Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taivalkoski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1097
Taivalkoski—Taivassalo
1098
•20,680 ja vesimäärä 235 m3 sek:ssa, matalan
veden aikaan 1,496 hevosv. ja 17 m3 sekissä.
Vesisaha ja mylly. — 2. Koski K e m i j o e s s a,
Kemin pitäjässä, n. 2 km eteläpuolella Tervolan
rajaa, putouksen pituus 500 m, putouskorkeus
5,e m. hevosvoinmmäärä keskiveden aikaan 54,133
ja vesimäärä 700 m3 sek:ssa (vastaavat luvut
korkean veden aikaan 270,667 hevosv. ja 3.500 m3
sek:ssa. matalan veden aikaan 27,067 hevosv.
ja 350 m3 sekissä). — 3. Koski
Oulanka-joessa. sen Savinajoen ja Avantojoen suiden
välisessä osassa, Kuusamon ja Kuolajärven
rajalla, putouskorkeus 6,s m. hevosvoimamäärä
korkean veden aikaan 28,933 ja vesimäärä 350 m3
sekissä, matalan veden aikaan 496 hevosv. ja 6 m3
sekissä; tunnettu suurenmoisesta
luonnonihanuu-destaan. L. E-nen.
Taivalkoski (ennen Jokijärvi). 1. K u n t a,
Oulun 1„ Oulun kihlak., Taivalkosken
nimismiesp.; kirkolle Oulusta maanteitse 180 km,
talviteise 170 km, Kajaanista talviteitse 180 km.
Pinta ala 3,204.8 km-, josta viljeltyä maata (1910)
6,714 ha (siinä luvussa luonnonniityt 6,174 ha).
Manttaalimäärä 15 23/18, talonsavuja 131,
torpan-savuja 96 ja muita savuja 5 (1907). 3,220 as.
1916); 529 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 364:llä (1901); sivuelinkeinoista
mainittakoon poronhoito (3,461 poroa [19101).
298 hevosta. 1.400 nautaa (1913). —
Kansakouluja 2 (1917). Säästöpankki. Haara-apteekki
(Pudasjärven päiiapteekin). —
Teollisuuslaitoksia: vesisaha ja mylly Taivalkosken rannalla
(omistaa Oulu-yhtiö). — Luonnonnähtävyyksiä:
Pyhitys (1. Koston pyhitys) vaara Kostonjiirven
lähistöllä Kynsiperän kylässä; Taivalkoski (ks. t.)
Iijoessa. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Kuopion hiippak., Oulun tuomiorovastikuntaa;
perustettu keis. käskykirjeellä 22 p :ltä kesäk.
1842 .,Jokijärvi" nimiseksi, Pudasjärveen
kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi (kirkko rakennettiin
Jokijärven rannalle Kurjen kylään 1848).
muodostettiin kappeliksi keis. käskykirj. 16 p:ltä
tammik. 1858 (kirkko määrättiin 1877
siirrettäväksi Taivalkosken kylään nykyiselle paikalle),
erotettiin omaksi „Taivalkoski" nimiseksi
klira-kunnaksi keis. käskykirj. 27 p:ltä elok. 1879
(ensimäinen khra v:sta 1888). — Kirkko puusta,
rak. 1878-79. L. E-nen.
Taivan (Taiwan). 1. ks. F o r m o s a. — 2. ks.
Tainan.
Taivas. 1. T. 1. taivaanpallo merkitsee
sfäärisessä astronomiassa ajateltua palloa, jonka
keskipiste on havaintopaikassa ja jonka säde on
äärettömän pitkä. Taivaankappalten näennäistä
asemaa määrättäessä oletetaan ne projisioiduiksi
tämän pallon pinnalle, joten asema tulee olemaan
merkittynä kulmamitassa (vrt.
Tähtitieteelliset k o’ o r d i n a a t i t). T. eli
taivaankansi ei näytä pallonpuoliskon muotoiselta,
vaan pikemmin keskeltä litistyneeltä, joten
etäisyys ,.taivaalle" likeltä taivaanrantaa
näyttää pitemmältä kuin etäisyys suoraan ylöspäin.
Tähän lienee syy etsittävissä siitä, että
ilmakehän tiheys kasvaa korkeuskulman pienentyessä,
jota paitsi taivaanrannalla maahan kuuluvien
esineiden suoma etäisyysvertailu vaikuttanee
ilmiöön. Seurauksena ilmiöstä on, että aurinko
ja kuu ollessaan likellä taivaanrantaa
näyttävät suuremmilta kuin ylempänä.
T:n sinisen värin on engl. fyysikko lordi
Rayleigh selittänyt siten, että ilmaston ilmamolekylit
aikaansaavat auringon valosäteissä diffusionin,
joka on sitä täydellisempi, kuta lyhempiaaltoinen
valonsäde on. Tästä syystä lyhytaaltoiset säteet
(sininen väri) jäävät t:n väriksi, kun muut
helpommin kulkevat ilmakehän läpi. II. Jt.
2. Kolmas osa vanhassa maailmankuvassa,
johon kuuluivat t., maa ja alkumeri. Muinais
heprealaisten mukaan t. oli kovaksi poltetun
tantereen kaltainen, ,,vahvuus" (1 Moos. 1 a seur.),
tai valetusta metallista tehty (Job. 37i8). Tämä
levymäinen t. lepäsi pilarien varassa neljässä
maailman nurkassa tai oli kerubien (ks. t.)
kannattama (Job. 26n, Hes. Is seur.).
Babylonialaiset ja myöhemmät juutalaiset puhuvat, koi
mesta ja neljästä, vieläpä seitsemästäkin
taivaasta (2 Kor. 12j). Sangen yleisesti käsitetään
t. Jumalan asunnoksi ja kuvataan tällöin levite
tyksi teltaksi (Jes. 402,.), palatsiksi tai kau
pungiksi (Ilmestysk. 21la, Hes. 4830 seur.).
Käsitystä, että t. on muurin kaltainen, jonka poi
teista aurinko, kuu ja tähdet menevät sisälle,
vastaa babylonialaisten eläinrata, jonka piirissä
aurinko, kuu ja kiertotähdet liikkuvat. Toisen
käsityksen mukaan kuvitellaan t. vuoreksi, joka
milloin on pohjoisessa paratiiseilleen ja
jumalan-asuntoineen (Olympos), milloin etelässä (Iloreb)
tai tuntemattoman kaukana (1 Moos. 2; 2 Moos.
249 seur.). T. on myös vesisäiliö ovineen,
ikkunoineen ja sulkuineen (Ps. 148^, 2 Kun. 7a).
Muinaisbabylonialainen kosmillinen t. oli
kolmiosainen: ylhäällä ..taivaallinen" t., keskellä
eläinrata, alhaalla ,,taivaallinen" valtameri; sitä
vastasi „maallinen" t„ jonka alapuolella oli maa ja
tämän alla ,,maallinen" valtameri. Egyptiläiset
ajattelivat t:ta valtamereksi, jonka pinnalla
tähdet liikkuvat laivoissa, tai lehmäksi, jonka
selässä taivaanjumala istuu valtaistuimellaan.
Vielä ajateltiin t:n kulkevan tähtipyörillii, jotka
liikkuvat neljään suuntaan suurella jymyllä,
synnyttäen „piirien harmonian" (Hes. 15 seur..
Ps. 192 seur.). A. F. P-o.
Taivassalo (ruots. Töfsala). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Vehmaan kihlak., Taivassalon
Kustavin-Iniön-Velkuan nimismiesp.; kirkolle
lurusta maitse 75 km, vesitse 53 km. Pinta-ala
128.5 km2, josta viljeltyä maata (1910) 3,436 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 345 ha,
puutarha-ala 21,2 ha). Manttaalimäärä 74 3/4, talonsavuja
139. torpansavuja 119 ja muita savuja 372 (1907)
3,285 as. (1915); 653 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 274:ll:i. teollisuus 86:11a,
kalastus 56:11a (1901). 371 hevosta. 1.683
nautaa (1913). — Kansakouluja 4 (1916).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Vehmaan kanssa.
Teollisuuslaitoksia: Vehakseu
(Hylkeennie-men) saha ja mylly; Hakkenpään höyrysaha ja
mylly; Taivassalon osuusmeijeri: Suomen
kivi-teollisuus o.-y:n kivilouhimo. —
Muinaismuistoja: vanha, 1300-luvulla harmaasta kivestä rak.
kirkko. jossa kalkkimaalauksia (kuva, ks.
K a 1 k k i m a a 1 a u s) 1400-luvun puolivälin
tienoilta, 14 aatelisvaakunaa y. in. — Vanhoja
kartanoita: Järppilä, Vuorenpää. Kahiluoto,
Viia-nen, Isosärkilä ja Ketarsalmi. — Säännöllinen
laivaliikenne Turkuun y. ui.; kirkolle Ihattulan
laivalaiturilta 3.5 km, Vehaksen laiturilta 6 km
ja Hakkenpään 8 km). — 2. Seurakunta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
