Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Picaro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
637
Picaro —Pictet
538
joutui 1167 Flanderin kreiville, 1435
Burgun-dille ja 1477 Hanskalle. E. E. K.
Picaro /-a’-] (esp.), hulttio, roisto, ryöväri.
Piccini [piisini/, Nicola (1728-1800), it.
oopperansäveltäjä, Leon ja Duranten oppilas,
sävelsi toista sataa oopperaa, osaksi italiankielellä
Napoli’ssa ja Koonnissa (1754-73), osaksi
ranskankielellä Pariisissa >1778-87), jonne hänet oli
kutsuttu Gluckin uudistuspyrintöjen vastapainoksi.
P. kohotti it. oopperatyylin entisestään melkoista
draamallisemmaksi, käyttämällä näytösten lopulla
eloisia finale-kohtauksia, vaihtelevine tempoineen
ja sävellajeineen. Myös duettomuodon hän kehitti
draamallisempaan sävyyn. P:n persoonallinen
suhde taiteellisiin kilpailijoihinsa, Gluckiin ja
Sacchiniin, oli kaikesta kateudesta vapaa. I. K.
Piccolo (it., = pieni) ks. Pikkolohuilu.
Piccolomini [ Ini], vanha it. aatelissuku, jonka
jäsenistä ovat kuuluisimmat E n e a Silvio P.,
Paavina Pius II (ks. t.) ja Ottavio P.
(1599-1656), sotapäällikkö, Amalfin herttua. P. palveli
ensin esp. joukoissa Italiassa, saapui 1619
Saksaan ja kuului v:sta 1627 Wallensteinin
joukkoihin sekä kunnostautui erityisesti Liitzenin
taistelussa 1632. Ylennettiin 1633 kenraaliksi. Nautti
Wallensteinin luottamusta, mutta otti kuitenkin
osaa hänen kukistamiseensa.
Kolmikymmenvuotisen sodan viime aikoina saavutti mainetta useilla
sotatoimillaan, mutta joutui taistellessaan
Tors-tenssonia vastaan tappiolle Leipzigin luona 1642;
meni tämän jälkeen Espanjan palvelukseen ja
taisteli Alankomaissa: määrättiin 1648
keisarillisten joukkojen ylipäälliköksi ja korotettiin
1649 valtakunnanruhtinaan arvoon. P. oli
lapseton. P:n poika, joka mainitaan Schillerin
..Wal-lensteinissa", on runollinen luoma. [Richter.
„Die P."] A". W. R.
Pic de Néthou [pikdonetiV] (myös Pic
d’Aneto-ja Pic d’Anelhou), Pyreneitten (Maladettan)
korkein huippu, 3.404. m yi. merenp.
Picea ks. [uus i.
Picenum
e’-[, vanha Keski-Italian [-maakunta Adrian-meren rannalla, hedelmällinen,
rnonijokinen seutu, jossa oli useita kaupunkeja:
Ancona. Firmum, Castrum Novum, Asculum.
In-teramnium v. m. Asukkaat (P i c e n i,
Picen-tes, Picentini) olivat sabellilaista heimoa
ja kuuluisia veltosta luonteestaan. Sitä vähäistä
kirjallista muistomerkkiä, joka heidän
kielestään on säilynyt, ei ole voitu tulkita. P. joutui
Rooman valtaan 258 e. Kr. [Speranza, ..Il Piceno
dalle origini alla fine d’ogni sua autonomia"
(1900. 2 nid.).] E. H-l.
Pichegru [pisgry’], Charles (1761-1804).
ransk. kenraali, meni 1783 sotapalvelukseen,
liittyi vallankumoukseen ja kohosi jo 1793
divisiona-kenraaliksi Reinin armeiassa: valloitti v:n 1795
alussa, käyttäen hyväkseen Hollannin jokien ja
kanavain jäätymistä, tämän maan; kukisti 1 p.
huhtik. sam. v. Pariisissa jakobiinien
konvent-tia vastaan tekemän kapinan: valloitti Reinin
armeian ylipäällikkönä sam. v. Mannheimin, mutta
antautui sitten vehkeisiin Bourbonien ja
emigranttien kanssa, herätti hallituksen epäluuloja
ja sai 1796 eronsa: tuli 1797 viidensadan
neuvoston jäseneksi ja esimieheksi ja valmisteli sekä
viidensadan että vanliainneuvoston muiden
roja-listien kanssa kuningasvallan palauttamista, kun
direktoriliallituksen tasavaltalaiset jäsenet fructi-
dor-kuun 18 päivän valtiokaappauksella (1797)
äkkiä tekivät näistä hankkeista lopun. P.
vangittiin muiden hallituksen vastustajain mukana
ja karkoitettiin Cayenneen, mistä hänen onnistui
1798 paeta Englantiin. Täältä hän jatkoi
roja-listisia vehkeilyjään ja lähti 1803 Georges
Cadou-dalin kanssa Pariisiin panemaan toimeen
ensi-miiisen konsulin Napoleon Bonaparten
kukistamiseksi suunniteltua salahanketta, mutta joutui
helmik. 1S04 poliisin käsiin ja kuoli, ennenkuin
hänen asiansa oli ratkaistu, vankilassa
väkivaltaisen kuoleman, todennäköisesti itse
surmaamalla itsensä. J. F.
Pichler [pililar], saks. kivenleikkaajasuku. Sen
kuuluisimmat jäsenet olivat Anton P.
(1697-1779) ja tämän pojat Johann 1. Giovanni
(1734-91) ja Ludwig 1. Luigi P. (1773-1S54).
He työskentelivät Italiassa ja tekivät sekä
antiikkisten gemmien jäljennöksiä että
omintakeisia töitä. [Rollett, ..Die drei Meister der
Gemmo-glyptik" (1874).] E. R-r.
Pickering [pikarit)], Edward Charles
(s. 1846), amer. tähtitieteilijä, v:sta 1876
Harvard Collegessa astronomian professorina ja
ob-servatorin johtajana, keksi meridiaanifotometrin.
minkä avulla määräsi tuhansien tähtien
valovoiman. Tutki myös tähtien spektrejä, joista
julkaisu „The Draper catalogue of 10351 stellar
speetra" (1890). P:n havainnot ja luettelot ovat
antaneet aihetta tulosrikkaisiin tutkimuksiin
kaksois- ja vaihtelevista tähdistä sekä
tähtisumuista. n. r.
Pickles [piklz] (engl.) ks. P i k k e 1 s i.
Pickwick club ks. Dickens, Ch.
Picnic ks. Piknik.
Pico, Azoreihin kuuluva saari, kokonaan
tuliperäistä syTntyä; 447 km=, n. 25.000 as. — P:n
huippu Pico Alto (2,320 m yi. merenp.) on
Azo-rein korkein kohta.
Pico de Teyde, Kanarian-saariin kuuluvan
Te-nerifen korkein huippu (3,730 m yi. merenp.).
Picquart [pikä’r], Marie George
(1854-1914), ransk. sotilas; tuli everstiluutnanttina
1S95 sotaministeriön tiedustelutoimiston
johtajaksi ja sai 1S96 selville ne väärennykset, joiden
avulla Dreyfus oli syösty onnettomuuteen: tämän
johdosta P. kyllä siirrettiin Tunisiin, mutta teki
kuitenkin tiedonannoillaan Dreyfusin ystäville
mahdolliseksi saada jutun uudestaan
käsiteltäväksi; todistajana antamiensa lausuntojen
johdosta hän 189S erotettiin virasta, vieläpä pantiin
vankeuteenkin, josta laskettiin vapaaksi vasta
seur. v. Mutta sittenkuin totuus oli täydellisesti
saatu selville, pääsi P. takaisin armeiaan 1906 ja
ylennettiin brigaadikenraaliksi: vv. 1906-09
sotaministerinä C16meneeau’n ministeristössä.
j. f.
Picris. mykerökukkaissuku, jonka lajeista k i
t-kerö (P. iiieracioides), jokseenkin korkea,
kar-heakarvainen, puikean-suikealehtinen,
keltakukkainen kasvi on meillä harvinainen kuivissa
lehdoissa t. kuivilla niityillä, useinkin
puolirude-raattina. E- L.
Pictet
1Francois Jules (de la
Rive) (1809-72), sveits. luonnontutkija, v:sta
1S35 eläintieteen ja anatomian professorina [-Genevessä. Julkaisuja: ..Histoire naturelle des
in-sects névropt^res" (1841-45), ..Traité de
paléon-tologie" (1S44-46. 2 pain. 1S53-57), „Description
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
