Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stevens ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4!)
Stevens—Stieler
50
Etelä-Venäjän maatalouden ylitarkastajaksi 1841.
— Virkatoimiensa ohella S. harrasti innokkaasti
kasvi ja eläintiedettä, kooten eri seuduilla
Etelä-Venäjää liikkuessaan suuret kokoelmat, siten
suuresti edistäen näiden, siihen saakka
luonnontieteellisesti jotenkin tutkimattomien seutujen
eläimistön ja etenkin kasviston tuntemusta.
Erityisesti ovat mainittavat S:n retkeilyt
Kaukasus-vuoriston tutkimattomissa sisäosissa 1804-05. S:n
pääteokset ovat „Annotationes botaniese" (1848)
ja ..Verzeichnis der auf der taurischen Halbinsel
wildwaehsenden Pflanzen" (1856-58); kasvit, teos
ten lisäksi hän julkaisi m. m. hyönteistiet. ja
silkinviljelystä käsitteleviä teoksia. S:n
tiede-miehenä nauttimaa arvoa osoittaa, että hänet
1840 villittiin Helsingin yliopiston
kunniatohtoriksi ja että hän 1849 tuli Suomen tiedeseuran
ja Venäjän tiedeakatemian sekä kaikkien
Venäjän yliopistojen kunniajäseneksi. -— Arvokkaan,
23.000 lajia sisältävän kasvikokoelmansa S.
määriisi jälkisäädöksessään Helsingin yliopistolle.
[A. v. Nordmann, ,,Christian S., der Nestor der
Botaniker" (1865).] (I. V-s.)
Stevens, Alfred (1828-1906), belg.-ransk.
taidemaalari; sai taidekasvatuksensa
Brysselissä ja Pariisissa, jossa vietti suurimman osan
ikäänsä. Maalattuakin aluksi pieniä
historiatau-luja S. rupesi esittämään pienikokoisia
nykyaikaisia laatukuvia ja laatukuvallisia
muotokuvia etenkin Pariisin 1860- ja 1870-lukujen
hienostnmaailman naisista, joiden erikoisen
luonteen ja kauneuden hän on ilmaissut mitä
aistik-kaimmalla siroudella ja maalauksellisesti
herkällä käsittelytavalla. Tällaisia pikkutauluja,
joissa tavallisesti on vain yksi tai pari henkilöä,
häneltä on monilukuisasti, esim. ,,Malli",
„Vie-railu", „Japanilainen naamari" ja „Nainen
he-leässä puvussa" (La dame en rose, 1866,
Brysselin museossa). Kuninkaan palatsiin Brysseliin
S. on tehnyt freskomaalaukset „Neljä
vuodenaikaa" (naisia nykyaikaisissa puvuissa). Edelleen
hän on maalannut maisemia, stilleben-kuvia y. m.
S. on kirjoittanut „Impressions sur la peinture"
(1886). [C. Lemonnier, „Alfred S. et son ceuvre"
(1906).] — Hänen veljensä Joseph S. (1822-92)
tuli kuuluisaksi etevänä eläinkuvien (varsinkin
koirien) maalaajana. E. R-r.
Stevenson Tstivnsan], Robert Lewis
Balfour (1850-94), engl. kirjailija. Opiskeli
aluksi lakitiedettä, mutta
heikon terveytensä vuoksi
hänen oli pakko
matkustella paljon ulkomailla ja
asettui lopulta Samoan
saaristoon.
Matkakertomuksissaan ja
romaaneissaan S. osoittautui ete
vaksi luonnon, varsinkin
troopillisten maiden,
kuvaajaksi sekä tarkaksi
ihmisluonteiden
eritteli-jäksi. Jännittävällä
esitystavallaan ja rikkaalla,
värikkäällä tyylillään hän
on saavuttanut paljon
ihailijoita. Hänen
teoksistaan mainittakoon: „An
inland voyage" (1878), „Picturesque Edinburgh"
(sam. v.), „Travels with a donkey in the Ce-
(S.H.) R. L. Stevenson.
vennes" (1879), ,,Virginibus puerisque" (1881),
„Familiar studies of men and books" (1882),
,,Ne\v Arabian nights" (sain. v.), „Treasure
is-land" (1883; suom.), „Prince Otto" (1885),
„Sui-eide club" (sam. v.; suom.), „Dr. Jekyll and mr
Hyde" (1886; suom.), ,,Kidnapped" (sam. v.;
suom.), ,,The black arrow" (1888; suom.), ,,The
master of Ballantrae" (1889), „Footnotes to
liis-tory: eight years of trouble in Samoa" (1892).
Sitäpaitsi hän on sepittänyt lastenrunoja „A
ehild’s garden of verses" (1885) sekä „Ballads"
(1891). U. Kr-n.
St. Gallen ks. S a n k t Gallen.
St.-Germain ks. Sain t-G e r m a i n-e n
Lay e.
St. Gotthard ks. S a n k t G o 11 h a r d.
St Helena ks. Sankt Helena.
Stibiini ks. Antimonivety.
Stibio-kali-tartaricum ks.
Oksennus-v i i n i k i v i.
Stibium (lat.), antimoni.
Sticliaeus [-këfus], Johan Fredrik (1778
1853), virkamies. Palveltuaan Savon ja
Karjalan lääninhallituksessa varalääninsiliteerinä S.
pääsi 1S01 Helsingin oikeusneuvosmieheksi. Toimi
Porvoon valtiopäivillä 1809 porvarissäädyn
sihteerinä, nimitettiin hallituskonseljin finanssi- .
toimituskunnan esittelijäsiliteeriksi, määrättiin
1812 prokuraattorin sijaiseksi ja hoiti v:stalS16
yleisen esittelijäsihteerin tehtäviä. S., joka oli
taitava ja ahkera virkamies, sai
kenraalikuvernöörin määräyksestä tehdä maassa laajoja
tarkastusmatkoja, joista hän antoi senaatille valaisevia
kertomuksia. Oli 1831-41 Hämeen läänin
maaherrana, hoiti useita luottamustoimia, ollen m. m.
Suomen palovakuutuskonttorin johtokunnan
puheenjohtajana sekä jäsenenä Viipurin läänin
ison-jaon- ja veron järjestelykomiteassa. Julkaisi
kokoelman senaatin ja sen toimituskuntien antamia
säännöksiä vuosilta 1809-20, jota kokoelmaa
sittemmin Törnqvist jatkoi. K. W. R.
Sticta, lehtijäkäläsuku, josta meilläkin
raidassa ja kuusessa korpimailla t. lihavissa,
varjoisissa metsissä jokseenkin yleisesti kasvavaa,
suurta, verkkomaisesti kuoppapintaista S.
pulmo-nariaa, („k e u h k o j ä k ä 1 ä", „kuusenlehti") on
ennen käytetty keuhkolääkkeenä.
K. L.
Stieda [slida]. Wilhelm (s. 1852), saks.
taloustieteilijä, kotoisin Riiasta; oli 1878-82
professorina Tartossa, 1882-84 jäsenenä Saksan
valtakunnan tilastollisessa virastossa; v:stal898
professorina Leipzigissä. S. on tutkimuksillaan
valaissut varsinkin Saksan kaupan ja
teollisuuden historiaa: teoksia: „Zur Entstehung des
deutsehen Zunftwesens" (1876), ,,Literatur,
heu-tige Zustände und Entstehung der deutsehen
Hausindustrie" (1889), „Hansisch-venezianische
Handelsbeziehungen im 15. Jahrhundert" (1894),
„Die Lebensfähigkeit des deutsehen Ilandwerks"
(1897), ,,über die Quellen der Handelsstatistik im
Mittelalter" (1903); julkaissut v:sta 1901
tutkimussarjaa „Volkswirtsehaftliche und
wirtschafts-gesehichtliehe Abhandlungen".
Stieler Jstilar], Adolf (1775-1836), saks.
kartografi; toimi virkamiehenä Gothan
ministe-riaalidepartemeutissa. Hänen karttateoksistansa
ovat tunnetuimmat „Stielers Atlas" (1817-23),
„Sehulatlas" (1821), „Schulatlos der alten Welt"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
