Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taivalkoski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1099
Taivukas—Taivutusmomentti
1100
hallituksen pit., Turun arkkihiippak., Vehmaan
rovastik.; mainitaan seurakuntana jo 1350 ja
oman papin hoitamana ainakin 1386 (nimenä
aikaisemmin „Tavisalo" [ruots. „Tövesalo"], josta
,,Taivassalo" [ruots. „Töfsala"]). T:oon
kuuluu Velkua saarnahuonekuntana; aikaisemmin
ovat siilien kuuluneet Vartsalan 1. P. Johanneksen
kappeli ja P. Jaakopin saarnahuonekunta (joista
myöhemmin muodostui Kivimaan kappeli f=
Kustavi ks. t.j) ja Iniö. — Kirkko (ks. ylemp.),
rak. harmaasta kivestä 1300-luvulla, korj.
perinpohjin 1890. [K. Killinen, ,,Muinaisjäännöksiä
Vehmaan kihlakunnassa (Suom. muinaism.-yhd.
aikak. VII).] L. H-nen. _
Taivukas, oksa, joka taivutetaan maahan,
peitetään osaksi mullalla ja juurtuneena leikataan
irti emokasvistaan. Puutarhoissa käytetään usein
trita kasvien lisäämiseksi. Itsenäisesti
lisääntyvät t:iden avulla usein esim. kuuset saaristo- ja
tunturiseuduissa. K. L.
Taivuttaa, f 1 e k t e e r a t a ks. Taivutus
ja P a r a d i g m i.
Taivuttajalihakset 1. koukistajat ks. L i h a k
set.
Taivutus, fleksioni, kkliop.. niiden eri
sanojen, taivutusmuotojen,
muodostaminen, jotka kuuluvat samaan muotosarjaan 1.
paradigmiin (ks. t.). T. on joko d e k 1 i n a t s i
o-nia (ks. D e k 1 i n e e r a t a) tai
konjugat-s i o n i a (ks. t. ja Konjugeerata). Sana.
jolla on yksi ainoa muoto, on taipumaton.
A. K.
Taivutuskone, kone. jolla joko levyjä, kankia
tai muotorautoja taivutetaan. Ohuet levyt
taivutetaan äkkitaipeeseen leukojen väliin
puristettuina ja kaareen (kuten paksut yksinomaan)
kolmen valssin välissä (ks. L e v y s e p ä n t e o 11
i-suus). Paksujen levyjen t:lla (kuva) voidaan
Levyn tai vutuskone.
levy taivuttaa liereäksi ja myöskin
kartiok-kaaksi. Valssit voivat olla pystyssäkin.
Kali-taannepäin kaareen levy voidaan taivuttaa
paine-nesteellä toimivalla paineneste- (hydraulisella)
taivutuskoneella, jossa levy taivutetaan osa osalta
kouru- ja kupruselkäisen leuan välissä.
P-o P-o.
Taivutuslujuus ks. Luj u u s.
Taivutusmerkki, kieliop., sellainen
epäitsenäinen kielenosa (äänne tai äänneryhmä), joka,
yksin tai muiden t:ien kanssa, liittyen sanan
vartaloainekseen muodostaa
taivutusmuodon (ks. t.) ja ilmoittaa sen suhteen, jossa
muoto lauseen jäsenenä on toiseen lauseen jäse-
neen. tai myöskin ilmaisee jotakin määrättyä
lisämerkitystä. Vartaloaineksen jälkeen liittyviä
t :ejä ovat tunnus ja taivutuspääte
(ks. n.), vartaloaineksen edelle liittyviä m. m.
reduplikatsioni (ks. t.) ja kreik.
augmentti e-(: elyc) sekä saks. ge-(: geschlagen).
A. K.
Taivutusmomentti (ks. Momentti), tai
vutusrasituksen alaisen kappaleen (sauvan,
kan-natuspalkin y.-m. s.) leikkauksessa tai pisteessä
tämän leikkauksen (pisteen) toisella (esim. vasem
maila) puolella olevien ulkoisten voimien staat
tinen ’momentti (ks. t.) leikkaukseen (pisteeseen’
nähden, joka pyrkii taivuttamaan kappaletta
sanotulla kohdalla. Niinpä voimien P,, P2 ja /’a
rasittaman ulokkeen (kuva 1) t. leikkaukseen a
nähden on M - -’Ji.«i + /V<2 ja leikkaukseen b
nähden M b = Pibi-^-Pibi+Pab^. Jos voimat tai
kuormat P ilmaistaan kg:ssa ja etäisyydet a ja b
emissä, tulee t. merkityksi kg emissä. Jos
uloketta (kuva 2) painaa tasainen kuorma p kg
Kuva 1. Kuva 2.
jokaisella 1 cm:n pituudella, on sen
aikaansaama t leikkauksessa n Mn = pa. x y = P«v
koska koko leikkauksen vasemmalla puolen oleva
kuorma on pa ja sen keskusvoima. (resultantti)
on keskivälillä «:ta; samoin ulokkeen
kiinnityskohdassa Mb - ’/2 pb-. —Kahdella tuella vapaasti
lepäävä palkki (kuva 3), joka kantaa kuormia
Kuva 3.
Kuva 5.
Kuva 4.
Pi. Pa, Pj ja Pi1 painaa tukiansa paineilla .1 ja It,
joita tuet vastustavat yhtäsuurilla vastavoimilla.
Leikkauksessa M ou siis t. Mn - As Pisi—pssi,
koska vastavoima A ja kuormat P vääntävät eri
suuntiin ja myötäpäivään vääntävä tai palkkia
ylöspäin koveraksi taivuttava momentti luetaan
positiiviseksi. Koska t. vapaan tuen B
kohdalla on = 0 saadaan AI—/Vn—/V’–’—PJ13—Ptbt
= 0, josta A-YfPJi+Pibi+Paba+P^). Toinen
tukivoima on selvästi B = P1+P2+P3+P4—A. —
Jos palkin kuorma 011 tasaisesti p jokaista
pituusyksikköä (cm) kohden yli koko palkin (kuva 4),
on A = B = ’/ä pl ja t. leikkauksessa »
— Mn = V2 pl-s—ps- 1h s = Va ps (l—s). Suurin
ou t. palkin keskellä, jossa s = l, siis suurin
1/ = 1/2 P- I- V2 l = Vs pl’J. — Pylväässä, jota
rasittaa epäkeskeinen kuorma P (kuva 5), muo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
