Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pussisaukko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1153
Pussisaukko—Putki
1151
Pussisaukko.
elüiiileiiiia. pussi toisilla jotenkin hyvin
kehittynyt, toisilla surkastunut. Useimmat metsissä
eläviä yöeläimiä. Käsittää suvut IHdelpliys i
huomattavimmat lajit aineiasrotta ja
opos-s u m, ks. n.) ja Chironectes (ks. Pussi
saukko). 1. V-s.
Pussisaukko (Chironectes minimus).
pussirottiin kuuluva, etupäässä vedessä elävä pussieläin,
ulkomuodoltaan ja
elintavoiltaan saukkoa
muistuttava. Pituus n.
40 cm. häntä yhtä
pitkä, tyvessä
tiheä-karvaineu, muuten
suomupeitteinen.
Jalat lyhyet, takajalat
etujalkoja pitemmät,
edellisten pitkät
varpaat räpylän
yhdistä-mät. Sileä turkki selkäpuolelta harmaa mustin
kuvioin, vatsapuolelta valkea. P. tavataan suuressa
osassa Etelä-Ameriikkaa. etenkin metsäseuduissa,
jokien ja purojen rantamilla. Se liikkuu nopeasti
sekä maalla että vedessä ja käyttänee
ravinnokseen etupäässä kaloja ja muita vesieläimiä:
elintavat ovat toistaiseksi sangen vähän tunnetut.
/. V-s.
Pussitauti ks. Sikotauti.
Pusta (unk. Puszta). Unkarin tasangon.
Al-földin. aroalue, joka vain siellä täällä yksinäisen
maatilan, metsikön tai majapaikan
keskeyttä-mänä ulottuu Tokajn eteläpuolelta pitkin Tiszan
vartta Tonavan laaksoon saakka. Edistyvä
maanviljelys vuodesta vuoteen supistaa sen alaa.
Pusteli (lat. püstula), märän täyttämä pieni
rakkula, jommoisia nähdään ihossa ja
ihonalaisessa solukossa, esim. talirauhasen tulehtuessa
in. s. finninäppylä).
Pustertal /-«-/, pitkittäislaakso Itäalpeissa,
Tirolissa, ulettuu 100 km pitkänä Mühlbachista
lännessä Lienziin idässä, erottaen toisistaan
gneissialpit (Hohe Tauern) ja Etelä-Tirolin
kalkkialpit (Etelä-Tirolin Dolomiitit. Karniset
alpit). P:n itäosassa virtaa Draava. länsiosassa
Rienz; niiden välinen vedenjakaja Toblacher Feld
on 1.210 m yi. merenp. — P:ssa on n. 67,000
karjataloutta harjoittavaa as.
Pustozersk [-e’-] (syrj. Sar-dor). ent.
kaupunki, nyk. kylä Pohjois-Venäjällä. Vienan lää
nissä. Petsoran suistossa Pustoj-järven rannalla;
satakunta poronhoitoa ja kalastusta
harjoittavaa as. Pari kirkkoa. — P:n per. 1499 Kurbskij
ja Usatyj nimiset ruhtinaat sam. v.
valloittamansa samojedi-maan kurissa pitämiseksi.
Menetti merkityksensä hallinnollisena keskuksena
1780, Mezenjin perustamisen johdosta. Oli pitkän
aikaa karkoituspaikkana. E. E. K.
Pusula. 1. Kunta, Uudenmaan 1.. Lohjan
kililak.. Nummen-Pusulan nimismiesp.: kirkolle
Karkkilan (Högforsin) asemalta 19 km, Lohjan
asemalta 30 km. Pinta-ala 273.< kmJ, josta
viljeltyä maata (1910) 4.529 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 562 ha. puutarha-ala I6.59 ha).
Manttaalimäärä 51.:ioa, talönsavuja 138. torpansavuja
187 ja muita savuja 474 (1907). 4.017 as. (1913);
783 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 465 (1901). 631 hevosta,
2.154 nautaa (1911). Kansakouluja 7 (1914).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Pyhäjär-37. VII. Painettu 15.
ven (U. 1.) kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
Ariman lasitehdas (ks. A r i m a) ; Töllin salia;
Ju-vankosken mylly, kalkki- ja sähkötehdas. —
Luonnonnähtävyyksiä: Väinölän harju (kirkolla).
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Porvoon
hiippak., Ixihjan rovastik.; perust. 1640
Lohjaan kuuluvaksi „Metsäkansan kappelin"
nimellä; erotettiin omaksi khrakunnaksi keis.
käskvkirj. 24 p:ltä helmik. 1862 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1888). — Kirkko puusta
rak. 1838, korj. sittemmin 4 eri kertaa, viimeksi
1906. L. B-nen.
Puszta ks. Pusta.
Pusztaszer [pustasär] t. S z e r [siirj, seutu
Unkarin pustalla, Csongrädin komitaatissa,
Sze-gedistä pohjoiseen lähellä Tiszaa. Siellä sanotaan
Arpädin pitäneen ensimäisen kansalliskokouksen.
Arpädin muistopatsas pystytetty 1896.
Putatiivinen (lat. putä’re = luulla), luuloteltu;
putatiiviavio, avioliitto, jonka n. s.
purkava avioeste tekee pätemättömäksi. Tähän
käsitteeseen kuuluu: että avioliitto on
muodollisesti oikein solmittu; että toinen tai molemmat
sopimuskumppanit ovat uskoneet avioliiton
päteväksi; että este on sen laatuinen, että avioliitto
ei ainoastaan purkaudu, vaan käy kokonaan
mitättömäksi alusta pitäen, jolla seikalla on
vaikutusta lasten säätyyn, perimisjärjestykseen ja
sopimuskumppanien omaisuuden jakoon. Sellaisia
esteitä ovat Wreden mukaan: sukulaisuus,
lan-kous ja laillinen avioliitto, huoruus ja
kaatuvatauti. ks. Avioeste. El. K.
Puteoli ks. P o z z u o 1 i.
Putikko. 1. Maatila Kerimäen pitäjässä lähellä
P:n rautatieasemaa. Pinta-ala 794.■ ha.
Vesi-saha oli P:ssa jo 1700-luvulla. Nyk. on tilalla
vesimylly sekä P:n höyrysaha, jonka yhteydessä
on höyrymylly ja höyläyslaitos. Tila on
1700-lu-vulta alkaen ollut m. m. Soldan-, Lado- ja Alfthan-.
Heyno ja von Myller- y. m. sukujen jäsenillä.
V. 1887 sen osti kauppaneuvos And. Auvinen. Nyk.
(1914) omistaa sekä P:n sahan että tilan And.
Auvinen osakeyhtiö. — 2. Rautatieasema (V 1.)
Elisenvaaran-Savonlinnan radalla Särkisalmen ja
Punkasalmen asemien välillä. 469 km Helsingistä
39 km Savonlinnaan. A. Es.
Putinki (engl. pudding), vanukas, jauhoista,
maidosta, munista, voista ja mausteista tai
lihasta, kaloista, perunoista y. m. s. valmistettu
ruokalaji.
Putkenkatkaisija, tavallisesti rautaputkien
katkaisemiseen käytettävä, yhdellä tai useammalla
teraVäsy rjäisellä kehrällä
varustettu työase, jota väännetään
ympäri putkea samalla kehriä
likemmäs tiukentamalla, putkea kuitenkaan
litistämättä, jolloin kehrien terävät reunat painavat
putken ympäri uurteen kunnes se katkeaa.
P-o P-o.
Putki, nesteiden, kaasujen sekä myöskin
jyvä-mäisten aineiden, lastujen y. m. johtamiseen
käytettävä metallista, puusta, savesta, lasista,
sementistä, paperista v. m. aineista tehty jäykkä,
tavallisesti liereä, verrattain pitkä ontto kappale,
joista yhteenliittämällä muodostetaan p.-johto.
Paitsi johto-p:ia käytetään suojus-p:ia, esim.
sähköjohtojen suojana (Bergmanin p:t), vielä
ra-kenne-p:ia rakenteisiin, joiden tulee olla keveät.
esim. polkupyörän kehvs-p:t. — Metalli-p:t teh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
