Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ravintoaineiden tarkastus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1635
Ravintosuolat—Ravitseminen
1836
sistä vain sulava valkuaisaine ju kertomalla
rasvamäärä luvulla 2.» (2,«« aijasta). K. r. A.
Ravintosuolat, suolat, jotka ovat tarpeen
kasvien ja eläinten ravitsemiseen.
R.i vintoverot ovat välillisiä kulutusveroja
eräistä välttämättömistä ravintoaineista. R:oja
ovat jauho-, liha- ju siiolaverot. ks. K u I u t u
s-verot.
Ravitseminen, ruumiin varustamineu aineilla,
jotka kykenevät ylläpitämään ruumiissa alati
tapahtuvaa aiueenvaihtoa. Elävä ruumis
vastaanottaa näet ulkoapäin sekä ravinnon että
heugitetyn ilman mukana erityisiä aineita,
käyttäen niitä tavalla tahi toisella hyväkseen, minkä
ohe>s.i taas toiset, sille tarpeettomiksi tulleet
aineet poistuvat ruumiista. Vastaanotetut
erilaiset aineet tulevat etupää–ii käytetyiksi elämätl
ja elimien toimintojen ylläpitämiseksi;
kasvavassa iässä ruumis lisäksi käyttää niitä omien
kudcstensa ja elimiensä vaurastuttamiseeu. s. o.
kasvamiseensa, johon tehtävään täysikasvuinen
niitä ei suuresti enää kaipaa. Iästä riippumatta
suurin osa varsinaisista ravintoaineista hajoo
ruumiissa tapahtuvan palamisen kautta, s. o.
hengityksessä ammennetun lutpen välityksellä,
yksinkertaisemmiksi aineiksi, jotka sitten poistuvat
ruumiistu, hyödyttäen ruumista palamisurvollttan
ja siihen perustuvalla ravintoarvollaan. Ne uineet,
jotka joutuvat tällaiseen aineenvaihdou
kiertokulkuun. ovat n. s. varsinaiset 1. o r g a a n i s e t
ravintoaineet: munanvalkuaisaineet,
hiilihydraatit tärkkelys- ja sokeriaineet) ja
rasva-aineet. ivrt. R av i n to a i n e e t.) Toinen ryhmä
aineita, joita käytämme ruvinnoksi. ei niin
suoranaisesti ota osaa varsinaiseen aineenvaihtoon;
tällaisia ovat vesi ja kivennäisaineet
el. suolat Kuitenkin viimemainitut ovat
kovin tärkeät ruumiin taloudessa ja
välttämättömät ravinnossa, sillä ruumis menettää niitä
virtsa–a myötäänsä sekä joutuu hengenvaaraan,
jollei ruumiin varastoa niihin nähden alituiseen
korvata. Niinpä ihminen, jolta vesi kokonaan
riistetään, kuolee noin viikon kuluttua, vaikka
hän saisi kuinka paljon i vedestä vapautettua)
ravintoa hyvänsä; ja jos ihmisen ruuasta suolat
täydellisesti poistetaan, niin hän heittää hen
kennä yhtä pian, tai noin 40 vuorokauden
ku-liies-.i kuin täyttä nälkää kärsiessään.
Varsinai–ia ravintoaineita ruumis tarvitsee enemmän
sikäli kuin enemmän työtä jo eritoten ruumiillista
työtä toimitetaan, jolloin tietenkin kookkaampi
ihminen tarvitsee enemmän ravintoa kuin
kooltaan pienempi. Täysikasvuinen, noin 70 kg
painava mies. joka ei toimita mitään raskaampaa
ruumiillista työtä, tarvitsee vuorokautta kohti
ravintomäärän, joka vastaa noin 2.200-2.500
lämpö-yksikköä. Sitä mukaa kuin ruumiillinen työ on
raskaampaa puusepän, rautasepän, sahaajani
kohoaa jokapäiväinen ravintotarve 4. jopa 5:kin
tuli. lUmpöykxikköä vastaavaan määritän. Nainen,
jonka ruumiin paino yleensä on noin neljä
viidesosaa miehen ruumiista, vaatii sitä mukaa
myöskin vähemmän ravintoa. Tarvittavan
lätnpöyk-sikkömäärun voi ihminen tietenkin saada erilaisia
ravintoaineita käyttämällä. Kokemus on
kuitenkin näyttänyt, että ihmiselle edullisinta on
käyttää Kaikkia ravintoaineryhmiä rinnakkain
tar-koituksenmiikai.....a suhteessa. Tuollainen
sopiva nuhde on e.im. seuraava: munanvalkuais-
ainetta 135 g, rasvaa 80 g ja hiilihydraatteja
500 g. mitkä määrät yhteensä muodostavat 3,013
lämpöyksikköä (netto) ; tällaisen ravintomäärän
on Voit suunnitellut kovissa harjoituksissa ole
vulle sotamiehelle. Kohtuullisen ruumiillisen työn
tekijälle on katsottu tarpeelliseksi 04 g
munan-valkuaisainetta. 45 g rasvaa sekä 400 g
hiilihydraatteja, niitkii yhteensä tekevät 2,200
lämpöyksikköä (netto).
Ihminen ei yleensä kuitenkaan kiiytä
ravinnokseen ravintoaineita sellaisinaan; ruokaa
vnl-mistellessamme käytämme siihen tarkoitukseen
ruoka-aineita, s. o. joko luonnon tahi
tehtaiden erilaisia tuotteita, jotka kukin jo sisältävät
useampaa ravintoainelajia. Niinpä vilja- ja
ryyni-lajit sisältävät pääasiallisesti tärkkelystä
(liiili-hydraattial. mutta sen lisäksi jonkinverran
mu-nanvalkuaisainetta; liha etupäässä
munanvalkuaisainetta, sekä sen lisäksi lihavuutensa mukaan
enemmän tahi vähemmän rasvaa; kauranjyvät
si-sältävät sekä munanvalkuaisainetta ja rasvaa että
hiilihydraattia. Harva ruuaksi käytetty tuote on
pelkästään vain yhtä ainoata ravintoainetta; niin
on kumminkin laita esim. sokerin, joka todella
on miltei yksistään sokeria, perunajauhon, joka
on melkein pelkkää tärkkelystä, voin ja
oliiviöljyn. jotka ovat miltei puhdasta rasva-ainetta.
Ruoka-aineemme tulevat joko kasvikun
nasta tahi e 1 ä i n k u n n u s t a; oikeastaan
voisimme sanoa, ettii kaikki ravintoaineemme viime
kädessä johtuvat kasvikunnasta, sillä eläimet,
joiden lihan ruuaksemme käytämme, elävät
vuorostaan kasvikunnan tuotteista. Kummassakin
ryhmässä ruokatuotteita tapaamme kaikki
ravinto-ainelajit edustettuina, joskin hyvin vaihtelevissa
suhteissa. Suurin piirtein katsoen on niiden
välillä yleensä se erotus, että kasvikunnan tuotteet
sisältävät runsaasti hiilihydraatteja, varsinkin
tärkkelystä, mutta verrattain vähän
munanvalkuaista ja enimmäkseen hyvin niukalta rasvan,
kun taas eläinkunnan tuotteissa etupäässä on
munanvalkuaista ja rasvaa, jotavastoin
hiilihydraatteja niissä sanottavasti ei ole. Tästä
säännöstä on kuitenkin poikkeuksia olemassa;
kasvikunnasta peräisin oleva oliiviöljy on pelkkää
rasvaa: samoin myöskin kookosvoi ynnä monet muut
tekovoit. Oman maamme tuotteista kaura sisältää
jotenkin suuren prosenttimääriin rasvaa.
Eläinkunnan tuotteista maksa sisältää jonkinverran
erästä tärkkelyksenluontoista hiilihydraattia,
gly-kogeenia. Toinen eläinkunnan tuote, maito,
sisältää paitsi munanvalkuaisainetta ja rasvaa,
myöskin hiilihydraattia, nimittäin maitosokeria.
Kasvikunnan tuotteet ovat enimmäkseen paljon
tilaa ottavia, mikä osaksi johtuu siitä, että useat
niistä, esim. vihannekset ja tuoreet hedelmät,
sisältävät kovin pnljon. jopa 05 % saakka, vettä,
osaksi siitä, että kasvituotteiden solujen seinät
ovat rakennetut selluloosasta, joka antaa niille
tuollaisen t ilaavieväri rakenteen; selluloosaan
ruiiansulatusiiesteemme sitä paitsi eivät pysty,
joten suuri osa kasvituotteista kulkee
sulatus-elinten läpi elimistöä sanottavasti hyödyttämättä
palamisarvollaan. Jotta kasvikunnan tuotteista
saataisiin riittävä ravinto, täytyy siis syödä niitä
kovin suuret määrät. Eläinkunta tarjoaa meille
monenlaista ja arvokasta ravintoa. Laiha liha ja
varsinkin veri sisältävät tosin paljon vettä, joka
kuitenkin ruokaa valmistettaessa, keitettäessä ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
