- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
731-732

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjois-Ameriikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

729

Pohjois-Ameriikka

731

iuuodo«tti\j| kuitenkin Kanadan ja Yhdysvaltain
rajalla oletat jättiläisjärvet Yliijarvi.
Michigan-lärvi. Huron. Erie ja Ontario, jotka laskujokeusa
St Lawrence-virran keralla muodostavat P.-A:n
sisäosiin vievistä kulkureiteistä tärkeimmän.

Ilmastoon ratkaisevasti vaikuttavia
tekijöitä ovat yllämain. lämpö- ja kvlmyyssililiöt,
Meksikon ja Hudson in-lahdet, sekti se seikka, että
P.-A:n vuoristot, kulkien pohjois eteläistä
suuntaa. eivät voi estää voimakkaita, äkillisiä,
pohjoisesta etelään ja päinvastoin kulkevia
ilmavirtauksia. vtutn sensijaan ehkäisevät kosteiden
merituulien pääsyn mantereen sisäosiin. P.-A:n
ilmaston huomattavin ominaisuus on siten
äkillinen. jyrkkä vaihtelu iiärimäisyyksieu välillä.
Pohjoisesta tuleva kylmä aalto (cold irave) voi
5 minuutissa alentaa lämpötilan 20° :11a
(Denverissä 1875). 16 tuunissa 33,»°-35.»° :11a ja
päinvastoin voi yöllä —15°C näyttänyt
lämpömittari päivällä ..auringossa’1 näyttää -f46°C.
Vuodenaikojen vaihtelut ovat niinikään sangen
nopeat: niitä seuraavat usein ihanat
..intiauni-kesät" ja ankarat takatalvet, jotka kesähalloina
i killing frostsi tuottavat viljelyksille tavatonta
tuhoa, varsinkin Ohion pohjoispuolella. Rajut
talvimyrskyt fbli;:ards. northers) hihittelevät
karjalaumoja Kalliovuorten itäjuurella, ja
pelottavat pyörremyrskyt (tornados, h urricanes)
lakaisevat matkallaan itäänpäin Kansasin,
Nebraskan. Missourin, Illinoisin ja Ohion
lakeuksia. Mississippi’n laaksoa ja Atlantin
valtameren rannikkoa Floridasta New Foundlandiin
asti. — Yleiset tuulisuhteet riippuvat
Pohjois-Atlantilla olevasta minimistä (aiheuttaa talven
kylmät ja kuivat luoteistuulet), kesäisestä
minimistä mantereen yläpuolella ja Keski-Atlantin
maksimista (kesäiset, idästä, kaakosta ja etelästä
tulevat sadetuulet). Ison valtameren
ilmanpaine-suhteet vaikuttavat vain rajoitetulla alueella
Kor-dillieerien länsipuolella aiheuttaen Englannin
Kolumbian. Washingtonin ja Pohjois-Kalifornian
lauhkean ilmaston ja runsaat talvisateet.
Talvisten luoteistuulten vaikutuksesta P.-A:n ilmasto
lukuunottamatta viimeniain. aluetta, varsinkin
Eurooppaan verrattuna, on mantereinen ja yleensä
samoilla leveysasteilla paljon kylmempi kuin
Euroopan. New Yorkin tammik:n keskilämpö
—1°C on 9.«°C alhaisempi kuin samalla
leveysasteella olevan Napoli’n. Chicagon 11,7°C
kylmempi kuin Rooman, Winnipegin 20,4°C
kylmempi kuin Frankfurt am Mainin, jotavastoin
San Franciscon tammik:n keskilämpö, + 10.»° C,
on vain 0.«°C alhaisempi kuin Palermon.
Kesäkuukausien keskilämpö taas ipaitsi yllämain.
Ison valtameren rannikkoaluetta) on korkeampi
kuin Euroopassa lukuunottamatta
Itä-Euroop-paa) samoilla leveysasteilla; Pohjois-Meksikossa,
Arizonassa. Utahissa ja Nevadassa on alue.
jossa heinäk:n keskilämpö on -f 30°- -f- 37.?° C,
siten vetäen vertoja Afrikan ja Arabian
kuumimmille erämaaseuduille. Korkeasta
kesäläm-mosta huolimatta v:n keskilämpö yleensä on
alhainen; New Yorkissa se esim. on -)- 10,»° C
I. 6° alhaisempi kuin Nupoli’ssa. — Sadeaika
pohjoisessa. koillisessa ja Mississippi’n alueella on
ke-ällä. kaako–a syksyllä ja talvella, Meksikossa
ja Etelä-Floridassa troopillisten seutujen tapaan
auringon olle-sa korkeimmillaan,
Pohjois-Kali-fornia»-a, Oregoni-sa ja WashingtonisHa talvella.

Sademäärä on. sisii- ja pohjoisosia lukuuuotta
matta, runsaampi kuin Euroopassa; sade kuiten
kin enimmäkseen tulee lyhytaikaisina, rankkoina
kuuroina ton mitattu 537 mm vuorokaudessa ja
I2li niin 15 min:ssa). Niiden välillä on P.-A:n
kuuluisaa ..kaunista ilmaa" (läpikuultavan, kirk
kaan ilman kosteuspitoisuus tavattoman
alhainen), joka ajoittain sauttaa venyä kuukausia kes
taviksi, kasvullisuuden tuhoaviksi
kuivuuskausiksi (esim. kesällä 1886 4 ’/. kuukin kuivuus
Minnesotassa ju Dakotassa). Eniten sataa
Atlantin valtameren, Meksikon-lähden sekä Ison
valtameren pohjoisilla rannikkoalueilla ja
paikoitellen Meksikon ja Keski-Ameriikan eteläran
nikolla (vuotuinen sademäärä New Yorkissa
1.136 mm, Kap Hatteras-iiiemellü 1.609 mm, New
Orleansissa 1.405 mm, St Louisissa 1.033 mm.
Miradorissa Meksikossa 2,130 mm. San
Franciscossa 600 mm, Portlundissa 1,190 mm,
Unalas-kalla Aleuteilla 2,941 liuu). Sisämaassa, Kordil
lieerien tuulensuojassa, Etelä-Kalifornian,
Pohjois-Meksikon ja Jäämeren rnnnikoilla sademäärä
on paljon alhaisempi (Winnipegissii 600 mm.
Denverissä 357 mm, Los Angelesissa 440 mm,
Meksikon kaupungissa 610 mm); onpa siellä
seutuja (Yhdysvaltain Kordillieeri-alueeu
lounaisosissa), jotka ovat maapallon sadeköyhim
piä (Yuniassa 72 mm. Volcano Springsissil 43 mm).

Kasvisto. P.-A:n kasvimaailman
yleisluonnetta määräävistä tekijöistä on ensi sijassa
huomattava maanosan suuri ulottuvaisuus
pohjois-eteläsuuntaan. Knsvillisuusmuodot äärimilisen
niukasta arktisesta uhkeaan troopilliseen ovat
siten edustettuina. Tavattoman tärkeä on myös
P.-A:n maant. kaksipuolisuus, appalakkisen idän
ja kordillieerisen lännen välinen jyrkkä
eroavaisuus. Mäiiräiivästi on myös vaikuttanut
geologisesti verraten myöhäinen manneryhteys
Itä-Aasian ja Pohjois-Euroopan kanssa sekä nykyistä
paljoa laajempi vuorovaikutus Etelä-Ameriikan
kanssa osaksi nykyistä Keski-Ameriikan
kannasta leveämmän, osaksi Länsi-Intian saarille
johtavan maasillan kautta. Vielä on huomattava,
että pohjoisesta etelään kulkevat vuoristojonot
ovat olleet hyvinä peräytymisteinä maajäiin
tieltä eteläänpäin siirtyville kasveille; siten
P.-A:ssa moni kasvilaji säilyi, joka Euroopassa
jääkauden aikana tuhoutui. — Suurin piirtein
katsoen P.-A :n pohjoisosien lajit liittyvät vnn
lian maailman muotoihin luonnollisesti paljon
suuremmassa määrässä kuin eteläosien. Samalla
kuitenkin on suuri erotus samoilla leveysasteilla
olevien kordillieeri- ja nppalakkialueen seutujen
villillä; varsinkin Kordillieerien länsipuolella
olevan. eristetyn, hedelmällisen rannikkokaistaleen
kasvillisuus on omintnkeinen. — Verratessamme
P.-A:n kasvimaailmaa eurooppalaiseen pistää
ennen kaikkea silmiin sen sekit paljoa suurempi
muotorikkaus, että eri yksilöiden paljoa
voimakkaampi kehittyminen, kukoistaminen,
lisääntyminen ja muunteleminen. Euroopassa esim. on
kotimaisia metsäpuita vain n. 40 lajia,
yksistään Yhdysvalloissa on lähes 400. Tammilajeja
Euroopassa on n. 20. Yhdysvalloissa 50 j. n. e.
Mammuttipetäjä, jilttililissetri, douglas-kuusi y. m.
metsän jättiläiset osoittavat, mitä P.-A:n
kasvimaailma kykenee tuottamaan. Vanhan maailman
kasveista monet, kuten vehnä, puuvilla,
omenapuu, useat rikkaruohot kehittyvät ju lisääntyvät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0394.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free