Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuolielimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
167 Sukupuolipatologia 168
Miehen lantion seutu läpileikkauksessa f kives, 2 siitin,
3 virtsaputki, -f virtsarakko, 5 siemenjohtimen
avautumis-(S.H.) paikka virtsaputkeen, ö peräsuoli.
kivekset, siemenjolidin ja eturauhanen. Kivekset
(testes) sijaitsevat kivespussissa vatsakalvosta
muodostuneen kalvon, ohuen lihaskerroksen ja
muutamain peitiukalvojen ympäröimänä. Kives on
pitkänpyöreä elin, jonka sisäosa on jakautunut
pieniin liuskoihin. Näissä kulkee suuresti
mutkitellen siementiehyt, jonka seinämän solukossa
muodostuvat siittiöt (spermatozooit). Kiveksestä
nämä joutuvat pieniä käytäviä pitkin kiveksen
ylä-takapuolella olevaan lisäkivekseen
(epidi-dymis), joka on monimutkaisten käytävien
muodostama elin. Tästä alkaa siemenjolidin (ductus
delerens), joka siemennuoraa pitkin kulkien
nousee kivespussista, lävistää nivuskanavan kautta
vatsan seinän ja tulee lantioon kulkien alas
virtsarakon tyven seuduille, missä se laajenee
pieneksi pullistumaksi sekä muodostaa
siemenrakku-lan (vesicula seminalis). Siemenjolidin päättyy
siemenheittotiehyenä eturauhasen kohdalla
virtsaputkeen. Eturauhanen (prostata) on
kastanjan-pähkinän muotoinen rauhas- ja lihaskudoksen
muodostama elin virtsarakon alla peräsuolen
edessä. Sen tiehyet aukeavat virtsaputkeen. —
Ulkosiittimiin kuuluu siitin (penis) ja sen sisällä
kulkeva virtsaputki (uretlira). Siittimen
muodostavat kaksi paisuvaista (corpora cavernosa), jotka
ovat tyvellään kiinni häpy- ja istuinluussa.
Näiden alapuoliseen uomaan liittyy niinikään
paisuvan kudoksen muodostama virtsaputki, jonka pää
muodostaa siittimen päähän hattumaisen
paksunnoksen, terskan (glans penis).
Naisen s:iä sanotaan synnyttimiksi. Ne
jaetaan sisä- ja ulkosynnyttimiin. Edellisiin
kuuluvat munasarja, munatorvi, emä 1. kohtu sekä
Naisen lantion seutu läpileikkauksessa. 7 munasarja, S
munatorvi, 3 sen’ liuskareunainen suu (ostium tubæ), 4 emä,
(S.H.) 5 emätin, 6’ peräsuoli, 7 virtsarakko, S virtsaputki.
emätin, jälkimäisiin isot ja pienet häpyhuulet ja
häpykieli sekä virtsaputki. Munasarja
(ova-rium) sijaitsee lantio-ontelossa; se on litteän
mantelin
muotoinen elin, joka on
kiinnittynyt le- *
veään emän
kan-nattimeen, erääseen emän
kummallakin puolella
olevaan
vatsakalvon poimuun. Sen
pinnalla näkyy
n. s. Graafin
fol-likkeleita, pieniä
rakkuloita, joiden
sisällä valmistuva
munasolu
sijaitsee. Munatorvi
(tuba uterina) on
emiin pohjan
sivusta lähtevä
putki, joka kulkee
ulos ja kaaressa taaksepäin lantio-ontelon
seinämää pitkin munasarjan ympäri. Sen ulkopää
laajenee suppilomaiseksi liuskareunaiseksi aukoksi,
jonka kautta munasarjasta irtautunut munasolu
pääsee munatorveen jatkaakseen sitä pitkin
matkaansa emään. Varsinainen siitos (munasolun
ja siittiön yhteensulautuminen) tapahtuu
munatorvessa. Emä on päärynämäinen,
vahvaseinäi-nen elin. joka sijaitsee virtsarakon takana
peräsuolen edessä. Sen ontelo voi laajeta raskauden
aikana moninkertaiseksi. Emän alaosa
muodostaa pienen emättimeen pistävän e m ä n a p
u-k a n, jonka päähän aukeaa emäontelosta alkava
e m änka u la kanava. Emätin on emän ja
ulkosynnyttimien välissä oleva putki, jonka
etuseinä rajoittuu virtsaputkeen, takaseinä
peräsuoleen. — Ulkosynnyttimet muodostavat sisempänä
parillisen limakalvopoimun, helttamaiset pienet
häpyhuulet (labia minora) ja ulompana pa
rillisen ihopoimun isot häpyhuulet (labia
majora). Näiden väliin jää emättimen aukko ja
ser. etupuolelle virtsaputken aukko. Siinä
kohdassa, missä kummankinpuoliset pienet
häpyhuulet kohtaavat toisensa edessä on häpykieli
1. pärrä (clitoris), jossain määrin miehen sii
tiutä muistuttava ja synnyltään sitä vastaava
elin. Virtsaputki jatkuu yllämain. aukosta
lyhyenä kanavana virtsarakkoon. Y. K.
Sukupuolipatologia (ks. Patologia), oppi
sukupuolielämän ja sukupuolielinten
säännöttömyyksistä ja sairauksista. Psyykillisellä alalla
esiintyvistä sairaaloisista ominaisuuksista ks.
Sukupuolipsykologia. — Sukupuolielin
ten kehitvsvirheistä ja epämuodostuksista ovat
tavallisimmat miehillä kryptorkia 1.
salakivek-sisvys, aspermatispii 1. siemenettömyys, fimoosi
sekä hypo- ja epispadia, ja naisilla ovarioitten
puuttuminen tai surkastuminen, emän ja
emättimen puuttuminen tai jakautuminen sekä
klitoriksen 1. liävynkielen hypertrofia.
Hermafrodi-tismi 1. kaksineuvoisuus on ihmisillä perin
harvinainen ja silloinkin enimmäkseen epätäydellinen.
— Sukupuolielinten taudeista ovat tarttuvat 1.
veneeriset taudit, kuppa, tippuri ja pehmeä
san-keri tärkeimmät (ks. erikoisartikkeleita).
E. Th-n.
Leikkaus osasta vastasyntyneen
munasarjaa. k cp. epiteli, jossa
alku-sukupuolisolut(u.!7.j.) kehittyvät, eschl
sisäänpäin kasvavia solujoukkioita,
joiden keskellä munasolut sijaitsevat
ja joista näiden kunkin ympärille
lopulta muodostuu rakkula, (iraafin
follikkeli (/■), e.b. syntyviä follikkeleita
(kussakin munasolu keskellä), &!.</.
ve-risuunia. (S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
