Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tekijäoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Teknillinen opetus
1344
kan ja sähkötekniikan laboratorit ja
geodeettinen laitos. Konerakennus-, tehdasteollisuus- ja
vesirakennusaloja varten suunnitellaan (iniö)
uusia, nykyaikaisessa opetuksessa välttämättömiä
laboratoreja ja niitä varten on laajat
rakennus-tontit jo varattuina. Korkeakoulun yhteydessä
toimii sen lisäksi aineenkoetuslaitos
(ks. Aineenkoetus), joka palvelee sekä
opetusta että yleisön tarpeita. Samoin ovat k i
r-jasto ja lukusali julkisina laitoksina ylei
sönkin käytettävissä. Kirjastossa 011 (1916)
n. 20,000 nidettä, pääasiallisesti teknillistä
kirjallisuutta. Korkeakoulun vuotuiset menot
nousevat 450,000 mk:aan ja sen stipendirahastot,
jotka ovat syntyneet lahjoitusten kautta, yhteensä
liOO.OOO mk:aan. — T:n k:n Hietalahdentorin
varrella oleva rakennus (kuva ks. Helsinki)
on laajennettu F. A. Sjöströmin piirustusten
mukaan rakennetusta polyteknillisen opiston
rakennuksesta (keskiosa). Sen itäisessä
siipirakennuksissa on kirjasto; kemiallinen labora
tori on erillään pihan puolella.
A. L. Hj. & J. C-én.
Teknillinen opetus, varsinkin korkeampi t. o.,
011 11. s. yleiseen opetukseen verraten myöhään
järjestäytynyt opinala. Olihan sivistysmaissa jo
18:nnella vuosis. toimimassa luonteeltaan osaksi
teknillisiä oppilaitoksia, kuten taideakatemioja,
artilleria-, 11. s. genia-, vuorikouluja y. 111., ja
Hanskan vallankumouksen aikana perustettiin
1794 Pariisiin ensimäinen korkeampi, 11. s.
poly-teknillinen koulu. Mutta vasta 19:nnellä vuosis.
t. o. sai suuremman merkityksen, kun teollisuus
kaikkialla alkoi kohota, ja t. o. on taas vuorostaan
edistänyt teollisuuden kehitystä. Suurista
sivistysmaista ainoastaan Englanti kauan aikaa oli
kiinnittämättä tarpeellista huomiota t:een o:een, ja
seuraus siitä oli. että Englannin alkujaan
melkein yksinvaltainen teollisuus on toisten maiden
teollisuuksista saanut vaarallisia kilpailijoita,
onpa osaksi jo jäänyt esim. Saksan
teollisuudesta huomattavasti jäljelle. Saksassa paunaan
kin t :een o:een, sekä ylempään että alempaan,
hyvin suurta huomiota. Skandinaavian
maissa on t. o. yleensä järjestetty enemmän
tai vähemmän Saksan mallien mukaan.
Tanskaan perustettiin polyteknillinen oppilaitos 1829,
osaksi Kööpenhaminan yliopiston yhteyteen.
Ruotsissa, missä jo 19:nnen vuosis. alusta toimi
mekaaninen koulu, jossa oli kaksi opettajaa,
toinen edustaen ,,teoriaa" ja toinen ..käytäntöä",
perustettiin 1825 teknologinen opisto, joka
muutamia eri kertoja on järjestetty uudelleen ja
1876 sai teknillisen korkeakoulun nimen.
Suomessa t:n o:n järjestäytyminen alkaa
tietenkin paljoa myöhemmin kuin muissa maissa.
V. 1842 perustettiin muutamiin kaupunkeihin
s u n 11 u n t a i-i 11. a k o u 1 u j a, joiden
tarkoituksena oli tyydyttää käsityöoppilaiden
sivistystar-vetta, ja vähän myöhemmin ilmestyi asetus
teknillisten reaaliko ulujen
perustamisesta, joiden tarkoituksena oli valmistaa
sellaisille nuorukaisille, jotka tahtoivat antautua
teol-lisuusammattialalle, tilaisuutta saada ei
ainoastaan alkeistietoja yleisissä aineissa, vaan
myöskin reaalisivistystä niissä tieteen haaroissa, jotka
lähimmin koskivat käsityö- ja tehdaslaitoksia.
Näillä toimenpiteillä jaettiin jo alun pitäen
käsityötä ja tekniikkaa koskeva opetus kahteen jär-
jestelmään, joiden mukaisesti se sittemmin
yleensä 011 jatkunut ja monissa suhteissa
kehittynyt. Sunnuntai iltakoulujen tarkoitus oli
valmistaa tilaisuutta sivistyksen saamiseen niille
laajoille kansankerroksille, jotka, ollen ilman
alkutietoja, olivat antautuneet käsityöläisiksi ja
muiksi ammattimiehiksi, minkä vuoksi heitä
varten perustetut koulut toimivat pääasiallisesti
sun-nuntai-iltoina, mutta myöskin muina työläisten
joiltohetkinä. Teknilliset reaalikoulut, joiden
tarkoitus oli toinen ja korkeampi, toimivat enemmän
tieteellisellä pohjalla ja päiväkouluina. Tällaisia
teknillisiä reaalikouluja perustettiin Helsinkiin,
Turkuun ja Vaasaan, kaksi viimemainittua
varustettiin koulutyöpajalla. V:n 1858 järjestelyssä
tunnustettiin täysin oikeaksi äskenmainittu
toimenpide, opetuksen jakaminen mainittuun
kahteen järjestelmään. Paremmin vastatakseen ajan
vaatimuksia sunuuntai-iltakoulut laajennettiin
kaksiluokkaisiksi, jotapaitsi sunnuntaikoulujen
jatkoksi perustettiin 11. s. iltakouluja, joita
ainoastaan poikkeustapauksessa saattoi pitää
teknillisten reaälikoulujen pohjakouluiua.
Viimemainittuja laitoksia parannettiin siten, että
Helsingin teknilliseen reaalikouluun lisättiin
vakinaisia opettajavoimia, samalla kuin toisten
kulunkiarvioita jonkun verran korotettiin.
Pääsyvaatimukst t pysytettiin ennallaan,
vaikkakin oppimäärää jossain määrin lisättiin. Samalla
lakkautettiin Turun reaalikoulun työpaja, koska
sen ei katsottu tuottavan tarkoitettua hyötyä.
Vaikkakin teknillisten reaalikoulujen oli määrä
olla, sunnuntaikouluihin verrattuina, korkeampia
tekn. oppilaitoksia, oli niissä annettu t. o.
nykyajan mittakaavan mukaan katsottuna varsin
alkeellinen. Kehitys sittemmin johti siihefi, että
Helsingin teknillisestä reaalikoulusta tuli
polyteknillinen opisto (ks. Polyteknikumi) ja
lopulta nykyinen teknillinen korkeakoulu, ja
Turun ja Vaasan teknillisistä reaalikouluista tuli
teollis uusko u luja. Sunuuntai-iltakoulut
muutettiin taideti ollisuusyhdistyksen
järjestäneiksi iltakouluiksi ja erityisiksi
ammattikouluiksi poikia ja tyttöjä varten. V:n 1885 asetus,
kumoten teknillisiä reaalikouluja koskevan
asetuksen. säätää, että teollisuuskouluja on perustet
tava Helsinkiin. Turkuun, Vaasaan, Kuopioon,
Tampereelle ja Viipuriin, joista kolme
ensinmainittua olisivat ruotsinkielisiä, kuitenkin niin,
että suomenkielisiä rinnakkaiskursseja tarpeen
mukaan järjestettäisiin Helsingissä ja Turussa.
Vaasan reaalikoulun yhteyteen perustettu
työpaja saisi toimia, kunnes katsotaan olevan syytä
sen lakkauttamiseen. — Teollisuuskoulujen
tarkoitus oli, kuten asetuksessa sanotaan, antaa
sellaista tietoa ja kehitystä, joka 011 tarpeen
työnjohtajille ja konepajamestareille
teollisuuden eri aloilla sekä koneenkäyttäjille. Alin ikä
määrättiin 17 v:ksi, pääsyvaatimuksena oli
lisäksi ylemmän kansakoulun kurssi tahi sitä
vastaavat tiedot, sekä että pyrkijä oli jonkun
vuoden toiminut teknillisessä ammatissa. Op.tus
määrättiin annettavaksi kahtena vuosipuoliskona,
luettuna 1 p:stä lokak. 1 p:ään liuhtik.. ja
kahdella osastolla, nim. kone- ja
rakennusosastolla. Alemmille koneenkäyttäjille järjestettiin
erityiset kurssit. — Nykyään 011
teollisuuskoulujen kurssi kolmivuotinen, suom. teollisuuskonin
on tullut lisää Ouluun, ja Helsingin ja Turun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
