Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomensukuiset kielet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
477
Suomen suku—Suomensukuiset kielet
482
kiten ja äännelakeja lukuunottamatta voidaan
sanavarastoakin käyttää sukulaisuuden
todistimena; myöskin sanojen laatu on
lukuun-otettava: vaikkakin tosin lainasanoja saattaa
olla kaikilla elämänaloilla, on kuitenkin, jos
asianomaisten kielten yhteistä sanavarastoa
yhtenä kokonaisuutena tarkastetaan, sellainen sa
nasto, joka johtuu yhteisestä kantakielestä
(elämän alkeellisimpia ja välttämättömimpiä aloja
käsittävänä) helposti tunnettavissa. Kaikista
tärkein ja ratkaisevin kielisukulaisuuden todistin
011 kuitenkin sekä äänneainesten että
merkityksen puolesta yhteiseksi osoittautuva m ti o t o j ä
r-j es tel mä, joka muodostaa ikäänkuin kielen
luurangon. Tavallisesti on vain jokin määrä
yhteisiä muoto-opillisia aineksia katsottava
riittäväksi sukulaisuuden todistajaksi, sillä tämmöisten
ainesten olemassaolo tekee luultavaksi, että ne
ovat alkuperäisesti yhteisen muotojärjestelmän
katkelmia. Lainat ovat tosin muoto-opinkin
alalla mahdolliset (ks. Lainat), mutta
suhteellisesti harvinaiset, ja milloin kielensekoitus on
edistynyt niin pitkälle, ettei voida enää
osoittaa. miltä taholta muotojärjestelmän itse runko
on peräisin, olemme jo tekemisissä n. s. s e k
a-kielen kanssa, jonka sukulaisuus ei ulotu vain
yhdelle taholle (tietysti on kuitenkin
sekakielis-säkin ainakin alkujaan perusrunko määrätyltä
taholta: vrt. Sekakielet).
Kielisukulaisuuden todistamiseksi
kielentutkimus työskentelee vertailevaa menetelmää
käyttämällä. Sellaiset tapaukset, joissa kantakieli
on miltei semmoisenaan säilynyt
(romaanilai-sella. slaavilaisella alalla), osoittavat, että
jälkeläiset ovat eri määrässä säilyttäneet ja
muuttaneet kantakielen piirteitä: yksi on säilyttänyt
yhden ja muuttanut muut. toinen taas on
säilyttänyt toisen. Tätä kokemusta silmällä pitäen
voimme — vähitellen selville saatavien „Iakien"
perustuksella — toivoa voivamme uudelleen
rakentaa tuntemattoman kantakielen, kun sen
jälkeläiset ovat tunnetut, ja sitä suuremmalla
menestyksellä, mitä useampia jälkeläisiä on
olemassa. Jonkinlaisena työhypoteesina oletetaan,
että kantakielet ovat olleet yhtenäisiä tai
ainakin olennaisesti yhtenäisiä, ja tämänkin esim.
äskenmainitut tapaukset osoittavat pääasiassa
oikeaksi. Tuskin kuitenkaan saattaa epäillä, että
kantakielet, samoinkuin kaikki nykyään elävät
kielet, ovat —- ainakin niin pian kuin alue on
hiukankin laajentunut — jakautuneet
murteisiin. Kielialueen sittemmin edelleen laajetessa
on murteiden keskinäinen yhteys heikentynyt ja
tullut yhä pitkämatkaisemmaksi: määrätyt
murrealueet ovat (varmaan suureksi osaksi
yhteisen uskonnonharjoittamisen ja
yhteiskunnallisten olojen johdosta) saaneet keskuksia, joita
kohti kielimuoto on pysynyt yhtäläisenä tai
yhtäläistynyt; tämmöisten alueiden äärillä on
kuitenkin enimmissii tapauksissa vallinnut yhteys
naapurialueen kanssa, mikä myös on
osoittautunut kielellisissä yhtäläisyyksissä. Tällä tavoin eri
murteet ovat liittyneet toisiinsa niinkuin ketjut
renkaassa — aivan niinkuin on nykyistenkin
murteiden laita kaikissa kielissä — kunnes
suurempien asuma-alojen muutosten johdosta
niiden välinen yhteys on kokonaan keskeytynyt ja
murteet vähitellen kehittyneet aivan eriäviksi
kieliksi.
16. IX. Painettu </i 17.
Kielten keskinäistä suhdetta oli aikaisemmin
tapana kuvallisesti osoittaa sukupuun ku
valla, jonka tarkoituksena oli osoittaa polveutu
mistä (A. Schleieherin „sukupuuteoria" eli erot
tumisteoria). Esim. suomalais ugrilaisten kielten
keskinäisiä suhdetta voitaisiin tätä kuvaa käyt
täen osoittaa kuvio l:n esittämällä tavalla (vrt.
Suomalai s-u grilaiset kielet; suku
puukuvia ovat v. 1879 todella esittäneetkin
•I. Budenz ja O. Donner, mutta heidän sukupuunsa
eroavat kuviossa 1 esitetystä sen johdosta, että
heidän käsityksensä suomalais-ugri laisten kielten
keskinäisestä suhteesta on toinen).
Kuvio 1. (S.H.)
Katsoen siihen, että nykyaikana jokaisen
kielen eri murteet, samoinkuin enimmiten myös
lähellä toisiaan olevat kielet liittyvät toisiinsa
ketjun renkaiden tapaan, on muistutettu, että
sukupuu antaa varsin vaillinaisen kuvan sukukielten
monimutkaisista suhteista (esim. kuviossa 1 on
vaikea niin sovittaa lappia, että sen oikea asema
likimainkaan selviäisi) ja että siis sukupuun
sijaan olisi valittava sellainen kuva, joka
paremmin osoittaisi, miten kielet ketjumaisesti tai
aaltomaisesti toisiinsa liittyvät (J. Schmidtin
..aaltoteoria"; nimitys johtunut siitä, että
kielessä tapahtuvaa liikettä voi verrata
aaltoliikkeeseen). ..Aaltoteoriaan" tulee kuitenkin
huomauttaa. että sen mukainen esitys kielten keski
itäisestä suhteesta saattaa tarkoittaa ainoastaan
sitä suhdetta, joka on kantakielessä tai
kantakielen aikaa lähellä olevana aikakautena
vallinnut silloisten toisiaan lähellä olleiden
murteiden tai kielten välillä, joista myöhemmät,
sittemmin jyrkästi toisistaan eroavat kielet ovat
syntyneet. Tämmöisen kantakielisen aikakauden
olot kylläkin saattavat kuvastua vielä kielten
myöhemmissäkin suhteissa: niistä on voinut
johtua siemen eli ennakkotaipumus
(„predisposit-sioni") määrättyihin ominaisuuksiin. Mutta joka
tapauksessa on yhteyden katkeamisen johdosta
— joko siirtojen tai vieraiden heimojen
väliintulon vuoksi — syntynyt sellaisia kieliyksilöjä,
joiden välillä ei enää ole siirtymää (välistä
saattavat siirtymät uusien maantieteellisten olojen
johdosta syntyä uudelleen, missä kielimuodot
ovat lähekkäin — niin esim. uutena aikana
syntynyt uusi siirtymä suomen ja viron välille, ks.
Suomen kieli). Sen vuoksi voidaan myöntää,
etteivät kielten ,,sukupuu-" ja ..aaltoteoriat",
niinkuin erittäin A. Leskien on osoittanut, ole
jyrkässä ristiriidassa keskenään, vaan voidaan
yhdistää. Molempia kielten erikoistumisperusteita
voikin melkoisen hyvin pitää silmällä ympyrän-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
