Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranskan kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149.1
Ranska—Ranskan kieli ja kirjallisuus
1499
Keskiajan draama on läheisessä yhteydessä
kristinuskon kanssa, j:» kirkon voi sanoa olleen
>eu ensinuiisenä näyttämöni». Vanhimmat näy
leimat olivat latinaksi kirjoitettuja ju ne esitet
tiin kirkos.a jumalanpalveluksen välittömässä
ybtevdessK. Tästä n. s. liturgisesta draamasta
krhkesiv.it ranskaksi sepitetyt raamatulliset
näytelmät. iniraakkelit ja m y -1 e r i o n ä y t e 1 m ii t
k- 11 > Niiniä olivat tarkoitetut herättämään
uskonnollista mielenylennystä. ja ne esittivät
toiminnoissa, jotka aikaa myöten kävivät yliii
laajemmiksi, pyhää historiaa tai kuvasivat
pyhimysten elämää. 1-4 :nnen vuosis. lopulla syntyy
uusi muoto, moruliteetti iks. t.)
siveys-• ! illisine allegorioilleen. Sen rinnalla esiintyvät
historiat. ..les h i s t o i r e s", s. o. moraliteetit,
<>tka vaikuttivat itse moraalisella sisällyksellään
ilman allegorioja. Moraliteetit ja varsinkin
historiat merkitsevät kehitystä kirkollisuuden
piiristä maalliseen suuntaan: vielä
munilmallisem-inan luonteen »aavat ne maalliset mysteriot,
jotka vähitellen kehkeytyivät ritarirunoelmieu ju
m vellien antamista aineksista. — Koomillisen
näytelmän kehityskulku on melkoista hiimäriimpi.
Otaksuttavasti on sekä kansanomaisia ransk.
.uneksia ettii muinaisklassillisen komedian
muisto-peruja siinä sulanut yhteen, eikä ole mahdotonta,
että liturgiset näytelmät ovat antaneet
ensimiii-sen muodon, kansan naiivin ja vallattoman
mielikuvituksen ottaessa varteen m. m. ne
nar-rienjuhla- (((te dm (uus) ja aasijuhla- (ffte de
1’iuii i ilveilyt, joilln nuoret hengelliset tekivät
pilkkaa kirkollisesta hierarkiasta, sekä niihin
kuuluvan saa rna parodian isermon /oikut). Kun
nämii narri-ilveilyt liian säädyttöminä
häädettiin poi> kirkoistu. ottivat alun huostaansa
maalliset seurat. La Basoche, Iyes enfanta sans souci
v. ra., joiden satiiriset esitykset (sottics)
vitsoivat koko yhteiskuntaa. Tunnetuin tällainen
|Niliittinen sottie on Pierre Gringoren
ks. t.) sepittämä ,,Le jeu du prince des sots
et nière sotte". Sottie’n rinnalla esiintyy farssi
rfarrt fahliau’n suoranainen vastine ja sen
p-rillien yleisön suosiossa, kuuluisimpana
edus-tajanaan ..I/avocat Putelin" (n. 1470). —
niemiin ulkopuolelle puitteiden jäävät eräät
yksityiset teokset, joista erikseen on mainittava
\ d a m de la II a 1 I e n „Le jeu de la Feuillée"
’i. 12621. satiirinen komedia, täynnä
todelli– mtta ja samalla mielikuvitusta, sekä ,.Le jeu de
Koliin et de Marion" (1283i. viehättävä
paimenidylli.
1 unella vuosis. keskiajan skolastiikka kohoo
kukoi-tukseenso. Pariisin yliopiston puoleksi
inaalli set kirkonmiehet levittävät skolastista
lienke.i amrnattioppineiden piirin ulkopuolellekin.
In kirjullisiiii täyttyi ensyklopedisilla ja
vertauskuvallisilla teok-illa. Merkittävin tuote on ..Le
roinan de la H o s e". Sen enHimilinen
viides-»•i Guillaume de L o r r i s in sepittämä
’ n. I2-7-. kääntyy vielä ylimystö-yhteiskunnan
puoleen |u on tarkoitettuna hovimaisen lemmen
Inkikirjak-i. S:lvy un vahv . ti vertauskuvallinen,
ja runo luokittelee ja luo almtraktsioneja ja
per «onifikatsioneju »kolastis.en tapaan. Senjatko,
.1 e a n de MeungMn kirjoittama (n. 1277),
on ensyklojiedin iiramu". täynnä tekijän
mielipiteitä ja tietoja elämästä ja maailmasta,
uskon-melu ja siveydestä. Mutta hiin on, vastakoh-
tana edeltä jälleen, porvari, ja porvarihenki antaa
teokselle ilmakehän, joka muistuttaa fabliuu’ita.
Ruusu-romaani tahtoo koota yhteenvedoksi nikansa
maailmankatsomuksen, mutta Jean de Meutig’in
vankka todellisuudentaju ja porvarillisen järkevä
käsitys sallivat hänen mennii skolastisen
järjestelmän puitteita ulommaksi, ja hiin vetoaa
luontoon jo tuvalla, joka ilmaisee irtautumista
keskiajosta. Ollen itse uskovainen kristitty hiili on
ylistänyt luonnollista tervettä jiirkeii hengessä,
jonka jo voi katsoa ennustavan renesanssin
tehtävää, keskiaikana epäillyn luonnon
arvoonsa-korotta mistä.
Pe n esanssi. Renesanssin tuloa
yhteiskunnallisena vapautuksena ilmaisevat
kirjallisuudessa ensinnäkin ne uudet aihealat, joissa
keskiaikaista yhteiskunta rakennusta kannattaneet
kansanluokat osoittavat joutuneensa liikkeelle, esim.
porvarillisen arvosteluhalun täyttämä valtiollinen
..sottie". Renesanssin tuloa yksilön vapautuksena
ilmoittaa joukko omasävyisiil runoilijoita, eritoten
suuri runoilija Francois Villon (ks. t..
k. n. 14701. jonka äärettömän voimakas tunne,
väräjävä levottomuus ja kuuma elämänkaipuu
ovat uuden aikakauden merkkejä. Mainittakoon
myös Charles d’Orlöans (k. 1465), runoilija,
jonka lyriikalla on persoonallinen sävy. Samaan
suuntaan viittaa niinikään, mielenkiinnossaan
v ksilöpsykologiaan ja muodon vaalimiseen sinänsä,
kertova proosarunoilu 15:nnen vuosis. keski- ja
loppukaudella. ..Les eent nouvelles nouvelles"
(1450-luvulta), „Le Petit Jehan de SaintrC"
i 1450). viimemnin. Antoine de La Sälen
kirjoittama. tuntemattoman tekijän romaani ..Jean de
Puris" (1400-luvulta), merkittävä porvarihengeu
itsetietoisena ylistyksenä omalle itselleen ja
samalla kansallisen yksinvallan aatteelle. —
Keskiajan lopulla valtiollinen ja kirkollinen
järjestelmä alkaa hajota.
Maakunta-kokonaisuuksiin jaetun valtion aate vaihtui vähitellen
uuteen. keskittymistä vaativaan. Kirjallisuuden ja
kulttuurin alalla tämä merkitsi
hoviyhdyskun-nan pääsyä määrääväksi. Lähinnä tiimii taus
merkitsi sitä. että it. renesanssin virtaukset
ohjautuivat Ranskaan ja että luonnon ja elämän
siihen saakka kristillis-skolastinen käsitys
maallistui. Hovi sivistyskeskustana merkitsi
edelleen. ettii muoto astui etualalle ensiarvoisena
esteettisenä prinsiippinä. Tutustuminen antiikki
seen sivistykseen antoi avnrtumishaluiselle
rene-sanssiliengelle runsaan määrän uusia aineksia ja
aiheita esikristilliseltii ajalta. Itse
kristillisyydessäkin tapahtui kellitystä; kristillinen
hiiina-nismi antoi suurempaa liikkumisvapautta
yksityisen tunteelle. Toisaalta siis maallistui
ihminen. toisaalta kristinusko sai persoonallisen
uskonnollisuuden sävyä. Kumpikin merkitsi yksi
löitymistä. oman minuuden tähdentämistä.
Margareet. a d’A n gon lf me (ks. t.),
Navarran kuningatar. Frans Im sisar (1402-15401,
ilmaisee „L’Heptam6ron"insa novelleissa tätä
uutta itseydentajua. sen syvempää ja
rikkaampaa tunne-eloa; hänellä on pohjana
haviiintojen-teko suoraan elämästä. C 1 (• m e n t M arot.
iks. t.. k. 15441 liittää porvarillisen hengen uuden
sivisty-ihnnteeii yhteyteen. Molemmilla saa
ajatus, että elämä on elämistä varten,
ratkaisevan merkityksen. F r n n c o i s R a h e I a i s
(k-, t.. n. 1400 1553) on elilmilrrnnori ja elämiin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
