Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska - Tanskalaiset, ks. Tanska - Tanskan kansanmuseo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1231
oikeutensa kruunuun, mikä hänelle oli vakuutettu
Lontoon sopimuksessa 1852, koska X. muka ei
ollut täyttänyt silloin sovittuja ehtoja. Preussi
ja Itävalta ryhtyivät sotaan T:aa vastaan ja
valtasivat Holsteinin sekä Slesvigin, huhtik. 1804
valloitettiin Dybbølin varustukset.
Rauhanneu-votteliiita pidettiin, mutta kun mikään
suurvalta ei asettunut T:u puolelle, vaikka sille
aikaisemmin oli vakuutettu Slesvigin omistus,
jatkui sota jälleen. Kesäk. 1804 preussilaiset
valloittivat, Alsin saaren, ja Tanskan täytyi taipua.
Wienin rauhassa (lokak. 1864) se luopui sekä
saksalaisista herttuakunnista, Holsteinista ja
Lauen-burgista että myös Slesvigistä, jonka
pohjoisosa kuitenkin oli tanskalainen kieleltään ja
kansallisuudeltaan. Praagin rauhanteossa 1866
Preussi tosin lupasi antaa takaisin mainitun osan
Slesvigiä, jos sen väestö yleisellä äänestyksellä
sitä vaatisi, mutta peruutti myöhemmin (1878)
lupauksensa. — T:ssa yritettiin sodan jälkeen
sulattaa yhteen kesäkuun perustuslakia ja
marraskuun valtiosääntöä, ja tuloksena tästä vah
vistettiin tarkistettu perustuslaki heinäkuulta
1866. Sodan aikaansaamat vahingot
korjautuivat, kuu elinkeinot nopeasti vaurastuivat,
rautateitä rakennettiin y. m. Esbjergin sataman
perustamisella edistettiin maataloustuotteiden
vientiä Englantiin, ja Länsi-Jyllannin
hedelmättömiä kankaita alettiin muuttaa viljelys- sekä
metsämaiksi. — Tanskalainen kansallisuus
virkistyi lukuisia kansanopistoja perustamalla.
Puolueriidat kuitenkin häiritsivät valtiollista elämää.
• V:sta 1872 vasemmistolla oli enemmistö
folke-tingetissä; se vaati parlamentaarista
hallitustapaa, mutta vanhoillinen Estrup (johtavana
ministerinä 1875-94), jota landstingetin
enemmistö kannatti, puolusti menestyksellä hallitsijan
oikeutta valita neuvonantajansa sekä kamarien
tasa-arvoisuutta. Kun odotettua
ministerinmuu-tosto. ei tapahtunut, alkoi vasemmisto
säännöllisesti vastustaa hallituksen ehdotuksia. V. 1884
vasemmisto sai valtavan enemmistön
folketinge-tissä, ja kun se finanssilakia käsiteltäessä
suuresti vähensi määrärahoja, joutui se landstingetin
kanssa julkiriitaan; hallitus julkaisi nyt
väliaikaisen finanssilain, joka, vaikka olikin laiton,
pysyi voimassa 9 vuotta. Hallitus haki tukea
vasemmistoa vastaan 1880 alkaneesta
puolustus-liikkeestä, linnoitti omavaltaisesti
Kööpenhaminaa sekä muutti väliaikaisesti painovapauslain
ja sääsi santarmilaitokseu. Vaikka nämä lait
pysytettiin voimassa landstingetin avulla, piti
kansan enemmistö niitä laittomina. 1890-luvulta
alkaen oikeistokin alkoi toivoa säännöllisiä oloja
ja teki myönnytyksiä, joten eräitä uudistuksia
saatiin aikaan (köyhäinhoitolaki,
vanhuuden-vakuutus, kansakoulujen avustus y. m.). V. 1894
oikeiston ja maltillisen vasemmiston tekemän
sovinnon johdosta väliaikaiset asetukset
peruutettiin. finanssilaki saatiin laillista tietä
säädetyksi ja siihenastiset linnoitustyöt
hyväksytyiksi. (Hallitus ja oikeisto tahtoivat kuitenkin
viimemainittujen jatkamista.) Estrupin
ministe-ristö erosi, mutta seuraavienkaan ministeristöjen
ei onnistunut ylläpitää yhteisvaikutusta
puolueitten kesken, joskin valtiollista taistelua
nyttemmin käytiin vähemmällä katkeruudella.
Radikaalinen vasemmisto ja sen liittolaiset
sosiaalidemokraatit yhä voimistuivat. Tosin hyväksyt
1232
tiin useita lakeja, kuten maatilojen
palstoittamisesta ja yhdistämisestä (1897|. työväestön
tapa-turmnvakuuttamisesta (1898), salaisesta
äänestyksestä valtiollisissa vaaleissa sekä uusi kansa
Uouluasetus (1899), mutta hallituksen vaikutus
valta oli ilmeisesti vähentynyt ja folketingetin
tullut ratkaisevaksi. Vihdoin kuningas 1901
suostui muuttamaan hallitustapansa
parlamentaariseksi ja nimitti folketingetin kannattaman
vasemmistomiuisteristöu Deuntzerin johdolla.
Tämä ministeristö sai tärkeitä lakeja
hyväksytyiksi,. kuten verotuslaitoksen tarkistuksen,
asetuksen korkeammista oppikouluista, useat kirkko
lait, esim. seurakunnan-neuvostoista. V. 1902
asetettiin puolustuskomitea ratkaisemaan tätii
kauan riidanalaisena ollutta kysymystä. Islannin
valtiosääntöä kehitettiin 1904 täydelliseksi
itsehallinnoksi; sille tuli oma vastuunalainen
ministeristö. Vasemmistossa puhjenneen sisäisen
eripuraisuuden tähden erosi Deuntzer 1905, ja
ministeristö muodostettiin uudestaan ent. kir
kollis- ja opetusasiain ministerin Christensenin
johdolla. Uusi ministeristö erosi vasemmistosta
puolustuskysymyksessä puuhatessaan
Kööpenhaminan varustusten täydentämistä; se sai kuitenkin
aikaan muutetun rikoslain, asetuksen tuberku
loosin vastustamisesta y. m. — Kristian IX:tä
seurasi hänen poikansa Fredrik VIII
(1906-12); tämän nuorempi poika Kaarle nousi,
sittenkun Norja oli eronnut Ruotsista, 1905
ensinmainitun maan valtaistuimelle nimellä
Haa-k o n V I I. — V. 1908 saatiin kunnallisvaaleissa
aikaan vapaamielisiä uudistuksia, myös tehtiin
päätös oikeudenkäytön perinpohjaisesta
uudistamisesta sekä rautatieverkon laajentamisesta.
Christensenin ministeristö erosi sam. v., sitten
kun siihen kuulunut ent. oikeusasiain ministeri
Alberti oli havaittu syylliseksi suuriin
kavalluksiin. Holstein-Ledreborgin
koalitsioniministe-ristö (jossa Christensen hoiti puolustusasioita),
sai aikaan pääkaupungin merenpuolisten
varustusten täydentämisen. Radikaalisen ministeristön
Zahlen aikana asetettiin ent. pääministeri
Christensen syytteeseen virkavirheestä Albertin asiassa;
tuomioistuin hänet kuitenkin vapautti.
Koalit-sioniininisteristö Berntsen (v:sta 1910) asetti
ohjelmakseen valtiollisen äänioikeuden
myöntämisen naisille, folketingetin vaalipiirien luvun
lisäämisen sekä äänioikeutettujen ikärajan alen
tamisen 30:sta 25 ikävuoteen. — Fredrik VIII :ta
seurasi hänen poikansa Kristian X 1912.
V. 1913 erosi Berntsenin ministeristö, jonka,
jälkeen Zahle jälleen muodosti ministeristön.
[Allen, ,,Haandbog i fædrelandets historie":
A. Fabricius, ,, Illustr. Danmarks historie":
S. B. Thrige, ..Danmarks historie i det 19:e
aar-hundrede"; Ottosen. „Vor historie"; J.
Steenstrup y. m., ..Danmarks riges historie"; E. Holm.
,,Danmarks og Norges indre historie under
ene-vælden 1660-1720" ynnä jatko.] G. F.
Tanskalaiset ks. Tanska.
Tanskan kansanmuseo, jonka Bernhard Olsen
1879 perusti Kööpenhaminaan, valaisee eri
kansanluokkien, eritoten rahvaan historiallisia
vaiheita jälkeen v:n 1660. Se avattiin 1885,
nauttii melkoista valtioapua ja yhdistetään aikanaan
valtion kokoelmiin. Siihen kuuluu Lyngbyn
ulkomuseo. jossa m. m. on neljä vanhaa
talonpoikaistaloa. V. T. S.
Tanskalaiset—Tanskan kansanmuseo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
