Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1225
Tanska
122(T
punaiset) Dannebrogin ristin neljään osaan
jakama, keskellä viidentenä keskuskilpi sydän
kiipineen: ensimäisessä osassayllämain. T:n pieni
vaakun.u toisessa osassa kaksi sinistä leijonaa
kultaisella pohjalla (Slesvigin vaakuna),
kolmannessa osassa (jaettu ensin vaakasuorasti, sitten
pystysuorasti kahtia ja ala oik. alhaalla taas
jaettu vaakasuorasti kahtia) Ruotsin kolme
kultaista kruunua, Islannin hopeinen haukka,
Färsaarten hopeinen pässi ja Grönlannin hopeinen
karhu, kaikki sinisellä pohjalla, neljännessä
osassa (jaettu vaakasuorasti kahtia) Jyllannin
sininen leijona 9 punaisen sydämen yläpuolella
kultaisella pohjalla (ylemmässä alassa) ja
Ven-denin kultainen lohikäärme punaisella pohjalla.
Keskuskilpi on niinikään neliosainen:
ensimäisessä Holsteinin kultainen n. s. nokkosenlehti.
toisessa Stormarnin hopeinen joutsen,
kolmannessa Ditmarskenin hopeinen, ratsastava ritari,
neljännessä Laucnburgin kultainen hevosenpää,
kaikki punaisella pe Iralla. Sydänkilpi on
pystysuoraan kahtia jaettu: vas. 011 kultaisella pohjalla
Oldenburgin kaksi vaakasuoraa, punaista palkkia,
oik. Delmenhorstin kultaristi sinisellä pohjalla.
Kartta ks. S k a n d i n a a v i a n kartta.
Siirtomaista ks. alussa.
|Rnggesen. „Den danske stat" (2 painos 1862) ;
Draeltmann. ,,The industrial development and
eommereial polieies of the three Scandinavian
conntri.es" (1915); Erslev, „Jvlland" (1886):
Harvey ja Keppien, ..Denmark and the danes-’
19151; Sieger, ..Die skandinavischen Länder"
■ 1010; teoksessa ..Karl Andree’s Geographic des
Welthandels"); Sörensen, ..Danmark. Land og
folk" (1895): Trap. ..Statistisk topogr.
beskri-velse af Kongeriget Danmark" (3 painos
1898-I906i : Ussing, ..Danmarks geologi" (2 painos
19041: tilastoa: ..Danmarks statistik".
..Statis-tisk aarbog" (1915).] E. E. K.
Historia. Vanhin aika. Tanskan
vanhimpaan historiaan luovat ainoastaan
muinaislöydöt ja sadut jotakin valoa ja
osoittavat T:ssa samanlaisten yhteiskunnallisten ja
sivistysolojen vallinneen kuin Skandinaavian
maissa (vrt. Ruotsi sekä Norja, historia).
Väestö oli samaa pohjois-germaanilaista 1.
skan-dinaavilaista haaraa kuin viimemainituissa
maissa. — Vanhimmaksi T:n kuningassuvuksi
sanotaan S k j o 1 d u n g e j a-, joiden
hallituspaikka oli Lejre Sjnellandilla: heidän ohellaan
mainitaan kuitenkin kuninkaita myös
Jyllannissa ja Skänessa. Viimemainitulta oli
tarunomainen Ivar V i d f a m n e. joka saattoi
valtaansa koko T:n (Skånen, saaret ja Jyllannin);
hänen jälkeensä hänen tyttärensä poika Harald
Hiidet and perusti suuren valtakunnan
Pohjoismaihin. Harald kaatui Brävallan taistelussa
sisarensa poikaa, Ruotsin kuningasta Sigurd
Ringiä vastaan. Tämän poikaan,
viikinkikuninkaa-seen Ragnar Lodbrokiin päättyy
varsinainen satuaika.
Keskiaika Valdemar Sejrin
kuolemaan 124 1. Jo 700-luvulla T. yhtyi yhdeksi
valtakunnaksi, vaikkei tämä yhteys aluksi
pysynyt lujana. N. 800 T. joutuu lähempään
kosketukseen läntisten ja eteläisten maiden kanssa;
näihin aikoihin alkavat viikinkiretket
Englantiin. Tansk. kuningas Godfred soti Kaarle
Suurta vastaan; Godfredin seuraaja Hemming
teki 811 rauhan keisarin kanssa, jolloin
valtakuntien rajaksi tuli Eider. Kuningas Harald
K Iak in aikana, joka oli kastattanut itsensä
Ludvik Hurskaan hovissa, saapui Ansgarius maa
lian 827 levittämään kristinoppia, jota
sittemmin saarnattiin vaihtelevalla menestyksellä.
800-luvun jälkipuoliskolla alkoivat suuret vii
kinkiretket Ranskaan ja Espanjaan Ilastingin
sekä Englantiin Lodbrokin poikien johdolla;
tämän maan koillisosan, Danelagenin, Alfred
Suuri 878 luovutti tanskalaisille. Gorm V a
11-han ajasta (k. 936) valtakunnan yhteys
lujittui. Hänen puolisonsa Tyra rakensi Danevirken
suojaksi saksalaisia vastaan. Näiden poika
Harald S i n i h a 111 111 a s (k. n. 985) hallitsi
T:aa, Holst ei nia ja vendien maata sekä jonkun
ajan Norjaa. Hänen aikanaan perustettiin
ensi-mäiset hiippakunnat ja kristinoppi levisi.
Haraldin poika Sven Pörhöparta (n.
985-1014) teki useita retkiä Englantiin ja valloitti
maan 1013. Liitossa poikapuolensa. Ruotsin
Olavi Sylikuninkaan kanssa hän voitti Olavi
Trygvenpojan (1000) sekä valloitti osan Norjaa.
Svenin poika K 11 u u t S uuri (1018-35) päätti
Englannin valloituksen ja lähestytti
tanskalaisia-sekä englantilaisia toisiinsa yhteisillä oivallisilla
laeilla. Hän peri veljensä kuoltua Tanskankin
ja riisti 1028 Norjan Olavi Pyhältä. Knuut
vakaannutti kristinuskon Tanskassa ja
asettamalla pysyvän kuninkaan seurueen hän laski
perustuksen aatelin kehitykselle. Knuutin
kuoltua erosivat hänen hallitsemansa maat toisistaan;
hänen sukunsa sammui hänen poikaansa
Harde-knuutiin 1042. V. 1047 pääsi T:n valtaistuimelle
Knuut Suuren sisarenpoika Sven E s t. r i d i
n-poika, joka suosi papistoa ja m. m. perusti
Luudin piispanistuimen. Hänen poikansa K n u u t
Pyhä antoi piispoille saman arvon kuin
herttuoille ja jaarleille sekä vapautti papiston maal
lisesta tuomiovallasta. Knuutin kirkollinen into
aikaansai kapinan, jossa hänet surmattiin 1086:
häntä palveltiin sittemmin T:n suojeluspyhänä.
Hänen veljensä Erik Eiegodin (k. 1103)
toimesta paavi perusti Pohjoismaita varten
arkki-piispanistuimen Lundiin 1104 (tämä primaatti
sittemmin supistettiin T aan). Seuraavina aikoina
T. kärsi paljon sisällissodista ja vendien hävi
tyksistii. Vasta Valdemar I:n Suuren
mukana (1157-82) koitti T:lle parempi aika.
Hän uudisti sisällisen järjestyksen ja valloitti
Riig.Miin vendeiltä, jotka hän käännätti
kristinuskoon. Hänen vanhempi poikansa Knuut VI
(1182-1202) päätti vendien kukistamisen 1184.
jonka jälkeen hän otti arvonimen slaavien
(sittemmin vendien) kuningas, teki Pommerin ja
Meeklenburgin riippuviksi T:sta ja valloitti
Holsteinin (1201). Knuutin veli Valdemar
Se jr (Voittaja, 1202-41) valloitti koko Itämeren
etelärannikon ja 1219 Viron sekä kastatti sen
asukkaat. Mutta T:n suurvalta kukistui, kun
Valdemarin oli vanginnut hänen vasallinsa,
Schwerinin kreivi nenrik. ja hän vapaaksi
päästyään kärsi tappion Bornliövedin lähellä 1227.
Kaikki saksalais-vendiläiset valloitukset menivät
T :lta hukkaan, paitsi Riigen. Valdemarien
aikana kehittyi kuninkaallisten läänitysmiesten
luokka; he saivat sotapalveluksen suorittamisen
ehdolla suuria oikeuksia. Talonpoikaissäädyn
merkitys taas tästä väheni. Maakuntalait laadit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
