Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1229
Tanska
122(T
ja kun aateli itsekkyydessään kieltäytyi
Kööpenhaminan valtiopäivillä avustamasta kruunua,
herätti tämä niin suurta tyytymättömyyttä, että
kuningas papiston sekä porvariston avulla saat
toi kukistaa aatelin vallan. Kruunu julistettiin
perinnölliseksi; vaalivakuutus kumottiin. ja
vaikka Fredrik III lupasikin valtakunnalle
perustuslain, tekeytyi hän siitä huolimatta
rajattomaksi itsevaltiaaksi. Itsevaltius vahvistettiin
1665 ..Kongeloven" nimisellä lailla.
Itsevaltiuden perustamisesta
Kielin rauhaan 1814. Fredrikin poika
Kristian V (1670-99) sääti uuden maanlain
16S:S sekä kreivin- ja vapaaherranarvot
läänityk-sineen, ritaristoja ja arvonimijärjestyksen. Hänen
yrityksensä voittaa takaisin Etelä-Ruotsin maa
kunnat raukesivat tyhjiin. Kristianin poika
Fredrik IV (1699 1730) riisti 1713
Holstein-Gottorpin herttualta hänen itsenäisyytensä,
mutta hänen osanottonsa suureen pohjoismaiseen
sotaan saattoi T:n vain riippuvaisuuteen
Venäjästä. Slesvig liitettiin muodollisesti T:aan,
mutta todellista yhdistämistä ei tapahtunut,
juiika tähden saksalaisuus siinä yhä edistyi.
Talonpoikain varsinainen maaorjuus
(vorned-slcnh) poistettiin, mutta 1733 säädettiin sen
sijaan „stavnsbaandet", jonka mukaan
talonpoika oli turpeeseen sidottu, kunnes hän oli
suorittanut sotapalveluksensa. Kristian VI:n
(1730-46) aikana talonpojat tehtiin vieläkin
riip-puvaminiksi tilanomistajista. Hänen aikanaan
koetettiin teollisuutta elähyttää
merkantiilijär-jestelmän perusteella. Miltei saksalaistuneessa
hovissa vallitsi komeudenhalu ja samalla
tekopyhyys; tuhlaamista jatkettiin Kristianin
pojan Fredrik V:n (1746-66) hallitusaikana.
jolloin merkantiilijärjestelinää niinikään
ylläpidettiin. Edellisen hallitsijan poika
Kristian VII (1766-1808) vaipui pian
mielisairauteen tullen siten itse kykenemättömäksi
hallitsemaan. Vv. 1770-72 vallitsi valistusta suosiva, mutta
uudistuksissaan mielivaltainen saksalaissukuinen
ministeri Struensee. Häntä seurasi
kansallismielinen. mutta taantumuksellinen ministeri
Guld-berg, joka tekemällä aseellisen
puolueettomuus-liiton 1780 lähestytti T:aa entistä enemmän
Venäjään. V. 1773 T: n kuningassuku sai
herttualli-sen osan Holsteinia luovuttamalla Oldenburgin
Venäjälle, joka jätti sen eräälle nuoremman
sukuhaaran prinssille. V:sta 1784 hoiti T:n
hallitusta kruununprinssi Fredrik, joka
ministeri A. P. Bernstorffin johdolla poisti
stavnsbaan-detin, paransi talonpoikain tilaa ja sääsi
painovapauden. Kauppa elpyi, .kun T. pysyi
vallankumoussodissa puolueettomana. V. 1788 T. soti
Ruotsia vastaan, mutta 1794 uudistettiin
viimemainitun valtion kanssa aseellinen
puolueetto-muusliitto. Bernstorffin kuoltua 1797
painovapaus supistettiin (1799). Kun T. kolmannen
kerran 1800 uudisti aseellisen
puolueettomuuslii-ton Ruotsin ja Venäjän kanssa, joutui se
Englannin kanssa ilmisotaan; T:n laivasto voitettiin
180! Kööpenhaminan edustalla. T. ko:tti
senkin-jälki n säilyttää puolueettomuutensa Englannin
ja Ranskan välillä, kunnes ensinmainittu valtio
vaati T:aa tekemään liittoa kanssansa. Kun T.
kieltäytyi, pommittivat englantilaiset
Kööpenhaminaa ja ryöstivät T:n laivaston (1807);
jatkuvassa merisodassa T:n varallisuus kokonaan
hävisi. Sota Ruotsia vastaan 1808-09 ei
tuottanut T:lle mitään etua. Kristian Vll:n poika,
Fredrik VI (1808-39) pyrki (Kustaa IV
Aadolfin erottamisen jälkeen) turhaan
Ruotsin perintöruhtinaaksi. Venäjän keisari
Aleksanteri I petti liittolaisensa T:n tehdessään
Ruotsin perintöruhtinaan Kaarle Juhanan kanssa
liiton ehdolla, että Ruotsi saisi Norjan, jos se
avustaisi Venäjää Napoleonia vastaan. V. 1814
Kielin rauhassa T. menetti Norjan, saaden
korvaukseksi ainoastaan Ruotsin Pommerin;
viimemainitun maan T. sittemmin (1815) vaihtoi
Preussilta saatuun Lauenburgiin. Siitä
saksalaisuus vahvistui, kun sen sijaan Norjan
menetyksen johdosta pohjoismaalainen aines T:n
valtakunnassa heikkeni. Holstein, joka 1806 oli
yhdistetty T:aan, otettiin Saksan liittokunnan
jäseneksi, niinikään Lauenburg. — V. 1813 T:n oli
täytynyt tehdä valtionvararikko, ja kauan kesti,
ennenkuin varallisuus jälleen pääsi kohoamaan
sotien jälkeen.
Aika Kielin rauhan jälkeen. V. 1834
Fredrik VI Ranskan heinäkuun
vallankumouksen vaikutuksesta perusti säätyeduskunnan,
johon kuului 4 neuvoa antavaa kokousta
(pro-vinssisäädyt) ; samalla hän määräsi Slesvigille
ja Holsteinille yhteisen hallituksen ja oman
korkeimman tuomioistuimen, jonka johdosta
näiden maiden yhteys lujittui ja Slesvig siten
lähennettiin Saksaan. Fredrik VI :n kuoltua
miehisittä perillisittä kruunu* siirtyi
Kristian VIII:lie (1839-48), Kristian VII:n veljen,
perintöprinssi Fredrikin pojalle. Tämä noudatti
Slesvigiin ja Holsteiniin nähden horjuvaa
politiikkaa herättäen siten tyytymättömyyttä T:ssa.
Alamaistensa toiveita saada valtiollista vapautta
hän ei täyttänyt. Hänen poikansa Fredrik
VII:n (1848-63) aikana puhkesi
slesvig-holstei-nilaisten jo ennen valmistama kapina, jota Saksa
avusti. Saadakseen kansaltaan kannatusta
Fredrik VII antoi sille perustuslain (5 p. kesäk. 1849).
Kapina kukistettiin, mutta ei onnistuttu
saattamaan perustuslakia voimaan Slesvigissä eikä
yhdistämään tätä maata lähemmin T:n
kuningaskuntaan. Saksalaisten suurvaltojen ja Venäjän
pakotuksesta Fredrikin täytyi 1852 antaa T:lle
ynnä herttuakunnille uusi yhteisvaltiollinen
perustuslaki (fællesforfatning), joka vahvistettiin
1855. Sen mukaan oli kesäkuun valtiosääntö
koskeva vain T:n yksityisiä asioita; ulkoasiat,
sota-, tulli- ja postilaitos sekä
valtiovelkakysy-mys tulivat yhteisiksi sekä ratkaistiin
valta-neuvoskunnassa, jossa eri maat olivat
edustettuina suhteellisesti väestön lukumäärään.
Hert-tuakunnissa uudistettiin provinssisäädyt, ja nämä
saivat päätäntövallan. Sittenkin holsteinilaiset
sekä Slesvigin saksalaiset jäivät
tyytymättömiksi, ja heitä kannattivat saksalaiset suurvallat
sekä liittokokous; 1858 yhteisvaltiollinen
perustuslaki kumottiin Holsteiniin ja Lauenburgiin
nähden. V. 1863 T. päätti muuttaa
yhteisvaltiol-lista perustuslakia saksalaisiin maihin
katsomatta. Uusi valtiosääntö T:aa ja Slesvigiä
varten astui voimaan marrask. 1863 (marraskuun
perustuslaki). Juuri samaan aikaan Fredrik VII
kuoli, ja häneen sammui Oldenburgin suku
miehenpuolelta. Saksalaiset suurvallat väittivät,
että hänen seuraajansa Kristian IX
(Glticks-burgin haaraa; 1863-1906) oli menettänyt perintö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
