Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkölennätin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
899
Sähkölen nät in laitos—!
Säll kölen nätin liikenne
kin kuuluvaa vaihtosulkijaa Ki-R» siten, että
vaihtosulkijat ovat siinä asennossa kuin K» Ha
kuvassa, jos niitä vastaavat releet eivät saa
virtaa vastaanottor eleestä, sit ävastoin lii asennossa,
jos vastaanottorelee linjasta tulevan virran
johdosta sulkee virtapiirin vastaavaan relethen.
Jokainen vaihtosulkija 011 yhdistetty
kosketin-rattaaseen, joka on kytketty samaan akseliin
kuin vastaanottoratas, ja pyörii siis samalla
nopeudella. Nämä kosketin rattaat, kuvassa
esitetyt suoristettuina, ovat jaetut eri moneen
toi-sistiian eristettyyn osaan, joista joka toinen
on yhdistetty vaihtosulkijan toiseen
kosketti-meen, joka toinen toiseen: kaikki
kosketinrat-taat ovat harjojen ja vaihtosulkijain avulla
kytketyt sarjaan. Ensimäinen kosketinratas (joka
vastaa R^tä) 011 jaettu 32 eri osaan, toinen 10:een,
kolmas 8:aan, neljäs 4:ään ja viides 2:teen.
Jos seuraamme kuvassa esitettyä silmänräpäystä,
jossa ainoastaan vipu 1 tekee yhdistyksen ja
sitä vastaava relee Ri siirtää vaihtosulkijansa
työasentoon, jota vastaan kaikki muut ovat
lepoasennossa, niin huomaamme, että kosketinratas Rr,
ainoastaan voi tehdä virtayhdistyksen, kun sitä
laahaava harja laahaa sen kuvassa Oikealla
puolella esitettyä osaa. Samoin !!/, ainoastaan voi
tehdä yhdistyksen viimeisessä neljänneksessä,
1{S. viimeisessä kahdeksannessa, Ro viimeisessä ’/is
ja 1?! viimeisen edellisessä Täten saadaan
32 eri sulkemisasentoa riippuen releiden Ri-Rs
asennosta. Kosketinrattaiden pyöriessä yhden
kierroksen asettuvat releet Iti-Kr, paperissa olevia
reikiä vastaavaan asentoon, ja seuraavalla
kierroksella yhdistävät jakorattaat määrätyssä
’/32:ssa kierrosta virtapiirin painomagneettiin,
joka samassa silmänräpäyksessä painaa paperia
Icirjasinratasta vastaan. Kirjasinratas 011
kytketty samaan akseliin kuin jakorattaat, joten
se pyörii samalla nopeudella, ja kun jakorattaat
ovat määrätyssä asennossa, on myöskin määrätty
kirjain paperin kohdalla. Kosketinrattaat
lähettäjässä ja vastaanottajassa itsetoimivan laitteen
avulla aina pysyvät samassa asennossa toisiinsa
nähden. Sitäpaitsi on laite, jonka avulla
vastaanottajalla paitsi kirjoitettua sähkösanomaa
voidaan saada samanlainen rei’illä varustettu
paperi kuin lähettäjässä on käytetty. Näinollen
voidaan tarpeen vaatiessa heti lähettää saapunut
sähkösanoma edelleen toiselle linjalle sitä ensin
kirjoittamatta uudelleen. Tämän itsetoimivan
sähkölennätinkoneen avulla voidaan sähköttää
200-1,000 kirjoitusmerkkiä minuutissa, siis monta
kertaa enemmän kuin käsin toimivalla koneella.
Itsetoimivan lähettäjän ja vastaanottajan
ulkomuoto näkyy kuvista 7 ja 8. T. Gr.
Sähkölennätinlaitos, jonkun maan (tai
alueen) sähkösanomanvaihtoa hoitava virasto ja sen
hoidossa ja johdettavana olevat,
sähkölennätti-men välityksellä tapahtuvaa
tiedonantoliiken-nettä ylläpitävät teknilliset laitteet, ks.
Sähkö-lennätinliikenne.
Sähkölennätinliikenne. Sähkölennättimen (ks.
t.) keksimisestä kului muutamia vuosia
ennenkuin se otettiin käytäntöön. Ensimäinen
sähkö-lennätinjohto rakennettiin Yhdysvalloissa 1843,
Englannissa 1848. Preussissa ja Itävallassa 1849
j. n. e. Suomeen rakennutti Venäjän kruunu
(rakentajana s:n historiassa mainio toiminimi
Siemens & Halske) ensimäisen sähkölennätinjoh-
don 1855 Helsingin ja Pietarin välille; sitä käy
tcttiin aluksi vain sotilaallisiin tarkoituksiin.
Sähkölennätinlaitos on kuten postikin melkein
kaikissa maissa valtion yksinoikeutena. Ainoastaan
Kanadassa ja Yhdysvalloissa on sähkölennätin
yksityisten käsissä, mutta niissäkin on melkein
koko lennätinlaitos kahden suuren sähkölennätin
-yhtiön (Western union telegraph company’n ja
Postal telegraph cable eompany’n) käsissä.
Kansainvälinen sähkölennätin toiminta 011 kuitenkin
yksityisten (kaapeliyhtiöiden) käsissä. Useiin
missä maissa sähkölennätinlaitos on yhdistetty
postilaitokseen käyttökustannuksien
alentamiseksi. Sähkölennätinlaitos on näet taloudellisesti
kannattava vain siellä, missä on vilkas sanomain
vaihto kuten suurten kaupunkien välillä j. n. e.,
mutta yleinen etu vaatii myöskin pienten
paikkakuntien välistä sähkölennätintä, joka silloin on
postivirkailijani hoidossa. Ruotsissa kuten
myöskin Suomessa, missä Venäjän valtio omistaa
sähkölennätinlaitoksen, on kuitenkin
sähkölennä-tinlaitoksella eri hallinto.
V. 1909 oli Suomessa 4.884 km
sähkölennätin-linjoja (pylväslinjoja), yhteenlaskettu
langan-pituus oli 10,096 km, jotapaitsi rautateillä oli
5,985 km sähkölennätinlinjoja.
Sähkölennätin-konttoreja oli 27, sähkölennätinosastoja 23,
apu-osastoja 9 ja väliaikaisia 3. Sam. v. lähetettiin
1.775.284 sähkösanomaa, joista 461.670 oli omaan
maahan, 310,061 ulkomaille ja 1,003,553
läpikulkevaa (Uudenkaupungin kautta).
Allaolevasta taulukosta näkyy
sähkölennätin-laitoksien suuruus ja eri maissa lähetettyjen
sähkösanomien (ks. t.) luku 1912
Maa Asemia Johtoja km Lankoj km [-«llhkii–iiimi-] {+«llhkii- -iiimi+} "ia 1.000
Alankomaat . . 1,477 7,738 38,243 7,078
AI nknmaiden Intia . . 630 16.364 25.562 l.l>6l
\lgeria...... 745 15.381 4".0 ’7 3.526
Argentiina..... 2.581 67.798 207.316 12.283
vustraalian liitto. . . 4 899 83.636 176.565 15.206
Belgia....... 1 .679 8.314 44 "83 9.461
Brasilia..... 2.187 58.257 117.68.’ 4.285
Bulgaaria...... ^7(1 6.633 15.590 2 380
Chile....... 780 36 024 48.743 16 11
Egypti {ilman Sudania) "99 6,773 21.792 4.651
Enginnnin Intia 7.883 133,276 512 680 16.348
Espanja . . . 1.962 43,706 95.615 6.9"2
Elelä-Afriltan liitto . . 1.4’n ’4 088 84.501 5 940
Iso-Britannia . . . 14 129 120.742 430.549 9 .873
Hali»....... 8 132 50.9 ’7 208.414 25.316
Itävalta ..... 7 088 47.192 238,917 23.866
49.427 206.221 37 995
Kanada (1911) . . . . 3.716 69.582 — 10.321
Kima . , . . . . 560 58.500 82.:<!4 1.009
Kreikka...... 795 9.134 16.878 1.8 !9
Luxemburg..... 329 538 1,147 261
Meksikko (liiton) . . . 516 85 047 — 10\024
Norja....... 1.78R 19.871 8 ’.105 3.791
Peru...... . . 317 15.0(0 57.900 1.796
Portugali...... 580 8.942 20,204 5 089
Ranska....... 22.416 190.11 1 710.557 67.1 0
Romaania...... 8.332 24 133 4.08 >
■> 913 10.189 32.467 4.996
Saksa ....... 48.167 284.161 2.225.907 64. !(I9
211 4.403 8.355 2.385
Sveitsi....... 2.374 3.526 26.532 6.494
Tanska....... 585 3.621 13 005 :!.879
Tunis...... 226 4.604 8.503 1.1 10
Turkki....... 1 029 34.044 60.58 7.877
4.994 26.202 153,801 13.979
Uusi-Seelanti . . . . 2.203 20.823 68.11 1 10.074
215.740 758.110 44.556
Yhdysvallat (Western
union)...... 25 392 355,542 2,441,841 90.000
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
