Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kirjallisuuden seura - Suomalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265
kevn kirjallisuus" (Suomi III 9 ja eripainoksena
1894).]
Tulolähteet, tärkeimmät, ovat: 1)
julkaisujen myynti (vuosittaiskeskimäärä 1841-81
Smk. 5.478*: 05, 1881-86 Smk. 15,397:58, 1887-96
Smk. 22,271:66, 1897-1900 Smk. 39,495:98,
1901-10 Smk. 52,433:68, 1911-15 Smk. 60,171: 41;
yht. 1831-1915 Smk. 1,517,402:—); 2)
„vapaa-ehtoiset lahjat kotimaata rakastavilta
maanmie-hiltii" (1831-1915 Smk. 940,048:91); 3)
valtionapu (säännöllinen 1878-1915 yht. Smk. 385,000:—,
tilapäisiä 1861-1915 Smk. 168,200:—); 4) Keis.
Majesteetin suom. käsikassasta arin. suotu
apuraha (1858-1915 ä Smk. 1,200:—, yht. Smk.
69,600:—); 5) kiinteistön tuottama vuokra
11891-1915 yht. Smk. 118,644:59, josta
1896-1905 keskimäärin Smk. 5.061:92, 1906-15
keskimäärin Smk. 3,783:91); 6) eduskunnan antamat
apurahat (1894-1913 n. s. Längmanin varoista
yht Smk. 39,000:—); 7) jäsenten „tulorahat"
(1831-81 keskimäärin Smk. 747:33 vuodessa,
1906-15 keskimäärin n. Smk. 2,100:—. koko
aikana 1831-1915 yht. Smk. 90,391:26); 8) korot
talletuksista ja eräistä seuran rahastoista.
Menot, suurimmat, ovat tekijäin ja
toimit-tajain palkkiot (1831-1915 Smk. 934,073: 10),
painatus- ja sitomiskustannukset (1831-1915 Smk.
1.489,596:32), toimihenkilöiden palkat (1906-15
keskimäärin Smk. 9.747:93), lahjoituskirjelmissä
ja testamenteissa määrätyt suoritettavat muualle
(1906-15 keskimäärin Smk. 5,519:22),
matka-y. m. apurahat ja palkinnot (matkarahoja
1831-1900 yht. Smk. 55,601: 92), kokoelmain
kartuttaminen ja hoito, talon ja kaluston hoito (1906-15
keskimäärin Smk. 3,382: 93 vuotta kohti),
lämmitys ja valaistus (1910-15 keskimäärin Smk.
1,844:28), kust-annusvaraston myyntikulut.
Rahastoja on kolmenlaisia: A) 14
rahastoa, joiden sekä pääomaa että korkoa seura saa
vapaasti käyttää, yht. (31 p. jouluk. 1915)
Smk. 160,266:57; sekä 9 rahastoa, joista seura
saa käyttää vapaasti vain koron, yht. Smk.
331,601:59 (suurimmat G. F. Ahlgrenin Smk.
185,913:59 ja C. W. Akerlundin Smk. 86,000:—);
— B) 16 rahastoa, joiden korkojen käyttämisen
määrää lahjoituskirja, yht. Smk. 323,494: 11
(niistä on J. Forsmanin rahasto, 71,000 mk.,
kansantaloudellisen ja yleistajuisen lainopillisen
kirjallisuuden edistämistä varten. Gustaf
Grön-feldt in rahasto, 30.000 mk., ja Werner
Söder-strömin rahasto 20,000 mk., kaunokirjailijain ja
runoilijain kannattamista varten) ; sekä C)
rahastoja, joiden pääoma on käytettävä lahjoittajan
määräämään tarkoitukseen, 31 p. jouluk. 1915
Smk. 75,549: 12. Rahastojen vastineina oli
seuralla 31 p. jouluk. 1915 talonsa (Hallitusk. 1
Helsingissä, valmistunut 1890; tiliarvona
hankintahinta, Smk. 164.367: 15, josta 55,123:46 on
saatu yleisellä varain keräyksellä, Smk. 647: 78
on näiden varain korkoja, loput ovat seuran
rahastoista; tontti valtion lahjoittama),
kustan-nusvarastonsa (tiliarvona Smk. 339,000:—),
obligatsioneja ja osakkeita Smk. 273,700:—,
talletuksia, korkoja, kalustoa y. m. omaisuutta
n. 900,000 mk:n arvosta (josta puuttuu vielä
kokoelmain ja kirjaston arvo). Rahastoja, jotka
v:n 1916 alussa vielä eivät olleet seuran
hallussa, yht. Smk. 17,000:—. [Onni Hallstén,
..Selonteko Suom. kirj. seuran hallussa olleista
266
ja olevista rahastoista" (Suomi IV16 ja [-erikseen).]-] {+erik-
seen).]+}
Esimiehinä ovat toimineet E. G. Melartin
1831-33, J. G. Linsén 1833-41. Gabr. Rein 1841 -53,
1863-67, Fr. J. Rabbe 1853-54. Elias Lönnrot
1854-63. Math. Akiander 1868-70, J. V. Snell
man 1870-74, Y. S. Yrjö-Koskinen 1874-92,
A. Genetz 1892-1902, E. Aspelin-IIaapkylä 1902-:
sihteereinä E. Lönnrot alkukuukausina, K. N.
Keekman 1831-38, M. Akiander 1838-39, K. 11.
Ståhlberg 1839-40, M. A. Castrén 1S40-41, F. Col
lan 1841-44, E. A. Ingman 1844-45, II. Kellgren
1845-46, S. G. Elmgren 1846-61. C. G. Borg
1861-63. A. E. Ahlqvist 1863-65. J.Krohn 1865-68.
K. A. Slöör 1868-70, F. W. Rothstén 1870 1900.
A. R. Niemi 1900-09, syysk., M. Airila 1909-1910.
E. A. Tunkelo 1910-. " E. A. T.
Suomalaiset. 1. Valtiollisessa merkityksessä
kaikki Suomen asukkaat, kieleen katsomatta
(ks. Suomi). — 2. Kaikki suomen kieltä
puhuvat. S. asuttavat kiinteänä ryhmänä koko
Suomen, lukuunottamatta muutamia ranta-alueita
Pohjanmaalla sekä Uudellamaalla ja Turun ja
Porin läänissä (ks. Suomen
ruotsinkielinen väestö), sekä Suomeen rajoittuvia
Venäjän, Ruotsin ja Norjan alueita.
Siirtolaisina s:ia viime vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen
on asettunut suuret joukot Pohjois-Ameriikkaan
sekä vähemmässä määrässä Etelä-Afrikkaan,
Austraaliaan ja Etelä-Ameriikkaan. Alkuaan
rangaistusvankeina s:ia joutui Siperiaan.
Suomessa s:ia 1910 oli kaikkiaan 2,571,145 henkeä
(1900: 2,352,990 henkeä). Venäjällä asuu s:ia
Pietarin kaupungissa (ks. Pietari) ja sen
ympäristössä sekä Muurmannin rannikolla ja
inkeriläisiä Inkerinmaalla (ks. Inkeri). S:n
lukumäärästä Venäjällä ei ole uudempia tietoja
(Pietaria lukuunottamatta), mutta päättäen siitä,
että 1897 s:ia Pietarissa ja sen ympäristössä
oli 130,400, Muurmannin rannikolla n. 1,500,
kaikkiaan n. 132,000 henkeä, lienee s:ia v:n 1910
tienoissa Venäjällä ollut 175,000 henkeä.
Ruotsissa (ks. Ruotsin suomalaiset) s: ia
1910 oli 25,268 (1900: 22,138) henkeä paitsi siellä
oleskelevia Suomen alamaisia, Norjassa (ks.
Ruija ja Norja) 7,172 (1900: 7,777) henkeä.
Pohjois-Ameriikassa 1910 s:ia lienee ollut
n. 300,000, joista n. 28,000 Kanadassa, loput
Yhdysvalloissa (ks. P o h j o i s-A meriikka,
palstat 736-42). Kymmentä v. aikaisemmin
laskettiin s:n lukumäärä Pohjois-Ameriikassa
n. 120,000 hengeksi. S:n lukumäärästä
Etelä-Afrikassa, Etelä-Ameriikassa ja Austraaliassa ei
ole minkäänlaisia tilastollisia tietoja. Siperiassa
s:ia 1914 oli 2,100 (1902: 1,354) henkeä (ks.
Siperia, palstat 1400-1402). Kaikkiaan lienee
s:n lukumäärä 1910 ollut n. 3,081,000. — S:n
esihistoriasta ks. Suomi, esihistoria, kielestä ja
kirjallisuudesta ks. Suomen kieli ja
kirjallisuus. E. E. K.
S:n antropologisten
ominaisuuksien tutkiminen alkoi 1800-luvun alkupuolella
kiinnittää tutkijain huomiota puoleensa, koskapa
tähän aikaan Euroopan muinaistutki joille oli
vähitellen muodostunut se käsitys, että Euroopan
alkuasukkaat, olivat ..turaanilaista" kansaa,
lappalais* tai suomalaisheimoja. joilla oli lyhyt
ruumis, lyhyt ja leveä kallo sekä ruskea iho. Tämän
käsityskannan edustajista mainittakoon kielin-
Suomalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
