Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1224
Tanska
122(T
puolella 8,151. baptisteja 5.064, juutalaisia 5,104.
metodisteja 4,284, irviugiläisiä 2,778. — T.
jaetaan 7 hiippakuntaan (Sjællandin,
Lolland-Falsterin, Fyiiin, Aalborgin, Viborgin, Aarhusin
ja Riben). Piispat (ensimäinen on Sjaellandin),
jotka kuningas nimittää, ovat kirkollisministerin
alaisina hiippakuntansa korkeimpina
hengellisinä esimiehillä; muutamissa kysymyksissä
heidän rinnallaan on sliftamtmand (hiippakunnan
amtmandi). Hiippakunnat jaetaan
rovastikuntiin (83), esimiehenä rovasti. Seurakuntia,
pasto-raatteja, 011 1.122 (1915), useat käsittäen kaksi,
jopa kolmekin pitäjää, jokaisessa seurakunnassa
on seurakunnanpappi (sognepræst) ja (v:sta 1903)
valittu seurakunnanneuvosto (menighetsraad).
V:sta 1855 seurakuntalaisilla on oikeus luopua
asumaseuraku nt ansa papista ja liittyä toisen
seurakunnan pappiin ja v :sta 1873 saavat sitä
haluavat jäsenet yhdestä tai useammasta seura
kunnasta liittyä yhteen vaaliseurakunniksi
(valg-menighed) omine kirkkoineen ja itse valitsemille
pappeineen. Kansankirkon hengellinen elämä on
hyvin vilkasta, käyden etupäässä kolmen
suunnan nimissä: Grundtvigin luomana
grundtvigi-laisuutena, Beckin perustamana sisälähetyksenä
( Kirkelig forening for indre mission) ja
Mynste-rin keskisuuiltana.
Valtiomuoto, hallitus, hallinto ja
oikeudenhoito. — T. on v :sta 1849
perustuslaillinen, perinnöllinen kuningaskunta, jonka
kruunu kulkee Slesvig-Holstei
n-Sonderburg-Gliicks-burgin suvussa. Perustuslaki on v:lta 1849
(tarkistettu ja uudistettu 1866 ja 1915). Kuninkaalla
on sen mukaan tavalliset perustuslaillisen
hallitsijan oikeudet. Hänen käsissään (ministereiden
välityksellä) 011 toimeenpanovalta, valtiopäivien
kanssa hän säätää lakeja. Hän päättää sodasta ja
rauhasta j. n. e. Valtiopäivät jakaantuvat kahteen
kamariin: maakäräjät, landsling, vastaa
ylähuo-111 tta, ja kansankäräjät, folketing, alahuonetta.
Valtiopäivät kokoontuvat joka lokakuussa,
vähintään 2 kk:ksi. Landstingin ja folketingin
päätösten ollessa vastakkaiset saapi molempien
jäsenistä muodostettu valiokunta, fællesudvalg,
sovitella mielipiteitä. Tulo- ja menoarvio y. m. s.
käsitellään ensin folketingissä, jolla myös on
oikeus nostaa kanne ministereitä vastaan.
Folke-tingin jäsenet, 114, valitaan (3 v:ksi) yleisellä,
yhtäläisellä, välittömällä äänioikeudella.
Äänioikeutettu on jokainen 30 v. täyttänyt
miespuolinen kansalainen (erinäisiä poikkeuksia
lukuunottamatta) ; vaalikelpoisuus alkaa 25 v:n iästä.
Landstingin 66 jäsenestä kuningas nimittää
elinajaksi 12, Kööpenhamina valitset’ (8 v:ksi) 7,
Bornholm 1, Fär-saaret 1, muut 43 muun T:n
asukkaat. Vaalit landstingiin tapahtuvat
valitsijamiesten kautta. Puolet valitsijamiehistä
valitsevat kaikki folketingin vaaleissa
äänioikeutetut siten, että Kööpenhaminassa tulee
valitsijamies jokaista 120 valitsijaa, maaseudulla
valitsijamies jokaista kuntaa kohden; maaseutukaupungit
valitsevat 1/i kuntien valittavista
valitsijamiehistä. Toiset puolet valitsijamiehistä valitsevat
vain ne äänioikeutetuista, joilla Kööpenhaminassa
on vähintään 4.000 kruunun ja
maaseutukaupungeissa vähintään 2,000 kruunun verotetut
tulot, tai jotka suorittavat vähintään 150 kruunua
välitöntä veroa valtiolle ja kunnalle; maaseudulla
on joka kunnassa eniten verotettu itseoikeutettu
valitsijamies. — Hallinnon etunenässä on
minis-teristö, jossa nyk. on 8 ministeriä: oikeus-,
puolustus- (usein jaettu sota- ja meriministeriöihin),
uiko-, maatalous-, kirkollis- ja opetusasiain,
yleisten töiden sekä kaupan ja laivaliikenteen,
sisä-ja oikeusasiani ministerit. Ministerit
muodostavat valtioneuvoston, jonka puheenjohtajana on
kuningas. — Pääkaupunki K ö ö p e n h a m i n a.
Paikallishallintoa varten T. on jaettu
21 amtiin: Köbenhavn, Roskilde, Frederiksberg,
Holbæk, Soru, Præst« (Sjællandilla), Bornholm
(Bornholmilla), Marilio (Lolland-Falsterillai.
Svemlborg, Odense, Assens (Fynillä ja
Lange-landilla), Vejle, Skanderborg, Aarhus, Randers
(Kaakkois-Jyllannissa), Aalborg. Hjorring,
Thi-sted (Pohjois-Jyllannissa), Viborg, Ringkobing,
Bib- (Lounais-Jyllannissa). Amtien etunenässä
on umlmund (Kobenhavnin ja Roskilden, Odensen
ja Assensin, Skanderborgin ja Aarhusin amtit
muodostavat kaksittain n. s. amtsraadskredsin,
joiden jokaisen etunenässä on amtmand), jota
hiippakuntain pääkaupungeissa nimitetään
stift-amtmandiksi. Amtien ulkopuolella ovat
Kööpenhamina ja Frederiksberg. — Kuntien itsehallinto
oikeus on verraten laaja. Maalaiskuntain
edustajat muodostavat amtmandin puheenjohtajana
ollessa amtsraadui (amtinneuvostonl. —
Oikeudenhoito. Alioikeuksia (undttrrel) on 132,
kaupungeissa tuomarina on byfoged tai borgmester,
maaseudun kihlakunnissa lierredsfoged
(birkedom-mer). Ylempänä oikeusasteena toimivat Viborgin
ja Kööpenhaminan overretit, ylimpänä
Kööpenhaminan højesteret; tämä, vahvistettuna
landstingin keskuudestaan valitsemilla lisäjäsenillä,
toimii ministereitä vastaan nostetuissa kanteissa
valtakunnanoikeutena, rigsrelinä..
Sotalaitos (järjestetty uudelle kannalle
1909) perustuu asevelvollisuuteen (T:n alusmaissa
ja Fär saarilla syntyneet ovat siitä vapautetut),
joka alkaa 20:nnestä ikävuodesta, kestäen 16 v.,
joista 8 v. ensimäisessä ja 8 v. toisessa
kutsunnassa. Rekryytit, joita joka vuosi otetaan
n. 11,550 miestä, harjoittelevat aluksi 165 p.
(ratsuväessä ja tykistössä kauemmin) ja
senjäl-keen vain kahdesti 25-30 p. kestävissä
leiri-kokouksissa. Armeia (käsittää rauhanaikana 800
upseeria ja 12.900 miestä, sodanaikana 1,600
upseeria ja 83,700 miestä) jakaantuu kahteen
ken-raalikomennuskuntaan, toinen käsittäen
Sjællandin lähisaarinegn, toinen Fynin ja Jyllannin.
Ainoa linnoitettu paikka on Kööpenhamina
(ks. t.). — Sotalaivastoon 1915 kuului
kaikkiaan 74 alusta (joista 36 I linjassa), yhteensä
34,661 ton.. 92 tykkiä, 150 torpedoputkea ja
1,325 miestä. Laivasto on aiottu yksinomaan
rannikkopuolustukseksi; suurimmat alukset ovat
5 rannikkovartiolaivaa ja 3 kolmannen luokan
risteilijää. — K a n s a 1 1 i s v ä r i t: punainen,
valkoinen. Lippu: valkoinen makaava risti
punaisella pohjalla. Sotalippu on
kaksikiclekkei-nen. molemmat kielekkeet punaiset (ks. liitekuvaa
Ii i p p u). V a a k u n a t. Pieni (alkuperäinen)
vaakuna: kolme (toisinaan kruunattua) sinistä
leijonaa (oikeastaan leopardia) toistensa
yläpuolella kultaisella pohjalla, jolle siroitettu
punaisia sydämiä tai n. s. merilehtiä. Iso vaakuna:
kahden metsäläisen tukema, kunink. kruunun
kruunaama ja Daunebrogin sekä Elefantin
rita-riston ketjujen ympäröimä, hopeisen (reunat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
