Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piperatsiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i3<)
Pippingsköld —Pippuri nsyöjät
G40
(1899). ..Goüändska studier" (1901), „Nya got-1
Uud-k» studier" .19041. „Guta lag ocli Gutti sagu
ikmte ordbok" 1905-07), ..Äldre västgötalagens
ordskatt" 1915; ..Studion üher die Funktion de»
TroiumelfeiU" (1913). Toimittaa aikakauskirjaa
Mudier i nordisk filologi".
Pippingskold / iuld], Josef Adam
Joa-.liitu (1825-921. professori Josef P:n iks. P i
p-p i a u -uku pojan|K>ika. -uom. lääkäri ja tietie
mi.– tuli lääketieteen tohtoriksi 1800 ja
lapsen-p.i.tM.sipin dosentiksi lstil -tkl lapsenpäästöopin
i lastentautien professoriksi 1870. josta toimelta
erosi ls»7. p:n merkitys lääketietiemme
kehityk->es-.i maassamme on varsin huouiattavu. Liittyen
niihin, jotka viime vuosisadan jälkimäisellä
puoliskolla alkoivat pitää lapsivuodekuumettu tautina,
joka aiheutui erityisestä tartunnasta. P.
ensimäkenä rupesi synnytyksissä noudattamaan
asep-tiikan periaatetta torjuvana keinona tätä
uhkaavaa tautia vastaan sekä onnistui toimenpiteillään
painamaan lapsensynnyttäjien kuolleisuuden
sangen vähäiseksi siitä, mikä se siihen asti oli ollut.
Ollen luonteeltaan konservatiivinen hän luotti
paljon luonnou omiin voimiin vapauttaa
synnyttäjää sikiöstä, ryhtyen vasta suurimmassa
tositarpeessa synnytystä kojeitten avulla
jouduttamaan. P. harjoitti muuten kyllä kirurgista
hoitotapaa. toimittaen laajalti laparatoinioja, jotka
niihin aikoihin vielä olivat jotenkin harvinaisia
tehtäviä. P. on julkai-Mit joukon tieteellisiä
kirjoituksia. enimmäkseen Suomen lääkäriseuran
..Handlingur"eissa. Hänen toimestaan alkoi
ilmestyä suomenkielinen kätilölehti. P. otti innolla
o-au yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen elämään,
ollen m. m. llitari>ton ja aatelin jäsenenä
siiäty-valtiopäivillä 1863-91. Myöskin vultion
asetta-mi–a vuliokunnis-a otettiin P:n kokemus ja laaja
tietoaarre varteen: niinpä hän oli
puheenjohtajana komiteoissa, joitten tehtävänä oli
rokotuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen,
olije-sääntöisen prostitutsionin ja väkijuomien
lainsäädäntö y. m. Testamentissaan P. määräsi
iOti.dOO mk. sovelletun fysiikan professuurin
ylläpitämiseksi yliopistossamme sekä 100.000 mk.
lastenhoidon edistämiseksi maassamme, minkä
li–ak-i hän lahjoitti 80.000 mk. köyhien
Iastensvn-nyttäjien auttamiseksi. .1/. 0-B.
Pippuri. Tavallisesti tarkoitetaan p:lla
mustan 1. väkeviin p:n (l’iper nigrum)
kuivattuja hedelmiä, joita
yleisesti käytetään ryytinä.
Kasvi on monivuotinen
köynnöskasvi, jonka varsi
on noin sormen paksuinen
ja jopu 10 m pitkä,
lehdet puikean herttamaiset.
lyhyt ruotiset, kukat
nor-koissa. Hedelmä on
kel-lervänpunainen. kuivahko
inarja ja sisältää yhden
»uurivnlkuaisisen
siemenen. Kotimaa
Malahar-ran-nikko. Viljellään vartinkin Itä-Intiassa, myös
IJiriM Intiasta. Kasvi kasvatetaan joko salkojen
tai elävien tukipuiden varassa ja tuottaa
eniten 7 9 vuotisena; 20 v. vanhoista on sato
jo valiäinen Puolikvpsinä poimitut marjat ovat
tavallintA mustaa p:ia, kypsillä kuivatut
marjat, joista ulkokuori on poistettu, ovat
Mantan pippurin oksa.
niiedoinmanmakuista. vähemmän käytettyä
vai kop .-ia. Kirpeä maku johtuu eräästä
hartsini lieosta ja piperiini nimisestä alkaloidista.
Vuotuinen tuotanto on n. 20 milj. kg, siitä yli
puolet Sumatralta. Itä-intialaisten Pipcr
Ionini m ja P. officinamm lajien raakoja
hedelmä-tähkiä on myOs käytetty höysteenä pitkän p:n
nimellä, mutta ovat nykyisin joutuneet melkein
unohduksiin ; rahvas käyttää niitä eläimille
lääkkeeksi. P. on vanhimpia maustekasveja. Nimi
tunnetaan jo sanskriitista. Kreik.-room.
maailmassa oli p. (kaikki 3 mainittua p.-laatua) hyvin
suosittu, samoin keskiajalla, jolloin se oli
kallisarvoinen ja tärkein kaikista ryydeistä. Venetsia
ja Genova saivat p.-kaupallaan suunnattomia
rikkauksia. Itft-Intian meritien löydön jälkeen
halpeni hinta, mutta tuotti kauppa silti
portugalilaisille ja heidän jälkeensä hollantilaisille suuria
voittoja.
Höyste- 1. ja m a i k a-p. on
.l/t/rfnceæ-hei-luoou kuuluvan, kauniin, n. 10 m korkean
keskiamerikkalaisen 1’imcnta officinalis-puun
puoli-kypsä, herneenkokoinen, ruskeahko marja, jota
käytetään höysteenä (pippurinmarja) ja tulee
kauppaan varsinkin Jamaikasta, mistii sen
vuotuinen vienti on noin 2’/i milj. kg. Eurooppaan
se tuotiin 1001 ja käytäntö levisi pian. Sen maku
on hieno ja muistuttaa väkevää p:ia,
rvytineili-koita ja kanelia ja johtuu eräästä eetterisestä
öljystä.
Turkin 1. espanja n-p.. paprika
saadaan Solaiiaceæ-heimoon kuuluvista
Cüpsicttpii-lajeista, etupäässä C.
an-Huumista. Kasvi
muistuttaa hiukan perunaa;
on kotoisin
troopillisesta Ameriikasta.
Viljellään polttavanmakui-sen, tavallisesti
tummanpunaisen, kuivah-kou. sormenpaksuisen,
pöhöttyneen marjan
vuoksi yleisesti
tropiikeissa, mutta myöskin
Euroopassa, varsinkin
Espanjassa ja
Unkarissa. Ei ole yleisesti
käytetty. Iledelmilnseinä sisältää hyvin kirpeää
kapsiinia. Tropiikeissa viljellään paljon myös
etelä-amer. C. frutesccns-lajia, jonka hedelmiä
c ay e n n e-p i p p u r i a varsinkin kuumissa
muissa ja Englannissa käytetään höysteenä.
Useiden troopillisten .tnoiiaera-heimoon
kuuluvien A’i//opia-pensaiden tai -puiden siemeniä
käytetään p:n tapaan. X. ælhiopican siemeniä
käyttivät jo vanhat kreikkalaiset yleisesti. Guayanassa
ja Länsi-Intiassa kasvavasta A*, aroniaticasta
saadaan O uinea- 1. n e e k e r i p i p p u r i a. vrt.
B e t e l p i p p u r i, P e p e r o n i. P i p e r.
K. L.
Pippurijuuri ks. Piparjuuri.
Pippurilinnut ks. Pippurinsyöjät.
Pippurinsyöjht 1. tukaanit (
Rhamphastidae t, troopillisessa Ameriikassa elävä, n. 60 lajia
käsittävä kiipijälintuhoimo. P. tunnetaan
suhteettoman suuresta ja pitkästä, reunoistaan
salia-hampaisesta ja useimmiten koreankirjavasta
nokastaan. Liikkuvat eloisasti puissa, pesivät
puiden onkaloihin. Syövät pääasiallisesti hedelmiä
Haprika I. lurklopippurl.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
