Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pieksänjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
541
Pieksänjärvi—Pielinen
542
kiiuromykkäinkoti (ks. Pieksämäen
kuuro-m y k k ä i n k o t i). Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Apteekki. Piirieläinlääkärin asuinpaikka. —
Teollisuuslaitoksia: höyrysaha ja mylly (P :n
rautatieaseman äärellä); Siilinsalmen saha ja mylly sekä
sähkölaitos; Haapakosken rautatehdas;
Porsas-kosken saha ja mylly (ennen rautatehdas). —
Vanhoja kartanoita: Meijerhovi, Uuhimäki,
Moisio. Nikkarila y. m. — 2. Seurakunta,
keisarillinen. Savonlinnan hiippak.. Juvan rovastik.;
muodostettu osista Mikkelin ja Juvan pitäjiä
itsenäiseksi seurakunnaksi 1573 (ensimäistä
kirkkoa oli alettu rakentaa jo 1532) ja nimitettiin
vanhempina aikoina myös »Haukivuoren"
pitäjäksi. P:een ovat kuuluneet seuraavat nykyjään
itsenäiset seurakunnat: Kangasniemi,
Haukivuori. Suonen joki. Jäppilä ja Virtasalmi. —
Kirkko rak. 1752, korj. 189G. [..Mikkelin
Sanomat" 1912 (..Pieksämäen numero").] — 3.
Rautatieasema Mikkelin-Kuopion rataosalla,
uuden Savonlinnan-Jyväskylän radan risteyksessä,
etäisyys Mikkelistä 71 km, Kuopiosta 89 km,
Jyväskylästä 80 km ja Savonlinnasta n. 105 km;
matka Helsinkiin 376 km. L. Il-nen.
Pieksänjärvi, järvi Pieksämäen pitäjässä,
Kymijoen vesialueen itäisimmällä reunamalla
Rautalammin reitissä, 119 m yi. merenp.; suurin pituus
n. 10 km. suurin leveys 3.7 km. P:n
pohjoispäästä laskee Haapajoki Haapajärveen (joka
aikaisemmin on kanavan kautta ollut itäänpäin
yhdistettynä Suonteenselän lisäveteen Uhijärveen) ;
siitä vesijakso jatkuu Savijärven. Kutujärven,
Kutujoen kautta Koskeloveteen (P:n ja
Koskelo-veden välinen korkeusero on 22 m). P:n
eteläpäässä on Pieksämäen kirkonkylä ja sen
itärantaa kulkee Savon rautatie. L. U nen.
Pielaveden tuomiokunta käsittää seuraavat 2
käräjäkuntaa: 1. Pielavesi, Keitele ja osia
Maaningasta: 2. Nilsiä. Muuruvesi ja Varpaisjärvi.
Viipurin hovioikeuden alainen.
Pielavesi. 1. K u n t a. Kuopion 1.. Kuopion
kihlak.. Pielaveden-Keiteleen nimismiesp. (joka
käsittää myös osia Maaningan kunnasta);
kirkolle Siilinjärven rautatieasemalta n. 55 km,
Iisalmesta n. 50 km (talvella). Pinta-ala 1,163
km5, josta viljeltyä maata (1910) 10.140 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 5.871 ha, puutarha-ala
4.64 ha ja viljaa kasvava kaskimaa 15,ss ha).
Manttaalimäärä 54.4201, talonsavuja 403.
torpan-savuja 319 ja muita savuja 506 (1907). 10.300 as.
(1913) : 2.451 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 1.612 (1901). 1*372
hevosta. S.084 nautaa (1911). — Kansakouluja
14 (1914]. Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Keiteleen kanssa. Apteekki. Kunnansairaala.
— Teollisuuslaitoksia: Pielaveden osuusmeijeri ja
mylly, Säviän osuusmeijeri ja mylly, Laukkalan.
Vaaraslahden ja Katajamäen meijerit. —
Kirkonkylän erikoisnimitys Rannankylä. — 2.
Seurakunta. keisarillinen. Kuopion hiippak..
Iisalmen rovastik.; kuulunut Iisalmeen kappelina
(perust. 1692), erotettu siitä omaksi
khrakun-naksi keis. käskykirjeillä 7 p:ltä syysk. 1811 ja
18 p :lt:i marrask. 1814 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1830). -— Kirkko puusta, rak. 1878.
L. H-nen.
Pieles, jossa heinät säilytetään talven varalle,
on monta kuormaa sisältävä pitkähkö koko:
Itä-Suomessa kapea-, Etelä- ja Länsi-Suomessa leveä-
pohjainen. Edellisessä, joka ou vanhempi muoto,
juoksee joskus, kuten haasiassakin, riukuja
päästä toiseen. Tavallisesti käytetään tukena
keskellä pystyjä puita ja päihin lyödään yksi
tai useampia seipäitä. Yleisimmin tehdään p.
ylöspäin levenevä ja tuetaan sivuilta kolmella eri
sei-väsrivillä, jotka ovat toinen toistansa
korkeammat. Joskus katetaan p. oljilla; tavallisimmin
heitetään sen päälle vain painoja. Elukoita
vastaan p. aidataan. U. T. S.
Pielinen (myös Pielisjärvi, mikä
oikeastaan tarkoittaa Pielisjärven pitäjätä), järvi
Pohjois-Karjalassa, pääasiallisesti Juuan,
Nurmeksen ja Pielisjärven pitäjäin sisällä,
ainoastaan eteläisin pohjukka pistää Enon pitäjään;
pituussuunta käy luoteesta kaakkoon, suurin pit.
n. 100 km, suurin lev. n. 40 km (Juuan
kirkolta Pielisjärven kirkolle), pinnan korkeus 92 m
yi. merenp. P:n pinta-ala on 942 km3 (kun
ei oteta huomioon saarien pinta-alaa 125 km3)
ja se on järjestyksessä 6:s Suomen järvistä
(hiukan pienempi Oulujärveä). — Laajuuteensa
ja ranta-äyräidensä korkeuteen nähden P. on
yleensä verrattain matala järvi; suurin mitattu
syvyys on vain 49 m ja keskimääräinen syv.
alle 10 m. — P:n saarista suurimmat, ovat
Paalas-nuta (keskellä järveä), Porosaari (Paalasmaasta
poh joiseen) sekä 12 km pitkä, kapea Kvnsisaari
(Paalasmaasta luoteeseen).
P:n syvänne rajoittuu lounaassa vanhoihin
ja-tulisiin vuorijätteisiin (Koli), länsirannikou
pohjoisempi osa taas postbothnialaisiin graniitteihin
ja prekalevalaisiin suonigneisseihin, ja
ainoastaan rannikou keskikohdalla (Juuan kirkon
seuduilla ja siitä etelään) pistää pienemmällä alueella
laatokkalaisia liuskeita (joissa m. m. esiintyy
vuolukiveä, vrt. Nunnanlahti) mainittujen
eteläisempien jatulisten ja pohjoisempien
graniitti- ynnä gneissiniuodostuniien väliin.
Itärannikon pohjoisimmassa osassa tavataan hiukan
prekalevalaista graniittia (samaa kuin Oulun
läänin kaakkoisosissa), muuten koko itärannikko
käsittää prebothnialaisia tai iältään epävarmoja
gneissigraniitteja ja graniittigneissejä. —
Rantaäyräät ympäri koko järven ja saarissa ovat
pääasiassa moreenia (ks. t.), joka monin paikoin
muodostaa kauniita hiekkarantoja.
Huomattavimmat lisävetensä P. saa
Lieksanjoen. Viekijoen ja Saramonjoen (ks. n.) kautta
itärannikolle ja pohjoispäähänsä;
korkeampivuo-riselta länsirannikolta tulee ainoastaan
vähäpätöisiä lisävesiä, huomattavin niistä on
Juuan-ioki. Juuan kirkonkylän kohdalla. -— P. laskee
Pielisjoen kautta Pyhäselkään (ks. n.).
P:n kuulun luonnonkauneuden huippuna 011
Kolin (ks. t.) seutu lounaisrannikolla. —
Entinen kuuluisa P:n kalaisuus cn varsinkin
viimeisinä vuosikymmeninä tuntuvasti vähentynyt,
vaikka vieläkin on kalansaalis ajoittain
huomattavan hyvä.
P:llii käy vilkas laivaliike välittäen yhteyttä
Joensuusta Nurmekseen sekä Lieksaan. Juukaan.
Kolille ynnä muihin välillä oleviin tärkeimpiin
pysähdyspaikkoihin ja liikekeskuksiin. — Pitkin
P:n itärannikkoa kulkee Karjalanradan jatko.
Joensuun-Nurmeksen rata.
P. lisävesineen on ikivanhoista ajoista alkaen
muodostanut oivallisen kulkureitin, jonka kautta
todennäköisesti ovat käyneet m. m. monet vanhat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
