Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1483
Ranska
1178
-i-Illium tili pysyi yhä vallankumouksen
levottomuuksien, -utaväcn otou. a—ignaattieu
ur-»ou laskeniiseu jolidiMU v. ui. syistä karjuna,
mutta ulkuvihullisiu vastaan taisteltiin menes
tyksellä. rursinkin ko^ku säälyrajoitusten
liikuttua kyvvkk.ullä miehillä oli tilaisuus kohota
ur-meian korkeimpiin arvoihin, ja lt:sta leviävät
vapaudeuaatteet herättivät muissakin kansoissa
vastakaikua. Carnot järjesti R:u sotajoukon
hy-\ uin kuutooii. Belgia valloitettiin takaisin 1794
ja >amoin Rein-joen länsiranta. Myös Hollanti
valloitettiin 1795 ja siitit muodostettiin Batuviaii
tasavalta. Preussi ja Espanju tekivät suin. v.
15:n kuussa ruuhau Baselissa. Lokak. 1795
säädettiin R:lle uusi hallitusmuoto: hallinnon
johtoon tuli n. s. direktorio. jossa oli 5 jäsentä,
niiden Joukoja Kurra- ja Curuot. Eduskunta oli
kokoonpantu kahdesta kamarista, vanhain ju
viidensadan neuviistoista. V. 17110 tehtiin
hyökkäys -eka Saksaan että Italiana. Edellisessä
mau–a ei ranskalaisilla ollut menestystä, mutta
loistavaksi muodostui italialaisen armeian
päällikön. Napoleon B o n a p a r t e ii ks. t.)
sotaretki. Hän voitti Sardinian kuninkaau. joka oli
yhtynyt liittolaisiin. s,.kii kurkoitti itävaltalaiset
Italiasta. Itävallan täytyi 1797 tehdä Campo
Kormion rauha, jossa m. m. Belgia luovutettiin
R:lle; Ylältuliassu Bonaparte Lombardiasta
y m. alueista muodosti Cisulpiiniseu tasavallan.
R:ssa kuiiiugiismieliset jälleen tälliin aikaan
pyrkivät valtaan, mutta hiillitus teki heidän ai
keeii-.i tyhjiksi svysk. 1797). Bonaparte, joka
puolfstuau myös halusi valtaa, ei vielä katsonut
ajan tulleen: rohkealla yrityksellä hän ensin
tahtoi kohottaa arvounsa ja toimeenpani
sen-t.ihden retken Egyptiin 1798. Iliinen voitoistaan
huolimatta ei yrity - kuitenkaan onnistunut, ja
sillävälin oli toinen liittokunta R:ii tasavaltaa
vaataan muodostunut 1798): siihen yhtyivät
Venäjä. Englanti. Itävalta. Italian ruhtinaat ja
Turkki. Ranskalaiset kurkoitettiin Italiasta ja
Etelä Soksusta. Tiilläväliu R:n sisäiset olot
olivat täydellisessä epäjärjestyksessä. Bonaparte,
joka oli palannut l< :aan. saattoi nyt luottaen
kansan suosioon ja sen tyytymättömyyteen
di-rektoriohallitusta vastaan kukistaa
viimemainitun marruok. 9 p. 179!)i ja |wrustaa uuden
hallituksen. konsulivallun.
Napoleonin valta. R. kaipasi sisilllistil
rauhaa ja lujaa järjestystä, jonka Bonaparte
kykenikin -ille toimit tumaa n. Uuden
hallitusmuodon ’valm. jouluk. 17991 mukaan oli 3 konsulia
i|0 v-.ksi valittuina) oleva valtion johdossa;
Bonaparte it-e yhdisti ensimäisenä konsulina
miltei kaiken vallan käsiinsä. Senaatin tuli valvoa
valtiomuodon ylläpitämistä; eduskuntaan kuului
l. iksi kamaria, trihunantti ja lainsäätäjäkunta.—
Bonaparte kiiäiitii nyt ulkovihollisia vastuun ja
voitti lieidiit : Itävallan täytyi Liinévillen rauhassa
1801 luopua Reinin vasemmanpuolisesta rannasta.
Knpl inti teki rauhan Amieiis’i*sa 1802 jättäen
takailin iwimmat valloittamansa siirtomaat.—
Rauhan aikaa liouupurte käytti asemansa
lujittami-•ek»i m n 11 i myös R:n olojen järjestämiseksi. Hän
toimitti lujnn hallinnon keskityksen sekä jul
! aisi uuden -iviili-lakikirj.ni (Code Napolfon),
jo-sa vallankumouksen saavutukset lainsäädännön
alalla -lilytettiin. Kirkollinen häiriö lopetettiin,
kun Bonaparte teki paavi lJiu« VII :n kanssa
u. s. koukorduutin: katolinen kirkko asetettiin
•-ntiselleeu R -sa. mutta tuli valtiasta riippuvaksi.
Kuiigruntit saivat palata R:aan; Bonaparte otti
palvelukseensa kyvykkäitä miehiä heidiiu entiseen
puoluekantaansu katsomatta. Opetuslaitos
jiir-estettiin ju elinkeinot elpyivät paremman
jiirjes-tykseu sekä suuremman tuloudellisen vapauden
turvi–u. V. 1802 Bonupurte yleisen
kuusutiää-nestyksen perusteella tuli elinkautiseksi
konsuliksi. Rojalistien toimeenpauema salaliitto antoi
hänelle aiheen raivata heidät tieltä, ja Engliieu’iii
herttuan kansainvälistä oikeutta vastaan
tapahtuneella surmauttamiselln (1S04) hän koki («’lottu.i
Bourboneja. Sam. \. hyväksyttiin uusi
valtiosääntö. jonka mukaan hiin ranskalaisten
perinnöllisenä keisarina, Napoleon I :iiii. nousi
valtaistuimelle: tämäkin muutos vahvistettiin
yleisellä kansanäänestyksellä. Siten R. jälleen oli
muuttunut yksinvallaksi; käyttipä Napoleon
vielä rajattomampaa valtaa kuin aikaisemmat
lt:n hallitsijat, vaikka hän säilyttikin kansan
i-duskuunan; häntä eivät sitoneet mitkään
tra-ditsionit tai etuoikeudet. Kansa ja varsinkin
-otujoukko suosi Napoleonia, hän perusti
ranskalaisten komeudenhalua tyydyttääkseen
loistavan hovin sekä kohotti sodillaan maan mitä
suurimpaan ulkonaiseen arvoon ja mahtavuuteen.
Keisarikunnan perustamisen jälkeen
Cisulpiini-nen tasavalta muutettiin Italian
kuningaskunnaksi. jonka kruunun Napoleon omaksui. Jo 1803
Englanti oli uudestaan alkanut sodan; 1805
muodostui kolmas liittokunta R:aa vastaan, johon
kuuluivat Englanti. Venäjä. Itävalta ja Ruotsi.
Mutta Napoleon voitti itävaltalaiset ja venäläiset
Uisterlitzin taistelussa (jouluk. 1805)
täydellisesti. ja keisari Frans II jätti Pressburgin
rauhassa m. m. Venetsian Italian kuningaskunnalle.
R:n rajalle Napoleon muodosti koko sarjan
vasallivaltioita. joiden hallitsijoiksi hän pani
sukulaisensa ja sotapäällikkönsä: Hollannin (ent.
Batavian tasavallan) kuninkaaksi tuli hänen
veljensä Ludvik, Napoli’n kuninkaaksi hänen toi
:ien veljensä Josef, sittemmin hiilien lankonsa
Murut. Saksassa Napoleon perusti Reinin
liittokunnan 18(10. joten Saksan valtakunta
todellisuudessa hajosi. Tästä suuttuneena Preussin
Fredrik Vilhelm III muodosti Venäjiin ja
Englannin kanssa neljännen liittokunnan R:aa
vastaan. mutta Jenan ja Auerstädtin tappiot
(lokak. 1806) kukistivat täydellisesti Preussin:
avuksi tulleet venäläiset voitettiin niinikään,
ja Tilsitin rauhanteossa 1807 Napoleon teki
liiton keisari Aleksanterin kanssa; Preussin
täytyi alistua hänen tahtoonsa, ja sen läntisistä
alueista Napoleon muodosti veljelleen Jerömelle
Westfalenin kuningaskunnan. Tehdäkseen lopun
Englannin kauppaherruudesta Napoleon 1806 jul
kaisi mannermaansulkemuksen (ks. t.).
Portugalin kieltäytyminen sitä noudattamasta aikaansai
tämän maan valtaamisen; ja viekkaudella
Napoleon sai haltuunsa Espanjankin kruunun, jonka
hän jätti veljelleen Josefille 1808. Nyt kapinaan
noussutta Espanjan kansaa hän ei kuitenkaan
kyennyt kukistumaan, varsinkin kun se sai apua
englantilaisilta. Itävallan, joka neljännen
kernin aloitti sodan 1809. hiin sensijaan voitti.
Wienin rauhassa sain. v. Itävalta menetti m. m.
Kunkkois-Alpeissu ja Adrianmeren rannikolla
sijaitsevat provinssit, joista viimemainituistamuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
