Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Picaro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
MH
Pictet Pieksämäki
54l»
de- mollu»que» lo-»’.les tl ti us les euvirons de
Genare" > 1847-53) y. m.
Pictet /: rit/ li soul - 1842), sveits.
fyysikko. tuli lysiikm professoriksi Geneven
ylipistoon 1879. P. en tullut tunnetuksi etenkin
-i ta syystä, että hänen onni.tui käyttämällä
hyvin alhaisia lämpötiloja js suurta puristusta
i: ttaa vetyä happea ja typpeä nesteiksi ja
kiinteiksi kappaleiksi is" . V. 18S0 P. perusti
Ber-lnui–-i yhtiön juoksevien kaasujen ja
kemiallisten tuotteiden valmistamista varten. Teoksin:
M<nioire sur la liquéfnction de roxygène, la
li-|ii. iut>n et In -uldification de l’liydrogène, et
sur le- theories des chaugements des corps" (1878) ;
Nouvelles muhine- frigorifiques basées sur
1’ein-|1 1 de pli^nomCni’- phx-i«-ehimique-" (1885);
/ur me> lanisehen Tlieorie der Explosivstoffe"
Itsij P. on myös kirjoittanut
luonnonfilosofi-(ista aineista. U. S:»1.
Pictorius /-£’-/• Johannes Olai (k. 1043),
-nam. poppismies Dpsalassn oppinsa saanut, oli
Kemin kirkkoherrana 10. 11 4.1. jolloin knstoi lnp
fsal.i 1-1.1 ja aukarasti rankaisi lieitii heidän
kannuksistaan k-, Gobdasl. V. 1(140 häntä Turun
koi -i-torissa varoitettiin liiallisesta ankaruudesta.
Picus ks. Tikat.
Picus. it. metsilnhenki, joka sadussa esiintyy
kiinink.i.inn ja -ankarina, Saturnuksen poikana,
Kuunuk-en isänä. Noitavaimo Kirke, jonka
rakkautta P. hvlki, muutti lilinet tikaksi (picus).
E. III.
Pidennetty ydin selkäytimen pidentymä ks.
Aivot.
Pidentynyt selkäydin ks. Aivo t.
Pidgir.-english I. p i g e o n e n g 1 i s h [pidin
1 !;/<■’/. etupää–ä kiinalaisten (varsinkin
Iiikc-elä-i! L–.1 käyttämä turmeltunut englanninkieli,
johon on lainattu joukko sanoja kiinasta,
malai-jista y. m. kielistä. Nimitys johtuu cngl. business
f i iri" sanan kiinal. ääntämismuodostn
pidiin.
Pidisjärvi. Nivalan pitäjän entinen nimi.
Pidäke ks. F e r m a a t t i.
Pidätys, nw., johtuti siitä, että johonkin
sointuun jää riitasävelenä soimaan joku edellisen
-•■inniin sävel, joka sitten ikäänkuin myöhästyen
P’irklututi uuteen sointuun kuuluvaksi säveleksi.
1" nnen ja 10,-nnen vuosis. dintonisessa
kuoro-tyyli–il p:t olivat miltei ainoana
riitasävelainek-M-na. /. K.
Pidatyslalte ks. T e I k i I a i t e.
Pidätysoikeus (ruots. retcnlionsriill) on
molemmilla asianosaisilla kaksipuolisissa
sopimuk-si-s.-i oleva oikeu- olla täyttämättä omaa
velvoi-t ist inn muutoin kuin jo- vastapuolikin täyttää
oman velvoituk-ensa. sekä velkojan oikeu»
määrä-t:ip.uikn–a pitää velallisen omaisuutta vakuutena
•.i.-imi-"«tnm. I’ on asianajajalla asiakirjoihin
palkastaan, talonomi-tajallu vuokralaisen
omai–iiuleen vuokrasta, tallettajalla ja lainaajalla
määrättyyn e-inee-een käytetyistä kustannuksista,
k.i-ityölä:-’-llii työe*inee»een palkastaan, laivurilla
tavaraan rahdi-ia y. m. Takavarikkoon otettu
tunnustodisle on «ainoin p:n nlaincn. P:n
kä–iltee-ien kuuluu, että e-ine on oikeutetun
halin–., Mutta jos -<• omin vnlloin erotetnnn
häneltä on hän oikeutettu verekseltään tnvnttnessa
ottamaan -en poii- Mik’.-laki 3:7, tai muussa
lapaiiku-.-a vaatimaan sitä takaisin poliisi-
ini muun virnnomniseu kautta (Ulosottolaki
7:14. Rikoslain voimaanpanoasetus 12 §. lii
koslaki 10:14). P. toteutetaan, ellei velallinen
-uoritn velkaansa tai aseta siitii vakuutta,
huke-1 lialla maksu tuomiota, jota täytäntöönpantaessa
p:n luiltinlla on n. s. erikoinen e t u o i k e u
-ks. t.) esineeseen, ks. P n n t t n u s. El. K.
Pièce [pjfs/ (ransk.), kappale. — P. de rt
-istance /dj resi.iltVaJ, aterian pääruoknlnji;
päiikappnle, tärkein ja kannattavin osa jotakin
lesim. ohjelmani.
Piedestaali transk. piédcsial), jalusta,
varsinkin kuvnnveistoksen.
Piehl [pH/. Karl (1853-1905), ruots.
egyptologi, autodidakti, v:.»ta 1888 egyptin kielen do
senttiua. sittemmin professorina Upsalassa,
perusti 1897 ..Sphinx" uimisen egyptologisen
aikakauskirjan, julkaisi joukon egyptologina
koskevia tieteellisiä ja yleistajuisin teoksin, 111. 111.
„In-scriptions liiéroglyphiques copifes en Europe et
en Kgypte" (1880-90). K. T-t.
Pieknuahaukkn 1 Archibulcn lagopus) 011 hiiri
haukkojen lähisukulainen, 4 lajia käsittävän
sukunsa ainoa palearktinen edustaja. P. on
hiirihaukkaa jonkun verran suurempi, 53-58 cm pitkä,
isosiipincn. Paras tuntomerkki on varpaisiin asti
etupuolelta höyheuikiis nilkka. Selkäpuolen väri
on ruskea, luiyhenreunukset kellertäviä. Kaula
ju eturinta täpläiset, kupeet tummemmnt, alapuoli
vaaleampi, poikkijuovninen. Elää pnlearktisen
alueen pohjoisosissn; Suomen pohjoisten
tunturiseutujen luonteenomaisimpia ja yleisimpiä
lintuja. etelässä, vielä 05p. 1. harvinaisempi,
mahdollisesti kuitenkin vielä etelämpänä
Raja-Karjalan jn Aunuksen puolelln. Asustaa
mieluimmin tunturi- ja vuoristomaiden metsissä, joissa
rakentaa pesänsä puuhun tai metsättömissä
seuduissa ison kiven päälle. Munin 3-4. hiirihaukan
munia muistuttavia. Syö pikkujyrsijöitä, sammu
koita ja linnunpoikasia, ehkä jäniksiäkin.
E. IV. S.
Pieksut ks. P ti k u.
Pieksämäen-Jyväskylän rata ks. Savon
linna n-J yväskylän rata.
Pieksämäen kuuromykkäinkoti perustettu
Bovallius-sisarusten (ks. t.) lahjavaroilla Pieksä
mäen Nikknrilaan. Kotiin otetnan jokn syksy 10
tyttöä (18 vuotta täyttäneitä ja 5 vuotta koulua
käyneitä) oppimaan 2 vuoden ajalla naisille
kuuluvia sisä- ja ulkotöitä. Opetus, ruoka ja matkat
valtionrautateillä ovat vapnnt: köyhät oppilaat
-aavat myöskin vaatteet ilmaiseksi. Oppilaille
toimitetnnn kodista erotessa paikat. /-. U nen.
Pieksämäen-Savonlinnan rata ks. Savon
linna n-J yväskylän rata.
Pieksämäki. 1. Kunta, Mikkelin 1., Juvan
kililak.. Pieksämäen polij. ja etel. nimismiesp.
viimem:uun kuuluvat myös Haukivuori ja Virta
salmi) ; kirkolle Pieksämäen rautatieasemalta 2 ’/
km. Pinta-ala 900.: km", josta viljeltyä maata
(1910) 13.273 ha (siinä luvussa luonnonniityt
5,585 Iin. viijaakasvava kaskimaa 110 Iin ja
puu-turha-ala 8 ha). Manttaalimäärä 5 3 538/?88. talon
savuja 545. torpnn.snvuja 207 ja muita savuja 240
(1907). 9.404 as. (1913); 2.317 ruokakuntnn,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1,728 (190l"). 1,102 hevosta, 5.300 nautaa
<19111. — Kansakouluja 12 (1914). Yhteiskoulu
(5-luok.). Metsänvartijnkoulu (Nikkarilassa),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
