Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautateiden ylikäytävät ... - Rautatie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1601
Rautateiden ylikäytävät—Rautatie
lt>02
keuksella kaikkien niiden Venäjän rautateiden
kanssa, joita liikennöidään keisarikunnan
yleisten rautatiesiiädösten mukaan. Tammik. 14 p.
1915 astui voimaan tämä liikenne, jota varten
oli tehtävä suuria valmistustöitä, kun Venäjä,
oltuaan jo kauan monissa
yhdysliikennesopimuk-sissa mukana Länsi- ja Keski-Euroopan kanssa,
on kehittynyt rau t aselainsäädännössä suuren
askelen meistä edelle sekä joutunut muutenkin
laajasti kehittämään yhdysliikenne- ja
vaunujen-vaihtotekniikkaansa. Tämä yhdysliikenne
tapahtuu Pietarin ympäri rakennettua n. s. Nevan
yhdistvsrataa myöten, jolla oleva Kuselevkan
asema on molemminpuolisena tavaran ja
vaunujen luovutuspaikkana. Helpottaakseen
yhdysliikenteen hoitoa täältä päin on Nikolain
rautatien hallitus ottanut välittääkseen kaiken
rahdin-laskennan, tavaran suuntaamisen, tilityksen y. m.
Kuselevkasta eteenpäin: välien suorituksen
toimittaa Valtakunnanpankki. Rahti lasketaan
Suomen osalta katkotariffien mukaan, ja toimitetaan
Suomen valtionrautateille tulevan maksun
laskenta aivan erikseen venäläisistä
tariffilaskel-mista. — Hankkeissa on (1915) Suomen kautta
kulkeva Englannin ja Venäjän välinen
kauttakulkuliikenne, joka järjestvttyään tullee saamaan
myös yhdysliikennesopimuksen luonteen.
Kansainvälisessä tavaranvaihdossa on hyvin
tärkeä sija n. s. Bernin rahtiliitolla. s. o.
kansainvälisellä sopimuksella rautateiden
tavaraliikenteestä, joka lokak. 14 p. 1890 perustettiin
aluksi vain Alankomaiden. Belgian. Italian,
Itävalta-Unkarin, Kanskan, Saksan ja Venäjän
kesken, mutta johon sittemmin yhä uusia maita
on liittynyt. Tämä sopimus on oikeastaan vielä
laajakantoisempi kuin rautateiden välinen
yhdysliikennesopimus, se kun on tehty eri
valtioiden kesken ja tarkoittaa paitsi
yhdysliikennettä myös samanlaista menettelytapaa ja
samanlaista vastuuta tavaran suhteen kaikilla
sopimukseen kuuluvilla rautateillä sekä sitä, että
yhdessä maassa tällaisessa jutussa langetettu
tuomio pannaan toisessakin toimeen. Kun
siihen kuuluu m. m. Ruotsi, tulevat Tornionjoen
sillan valmistuttua Suomen rautatiet, siinäkin
tapauksessa, että itse eivät tule sopimukseen
osallisiksi, välittämään liikennettä, jossa lähettäminen
ja vastaanottaminen tapahtuu yllämainitun
kansainvälisen sopimuksen perusteella. J. H. K.
Rautateiden ylikäytävät on (Suomessa)
rautatien omistaja velvollinen tekemään ja
pitämään kunnossa, jos rautatie on esteeksi
ennen tehdyn yleisen tien. kadun tai kulkuväylän
tai semmoisen yksityisen tien käyttämiselle, jota
ei oikeudenomistajan suostumuksella ole
lunastettu. Jos rautatie on johdettava toisen tilan
kautta, on rautatien omistaja velvollinen
lunastetun alueen poikki tekemään ja pitämään
kunnossa soveliasta ylikäytävää ja, milloin
harkitaan tarpeelliseksi, useampiakin, vieläpä olojen
muututtua laatimaan ja ylläpitämään uusia. —
Samanlainen velvollisuus on rautatien
omistajalla myös laskuojiin nähden.
Rautateollisuus ks. Rauta.
Rautatie, rautaisilla raidekiskoilla varustettu
tie, jolla ihmis-, hevos-, höyry-, sähkö- tai
painovoimalla liikutellaan erikoisrakenteisia vaunuja
ihmisten, tavarain v. m. kuljettamista vartenfvrt.
Raitiotie).
51. VU. Painettu G/s 15.
R:itä ou monta eri laatua; niinpä
liikenteen laadun puolesta: r:itä yleistä ja
r:itä yksityistä liikennettä varten (esim.
tehdas-ratoja) sekä sotilas- 1. strategisia ratoja, jotka
ovat rakennetut pääasiallisesti
maanpuolustus-tarkoituksia varten; asemansa ja
suhteensa puolesta muihin ratoihin:
emäratoja, haaruratoja, yhdistys- 1. poikkiratoja,
rinnakkaisratoja, pistoratoja (lyhykäisiä
yhteydettä päättyviä haararatoja); m a a n luonteen
mukaan: tasankomaa-, mäkimaa-, vuoristo- ja
vuoriratoja (jvrkkänousuisia ratoja vuorille
mat-kailuliikettä varten) ; rakennustapansa
mukaan: normaali- ja kapearaiteisia-,
maanpäällisiä- (1. korko-), maanalaisia-ja riippuratoja;
taloudellisen merkityksensä
puolesta: pääratoja (normaaliraiteisia suurempaa,
pitempimatkaista ja nopeampaa liikennettä
varten), sivuratoja (pienempiliikkeisiä, useimmin
kapea-, mutta myös normaaliraiteisia ratoja),
pikkuratoja (aina kapearaiteisia, pientä
paikallisliikennettä varten rakennettuja), raitioteitä
(kaupunkeihin ja niiden läheistöön
henkilölii-kettä varten rakennettuja pikkuratoja):
omistussuhteiden mukaan: valtion-r :itä ja
vksityisratoja ; raiteiden luvun mukaan:
yksiraiteisia ja kaksiraiteisia; liikevoiman
mukaan: höyryveturi ratoja (tavalliset r :t >
ja sähköratoja; liikevoiman
vaikutustavan mukaan: tartunta- 1.
adhesioni-ratoja. joilla veturi vetää sylinterimäntään
kytkettyjen pyörien ja kiskon välillä
vaikuttavan tartunta- 1. hankausvoiman avulla
(tavalliset r:t), hammaskankiradat, jyrkkänousuisia
r:itä, joissa kiskojen välissä on hammaskanki,
mihin veturin hammaspyörä ponnistaa, koska
veturi tartunnan perusteella ei jaksaisi vetää
vaunuja ylös, vaan sen pyörät luistaisivat sileillä
kiskoilla, köysiratoja, useimmin jyrkkänousuisia
r :itä. joilla veto tapahtuu teräsköyden välityksellä.
R:den edeltäjinä pidetään niitä tasaisia taikka
syvennettyjä ratasten raiteita, joita on löydetty
Kreikasta. Curtiuksen mukaan olivat Kreikan
vanhat valtatiet — varsinkin pyhiin paikkoihin
kuten Delphoihin, Olympiaan y. m. — lasketut
kivillä, joihin oli hakattu säännölliset urat, joissa
pyörät kulkivat varmemmin ja helpommin kuin
epätasaisella tiellä. Missä ei ollut kauttaaltaan
kaksinkertaisia raiteita, voitiin vastaantulija
sivuuttaa erityisissä vaihdepaikoissa. Ei tiedetä,
ovatko kreikkalaiset itse keksineet kiviraiteensa,
vai ne muilta oppineet, mutta arvellaan
egyptiläisten. jotka rattaitakin jo heitä ennen olivat
käyttäneet, myöskin siinä olleen heidän
edeltäjiään. Roomalaisten jäljeltä on vain Pompejista
löydetty samantapaisia kiviraiteita, mutta aivan
yleisiä ne ainakaan eivät olleet heidän muuten
niin taidokkaasti rakentamillaan teillä.
Nykyisten rautateiden alkujuuri tavataan vasta niistä
puisista raideteistä. joita saks.
kronikankirjoitta-jat 16:nnella vuosis. mainitsevat käytetyn Harzin.
Tirolin y. m. vuorikaivoksissa, koska
kaivosvau-nut niillä kulkivat helpommin ja vakavammin.
Näitä puuraiteila jatkettiin kaivosten
ulkopuolellekin ja varustettiin kulumisen varalta
mutka-paikcissa rautaisilla suojakiskoilla. Kun saks.
kaivosmiehiä sitten 16:nnella vuosis. vietiin
Englantiin. väitetään heidän tuoneen puuraiteiden
käytönkin mukanaan ja panneen alulle niiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
