Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kieli ja kirjallisuus - Suomenkieliset tietosanomat - Suomenkielisten teknikkojen seura - Suomen kiinteistöpankki, ks. Pankki, palsta 184 - Suomen kirjailijaliitto - Suomen kirjastoseura, ks. Kansankirjastot - Suomen kirkko, ks. Suomen kirkkokunnat - Suomen kirkkohistoriallinen seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
<85
Suomenkieliset tietosanomat —Suomen kirkkohistoriallinen seura 386
ta. t.) on viljellyt varsinkin balladia ja
puh-lasta ajatusrunoutta. Bertel Gripenberg
s. 1878, ks. t.l, joka muodonmestarina vie
voiton äskenmain. aikalaisistaan, on ensimäisen
kehityskautensa kuumeisesta sensualismista ja
-ubjektiivisesta kauneudenpalvelusta kulkenut
väsymyksen, resiguatsionin ja ironian väliasteen
mautta ja päätynyt viileämpiin elämäntuntoihin
a talttuneisuuteen. V:n 1910 tienoissa astuu
-»iin taas uusi ryhmä ruotsinkielisiä kirjailijoita,
lotka erillään valtiollisista ja yhteiskunnallisista
riennoista seisovat puolittain väsyneinä ja
skep-tillisinä, puolittain epikurolaisina
elämänkatseli-oina. Pienissä impressionistisen herkästi
värähtelevissä runoissa, kevytotteisissa romaaneissa ja
novelleissa he osoittavat yksilöllisen
tunne-elämän palvontaa, erittelevät ulkomaailmasta
saamiansa vaikutelmia ja jaoittelevat tunnelmiansa.
Kaikissa heissä on seivä pääkaupunkilaisleima,
a heitä on usein mainittu yhteisnimellä
„jou-toilijat" (dagdrivare, flanörerj. Vanhin heistä,
Gustav Alm (Richard Malmberg, s. 1877)
(cuvailee kertomuksissaan etupäässä
ylioppilaselämää yksinäisen syrjässäseisojan näkökulmasta
Katsottuna, hiljaa hymyillen tai tyynesti ivaten.
Henrik Hildén (s. 1883) esittää
hienostuneita elämäntaiteilijoita, nähden luonnon ja
kulttuurin vastakohdan kaikkialla. Ture Janson
s. 1886) tavoittaa runoihinsa ja pakinoitseviin
üertomuksiinsa hauraita, helposti vaihtuvia ja
haihtuvia vaikutelmia pääkaupungin elämästä.
Osittain saman aihepiirin alalla liikkuu myös
Runar Schildt (s. 1888) kepeätyylisissä
novelleissaan. Vaikka tämän nuorimman
kirjailijapolven psykologinen näköala vielä on ahdas
a elämän väri heidän teoksissaan usein ohut, on
heidän muototaitonsa huomattava, ja he ovat
kehittäneet varsinkin novellityyliä entistään
jous–avammaksi ja hiotummaksi.
Uusimman ajan tieteellisestä kirjallisuudesta
«e. erikoistieteitii koskevia
artikkeleita ynnä Suomi. — ks. myös
Suomalaisen kirjallisuuden seura.
[Fredr. Wilh. Pipping, »Luettelo suomeksi
präntätyistä kirjoista" (1856-57) ; Valfrid
Vasenius. »Suomalainen kirjallisuus", 1-5 (1877-1905);
Simo Pakarinen, »Suomalainen kirjallisuus", 6-7
>1912-16) ; .lulius Krohn, »Suomalaisen
kirjallisuuden vaiheet" (1897) ; O. A. Kallio, »Uudempi
suomalainen kirjallisuus I II" (1911-12); E. N.
Setälä, »Die finnische Literatur" (Die Kultur der
Gegenwart I9, 1908) ; B. F. Godenhjelmin, Eino
Leinon ja J. V. Juveliuksen S. k:n historian
oppikirjat; Suomi XIX vuosisadalla; Oma maa;
Eino Leino, »Suomalaisia kirjailijoita" (1909) ;
F. Ohrt, »Kalevala" (1909); Ernst Brausewetter,
Finnland im Bilde seiner Diehtung" (1899);
Johan Jacob Meyer, ..Vom Land der tausend
Seen" (19101; S. G. Elmgren, ..öfversigt af
Finlands litteratur" (1861 ja 1865); Gabriel Lagus,
..Den finsk-svenska litteraturens utveckling I-II"
11866-67) ; Yrjö Hirn, Arvid Hultin, »Den svenska
vitterheten i Finland under stormaktstiden
1640-1720" (1904), samat, »Finlands litteratur under
irihetstiden I-II" (1906, 1910); V. Vasenius.
Lärobok i Sveriges och Finlands
literaturhistoria" (5 :s pain. 1915); Oscar Levertin,
»Nordisk litteratur" (1909); Olaf Homén. ..De nva
författarne" (1915).] V. T.
13. IX. Painettu »/„ 16.
Suomenkieliset tietosanomat, ensimäinen
suomenkielinen sanomalehti; näytenumero ilmes
tyi Turussa nimellä »Suomalaiset tietosanomat"
syyskuussa 1775. Lehteä julkaistiin vain v:n 1776
kuluessa kaksi kertaa kuukaudessa; kooltaan
puoli oktaaviarkkia; toimittajana oli kirkkoherra
Antti Lizelius (ks. t.). Se oli aiottu rahvaan
lehdeksi ja se sisälsi enimmäkseen kirjoituksin
maataloudesta y. m. yleishyödyllisistä asioista.
J. F.
Suomenkielisten teknikkojen seura, 17 p.
maalisk. 1896 perustettu seura, »jonka tarkoi
tuksena on kehittää suomen kieltä ja
kirjallisuutta teknillisillä aloilla sanastoa laatimalla
esitelmillä, keskusteluilla ynnä muilla sopivilla
keinoilla". Sen toimittama laaja saks.-suom.
ruots. teknillinen sanasto valmistui 1916.
Seura on tukemalla suom. teknillistä kirjaili
suutta, käsittelemällä sekä Helsingissä että maa
seudulla pitämissään kokouksissa ajan tärkeim
piä teknillisiä kysymyksiä ja tekemällä useita
huomattavia aloitteita, antamalla lausuntoja
y. m. tuntuvasti edistänyt teknillisen elämän vilk
kautta maassa ja erittäinkin sen suomenkielis
ten teknikkojen keskuudessa. Vista 1911 alkaen
seura julkaisee kymmenen kertaa vuodessa ilmes
tyvää, ainoastaan alkuperäisiä teknillisiä jatek
nillistaloudellisia kirjoituksia sisältävää »Tek
nillistä aikakauslehteä". Jäsenluku (1916) 423
J. C-én.
Suomen kiinteistöpankki ks. Pankki,
palsta 1S4.
Suomen kirjailijaliitto, suomenkielisten kir
jailijain yhdistys suom. kirjallisuuden
kehittämiseksi sekä kirjailijain etujen ja oikeuksien
valvomiseksi, perustettiin J. H. Erkon ja
muutamien muiden kirjailijain aloitteesta 1897 nimellä
»Kaunokirjailijaliitto". Nykyinen nimi ja uudet
säännöt vahvistettiin 1907. Rahastoja: J. H.
Erkon rahasto, Arvid Järnefeltin rahasto, Wer
ner Söderströmin rahasto, Häkli, Lallukka ja
kuntp:n rahasto sekä 1915 perustettu
sairas-apukassa. Yhdistyksen varat 1916 yhteensä
n. 30,000 mk. Vuosittain annetaan vaihdellen
kirjallisina palkintoina ja matka-apurahoina
n. 1,000 mk. S. k:n huomattavimmat julkaisut
vuosialbumi »Liitto" (1902-05), »Joulupirtti"
(1906), muistelmakokoelma »Kuinka meistä tuli
kirjailijoita" (1916). Vuosikokous Aleksis Kiven
syntymäpäivänä, 10 p. lokakuuta. V. 1916 yli
100 jäsentä. Puheenjohtajina ovat toimineet
J. H. Erkko, A. V. Koskimies, Jalmari Hahl.
Santeri Ivalo sekä (v:sta 1916) Fredr. J.
Lindström. A. Ly.
Suomen kirjastoseura ks. Kansankir
j a s t o t.
Suomen kirkko ks. Suomen kirkko
kunnat.
Suomen kirkkohistoriallinen seura syntyi
etupäässä piispa II. Råberghin aloitteesta, kun
asiasta oli keskusteltu Lappeenrannan ja
Tampereen yksityisissä pappeinkokouksissa 1887 ja 1888:
säännöt vahvistettiin 30 p. kesäk. 1891. Seuran
tarkoitus on »koota ja julkaista Suomen kirkon
historiaa koskevia tietoja sekä yleensä koettaa
saada Suomen kirkon eiämätä ja oloja entisinä
ja nykyisinä aikoina likemmin tunnetuiksi". Se
kokoontuu Helsingissä yliopiston lukukausien
aikana kunkin kuukauden ensimäisenä maanan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
