Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaiset - Suomalaiset kansanlaulut ... - Suomalaisten muinaisuskonto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
269
Suomalaiset kansanlaulut—Suomalaisten muinaisuskonto
270
Tiiman mukaan pisimmät Suomen asukkaat
ovat länsisuomalaiset ja Suomen ruotsinkieliset;
huomattavan paljon lykempiii ovat Suomen kaikki
muut asukkaat, joiden pituusmitta asteittain
alenee siirryttäessä hämäläisistä karjalaisten
kautta kainulaisiin. Tämä seikka saanee
selityksensä siitä, että etelä- ja länsiosissa asuu
osittain verraten ..puhdasta" germaanilaista kansaa,
osittain gerinaanilais-suomalaista sekarotua, jok»
ruumiinpituuteensa nähden on kummankin rodun
keskimitan välimailla, lähennellen milloin toista
milloin toista, riippuen siitä miten rotusekoitus
on tapahtunut,
Päiinmuodosta antavat seuraavat taulukot
käsityksen.
Suomea puhuvat.
[-Varsintus-Siiumi-]
{+Varsintus- Siiumi+} Satakunta Hame Uusimaa [-Etelä-Poh-janmaa-] {+Etelä-Poh- janmaa+} Savo Karjala [-Puhjois-Pnhjanmaa-] {+Puhjois- Pnhjanmaa+} Yhteensä
Dolikokefaali-% 58, ss 46.» 39,e. 45,M 52,40 35,» 25,» 23,4.-. 38,B»
Brakykefaali-% 4i,«.s 53,76 60,99 54,17 47,(io 64,7S 74,;3 76,» 61,(M
Kesktarvoindeksi 79,4 80,4 80,9 80,5 80,o 81,3 82,,5 82,o —
[-Ahvenanmaa, Varsi-nais-Suomi-]
{+Ahvenan- maa, Varsi- nais-Suomi+} Uusimaa [-Etelä-Poh-janmaa-] {+Etelä-Poh- janmaa+} Yhteensä
Pituus mm [-Kallo-indeksi-] {+Kallo- indeksi+}
Dolikokefaali-% 62,03 60,u 48,m 58,o»
Drakykefaab-o/o 37,97 39,m 51,« 41,96
Keskiarvuindeksi 79,s 79,s 80,s —
Dolikokefaalinen tyyppi on voitolla
ruotsinkielisten asumilla seuduilla, kun taas alhainen
bra-kvkefalia on vallalla seuduissa, joissa
sekaantuminen ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä
on helpommin voinut tapahtua. Itä- ja
pohjoisosissa maata on sitävastoin brakykefalia
huomattavampi. — Westerlund jakaa Suomen
asukkaat neljään ryhmään:
l:o Kaikki ruotsia puhuvat 1,680—1,700 79,s
2:o Suomea puhuvat
länsisuomalaiset. (Varsinais-Suomi ja
Satakunta) 1,685 79,»
3:o Hämäläiset (suurin osa
Suomen asukkaita) 1,678—1,680 80,5
4:o Karjalaiset 1,644—1,654 82,o
Tukan ja silmäin väriin nähden eivät
suomalaiset ja Suomen ruotsinkieliset huomattavasti
eroa toisistaan. Suomalaiset ovat suuremmaksi
osaksi vaaleaverisiä, 78% :11a on vaaleat, siniset,
tai harmaat silmät ja 57% :11a vaalea tukka. Väite,
että brakvkefaalit ovat tummia ja vain
dolikoke-täalit vaaleita, ei siis suomalaisiin nähden pidä
paikkaansa, seikka, jonka jo Virchow
matkoillaan Suomessa 1874 totesi.
Parhaillaan on maassamme käymässä
koululasten antropologinen mittailu ja muutamia sen
antamia tuloksiakin on julkaistu, toisien ollessa
parhaillaan tekeillä. Näistä mainittakoon I.
Wilskmanin tilastolliset tiedot Suomen
koulunuorison ruumiillisesta kehityksestä, joiden
ensimäinen osa, poikien kasvutilasto, jo on julkaistu.
Tutkimukset koskevat 7-20 vuotisten
ruumiin-mittaa, painoa ja rinnanlaajuutta sekä hengi
tyskykyä. Mittalukujen mukaan tekijä tulee sii
hen johtopäätökseen, että »suomalainen 7-20
vuoden iässä oleva koululainen on jonkun verran
kookkaampi kuin Euroopan pojat yleensä ja että
hän on jotakuinkin ylitä pitkä kuin pitkäkasvui
siksi luettujen kansojen pojat ja nuorukaiset".
Sitäpaitsi nämä tutkimukset viittaavat siihen,
että kansamme keskimääräinen pituusmitta on
kasvamassa, joten suomen kansa nyttemmin on
luettava pitkäkasvuisten kansojen joukkoon."
[G. Retzius, »Finska kranier" (1878), K.
Hällsten, »Matériaux pour servir ä la
connais-sance des cränes des peuples Finnois" (Bidrag
tili kännedom af Finlands natur och folk, vv.
1881-93, useita julkaisuja); F. W. Westerlund,
»Studier i Finlands antropologi" I-II (Fennia
1901), III (Fennia 1904), IV (Fennia 1904), V
(Fennia 1912), VI (Fennia 1913); I. Wilskman,
»Tilastollisia tietoja Suomen koulunuorison
ruumiillisesta kehityksestä. I. Poikien kasvutilastoa"
(Suom. voim.-opett. julk. II, 1910; II. »Tyttöjen
kasvutilastoa" paraillaan tekeillä).] V. K.
Suomalaiset kansanlaulut ks. Kansan
laulut.
Suomalaiset kansansadut ks.
Kansansadut ja Rudbeck, E.
Suomalaiset kansansävelmät ks. Kansa
n-laulut, Runolaulu, Suomen
säveltaide.
Suomalaiset kansat, kansat, jotka puhuvat
niitä kieliä, joita on nimitetty »suomalaisiksi"
(ks. Suomalaiset kielet).
Suomalaiset kielet. Tällä nimellä
vanhempina aikoina tarkoitettiin samoja kieliä, joita
nykyjään nimitetään yleisesti s u o m a 1 a i s-u
g-rilaisiksi kieliksi (ks. t.) ; tätä
nimitystä käytti esim. Castrén, ja se on nykyäänkin
yleinen venäläisissä teoksissa. Puheenalaista
nimitystä on myös käytetty ahtaammassa
merkityksessä tarkoittamaan samaa kuin
itämerensuomalaiset kielet (ks.
Itämerensuomalaiset); tässä merkityksessä nimitystä on
käyttänyt esim. Villi. Thomsen. E. N. S.
Suomalaiset lehmärodut ks. Lehmä.
Suomalaiset tietosanomat ks.
Suomenkieliset tietosanomat.
Suomalaismetsät ks. Skandinaavian
metsäsuomalaiset.
Suomalaisoikeus ks. Suomen oikeus.
Suomalaisten muinaisuskonto. Suomalaisten
muinaisuskontoon emme enää voi täysin perehtyä.
Agricolan Psalttarin esipuheeseen painattama
(1551) hämäläisten ja karjalaisten jumalain
luettelo on niukka, joskin silti arvokas osviitta..
Porthanin ajoista alkaen tuli kansanrunous,
varsinkin loitsut, uskonnontutkimuksen lähteeksi.
Siihen perustuu Chr. Lencqvistin tutkimus »De
superstitione veterum Fennorum theoretica et
practica" (1782|, minkä jälkeen pian ilmestyi
Chr. Gananderin sanakirjan muotoinen
»Mytho-logia Fennica" (1789). Uudenaikainen tutkimus
on tässä suhteessa vähentänyt vanhojen runojen
arvoa. Enemmän pakanuuden peruja on
huomattu sisältyvän kansantapoihin, taikoihin,
uskomuksiin ynnä muistotietoihin, joita ahkerasti
on keräilty" talteen sekä Suomessa että
muuallakin itämerensuomalaisten keskuudessa. Jo 1600-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
