. Muuat ovat
pyöreähkö ,i \iriltäàn hyvin vaihtelevia, harvemmin
aivan valkeita t. tiiplättömiä. Pienillä lajeilla on
munia runsaasti iC-10 kpl.), suurilla vähän (1-3).
Poikaset syntyvät useimmiten näkevinä,
untuvu-peittei-inä, osaavat pian syödä itse sitä ruokaa,
minkä emo niille kantaa, ne kasvavat ja
kehittyvät nopeasti. P:n ravintona ovat kaikenlaiset
luu-raukois. l umet, mutta moiiet. varsinkin
pienemmät lajit sjövät myöskin hyönteisiä, mntoja,
etanoita. Myöskin raadot kclpaavut useimmille
mutta hedelmä nsyOjiä p. ovut vain
poikkeus-tapauksissa. Saaliiseen tartutaan yleensä aina
kynsillä, lentäviä hyönteisiä pienet lajit
sieppaavat nokallaan. Sauliin puloittelemiseeu käytetään
sekä nokkaa että jalkoja. Ruuansulatus tapahtuu
hyvin nopeaan. P:llu on kupu. Sulamattomat
ruuantähteet, luut, karvat, höyhenet y. m.
poistuvat oksenniispulloina vatsasta.
Petoliutusyste-aiatiikka kaipaa vielä paljon selvittelyä.
Yksinkertaisin jako on neljään heimoon: uuden
maailman korppikotkat (Cathartæ),
kurkikorppikotkat (Serpcntariidoe),
korppikotkat (Vulturidae), (jotka kaikki
usein yhdistetään yhdeksi: korppikotkat,
ks. t.) sekä haukat (Falconidæ).
Erikoisasemassa on viimemainituista usein omaksi heimoksi
erotettu rvhmä kai a sääsket (Pandionidce).
E. IV. S.
Petos. P:een tekee Suomen lain mukaan
itsensä syypääksi se, joka hankkiakseen itselleen
tahi toi-clle laitonta aineellista etua saattaa
jollekulle tavaran tahi rahan tappion siten, että hiin,
tuomalla esiin valheellisen asianlaidan, taikka
vääristämällä tahi salaamalla todellisen,
uikaan-saa taikka vireillä pitää erehdyksen; niinkuin
jo» hän myy väärennetyn tavaran oikeasta,
sekoitetun puhtaasta, taikka virheellisen
virheettömästä: tuikku myy tahi vuokraa saman
omaisuuden kahdelle tai useammalle; taikka ottaa
pulkol-lispestin samaksi ajaksi kahdelta tai useammalta;
taikka myymisen, lahjan tai muun välipuheen
varjolla kavnltaa omaisuutta velkojalta, kun
ulosotto on tulossa; taikka kaupassa tahi
muuten väärin mittaa, punnitsee tahi laskee, taikka
muulla tavalla peijaa toisen. Milloin tämä on
tehty vnin tavaran tai rahan tappion
saattamiseksi toiselle, on petos myös olemassa.
Rangaistus on Kikosluin 36 luvun 1 §:n mukaan sakkoa
tahi vankeutta korkeintaan yksi vuosi, taikka,
jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat,
kuritushuonetta korkeintaan kaksi vuotta ja
kansalaisluottamuksen menetys. P. on täytetty, vasta
kun petetylle on syntynyt omaisuusvahinkoa,
mutta jo sen yritys on rangaistava, ks.
Vakuutuspetos. A. T.
Petra, muinaisten edomilaisten, sittemmin
na-hate-iInisten (ks. t.i pääkaupunki. Nimi on
kreikkalainen (= kallio), alkuperäinen nimi on
tuntematon, mutta todennäköisesti sama kuin Raamii
tun (2 Kun. 14;) Sei a ( kallio). P. sijaitsi
hedelmällisessä laaksossa 115 km pohj.
Akaba-lah-desta ja 74 km etel. Kuolleesta-merestii.
Kaupungin perustamis lika on tuntematon, mutta lienee
paikka, -e kun sijaitsi tärkeän kauppareitin
varrella. aikaisin linnoitettu. V. 105 e. Kr. P. joutui
roomalaisten haltuun jn kadotti vähitellen
merkityksensä. Vielä 6:nnella vuosis. j. Kr. P. mui
500
liituun piispanistuimena, mutta senjälkeen se pian
kokonaan muuttui raunioksi. V. 1812 sen löysi
jälleen Burckhardt ja varsinkin viime vuosina on
raunioissa toimitettu kuivuuksin, joiden seurnuk
sena on ollut rikkaan sivistyksen ja runsuiden
muinaisjäännösten ilmituleminen. [Rriinno\v-Do
maszewski, „Die Provineia arabica" (1904) ;
Mn-sil, ..Arabia petra-a" (1907-08); Dtilmnn, „P. und
-eine Felsheiligttlmer" (1908), ,,Neue P.-Forsehun
geu" (1912) ; „Corpus inscript. semit." II 305 ju
seur.] II. Il-a,
Petræus [-tri’], E sk il (1593-1657), Turun
piispa, synt. Grumin pitäjästä Vermlannista, tuli
ylioppilaaksi Upsnlassa 1609, maisteriksi 1619.
Harjoiteltuaan useita vuosia opintoja
Wittenher-gissä ja Jennssa P. määrättiin 1628 Turun
katedraalikoulun opettajaksi. Kun kutedrnulikoulu
1630 muutettiin kymnaasiksi, tuli P:stasenen
simäinen jumaluusopin lehtori. V. 1634 P. sai
Turun tuomiorovastin viran, ja 1640 perustettuun
Turun yliopistoon luin tuli ensimiiiseksi
jumaluusopin professoriksi ja rehtoriksi. Piispaksi
P. nimitettiin 1652. Tiimii ruotsalaissyntyinen mies
oli niin perehtynyt suomen kieleen, että saattoi
toimia vaikuttavimpana jäsenenä 1638 nsetetussu
raamatunkäännöskomiteassa, jonka toimesta ,.Coco
Pyhä Ramattu suomexi" julkaistiin 1642. V. 1649
hän julkaisi ensimiiisen tunnetun suomen
kieliopin: „Linguie Finnien; brevis institutio". Ajan
oloihin nähden harvinaisen laajatietoisena. liurs
knana ja maan parasta sydämestään harrastavana
miehenä P. vaikutti koulun ja yliopiston opettajana
tehokknusti kunnollisen papiston kasvattamiseksi.
Vielä virassakin ollessaan papit voivat hyötyä Iiii
neil latinankielisistä saarnanjäsennyskokoelmis
taan, joiden tarkoituksena oli johdattaa heitä luon
nollisempaan jn raamatullisempaan saarnatapaan.
kuin mikä oikeaoppisuuden aikana muuten oli
tavallista. Piispana P. harrasti papiston parasta,
m. m. hankkimalla kappalaisille mahdollisuuden
virkatalojen saantiin. Nuorison opetus ja knn
san koko siveellis-uskonnollinen elämä oli P:n
hellän huolenpidon esineenä, mutta häneltä puut
tui tarmoa järjestyksen ylläpitämiseen aikana,
jolloin mahtava aatelisto pyrki mielivaltaisesti
sekaantumaan kirkon asioihin ja papistonkin kes
kuuteen tunkeutui knikenlnisia huonoja aineksia,
joilta puuttuivat sekä opilliset ettil siveelliset
edellytykset paimenvirkaan. Sentähden oli P:n
kuollessa hiippakunnassa paljon epäjärjestystä,
mutta itse hän jätti rakastetun muiston.
A. J. P ii.
Petrarca f-a’r-J, Francesco (1304 74), keski
ajan Italian suurin lyyrikko jn renesanssin ensi
miiisiii edeltäjiä, synt. Arezzossa 1304. Isä, firen
zeläinen maanpakolainen ja lainoppinut, muutti
n. 1312 Avignoniin. jonne perhekin myöhemmin
siirtyi. Isiin toivomuksen mukaan P. 1319-26
lueskeli lainoppia Montpellier’ssil ja Bolognassa.
Vasta v:n 1326 jälkeen P. palattuaan Avignoniin
sai kokonaan antautua ihailemansa klassillisen
kulttuurin tutkimiseen. Pitkänäperjantaina 1327
P. ensi kerran kirkossa näki Hauransn. Seur.
vuosina P. teki lnnjoja matkoja m. m. Ranskassa.
Flanderissa ja Saksassa keräten innolla vanhoja
käsikirjoituksia. V. 1337 P. Avignonin
furmeltu-neestä ilmapiiristä vetäytyi Vauclusen
rauhalliseen, majesteetillisten alppien ympäröimään laak
-oon. Täällä hänen synnynnäinen luonnon-
Petos Petrarca
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
