Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teknillinen yhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
teollisuuskøulut ovat kaksikieliset. Uusia
ammattiosastoja on tullut lisää (kulkulaitos-,
kemiallinen, sähköteknillinen, laivarakennus-.
kutoma-osasto v. m.). Sitäpaitsi voidaan
teollisuuskou-luissa j"a muillakin paikkakunnilla, missä
teol-lisuuskouluja ei ole, järjestää tilapäisiä
erikoiskursseja eri teollisuushaaroissa toimiville
työmiehille.
Kun ero teollisuuskouluissa ja teknillisessä
korkeakoulussa annetun t:n o:n välillä on
suuri, perustettiin 1912 Tampereelle
suomenkielinen ja 1916 Helsinkiin yksityinen ruotsinkieli
nen n. s. teknillinen opisto (ks. t.), mitkä
oppilaitokset sekä oppilailta vaadittuihin
alkutietoihin että laitoksissa annettuun t :een o:een
nähden ovat teollisuuskoulujen ja teknillisen
korkeakoulun väliasteella. Näiden koulujen ohjelmassa
sanotaan niiden tarkoituksena olevan
viisiluok-kaisen lyseokurssin pohjalla antaa teknillisissä
ja teollisuusammateissa tarvittavia tietoja ja
taitoa. Oppijakso on kolmivuotinen.
Kaikissa teknillisissä oppilaitoksissa
annetaan. ennen varsinaisen t:n o:n alkamista,
tarpeelliset tiedot n. s. yleisissä aineissa, kuten
matematiikassa, fysiikassa, mekaniikassa,
deskriptiivisessä geometriassa, piirustuksessa, joten
yleensä opetus ensimäisellä vuosikurssilla
on kaikille oppilaille yhteinen ja vasta
seuraavilla vuosikursseilla jakautuu eri
ammattikoulujen 1. -kurssien mukaan. Kaikissa
teknillisissä oppilaitoksissa pannaan suuri paino
oppilaiden itsensä suorittamiin laboratori- 1.
harjoitustöihin, joita nykyään pidetään t:n o:u
olennaisena osana. Tämä koskee etupäässä
sähkötekniikan ja konerakennuksen opetusta.
Ameriikan ja Saksan teknilliset oppilaitokset,
etenkin teknilliset korkeakoulut, ovat
varustetut suurenmoisilla laboratoreilla. Sitävastoin
ollaan eri mieltä siitä, onko käytännöllinen
ammattitaito saavutettava etupäässä tehtaissa vai
n. s. koulukonepajoissa. Ameriikan ja
Englannin teknilliset oppilaitokset yleensä ovat
varustetut koulukonepajoilla, joissa annetaan kaikille
oppilaille opetusta käytännöllisten töiden
suorittamisessa, jotavastoin Saksassa ja
Skandinaa-vian maissa yleensä ollaan sitä mielipidettä, että
mainitut työt opitaan yhtä hyvin varsinaisissa
tehtaissa. ’ E. 8-a.
Teknillinen yhdistys ks. Suomen
teknillinen y h d i s t y s.
Tekniska föreningens i Finland
förhand-lingar, Suomen teknillisen yhdistyksen
toimittama aikakauskirja, ilmestynyt v:sta 1880,
aluksi tavallisesti vuosittain 4 vihkoa. V:sta
1901 aikakauskirja ilmestyy kuukausittain. Kun
tekniikan koko alaa katsottiin liian laajaksi
tullakseen käsitellyksi yhdessä aikakauskirjassa,
alettiin 1903 julkaista erityistä, 9 kertaa v:ssa
ilmestyvää, arkkitelitialaa käsittävää
aikakauskirjaa ,,Arkitekten". E. S-a.
Teknologi (kreik, tekhnc = taito, ja logos =
oppii, alkuaan teollisuudessa käytettävien
aineiden ja näiden valmistuksen tuntija, nykyään
muutamien valtioiden määrättyyn
sotilasinsinööri-luokkaan kuuluvien arvonimi (i n s i n ö ö r i-t.,
samoinkuin insinöörimekanikko).
Teknologia (kreik. tekhnë = taito, ja logos =
oppi . ..ammattioppi", oppi, joka käsittelee
työtapoja. apuneuvoja ia koneita, joita käytetään
IX 43. Painettu «/„ 17.
1346
valmistettaessa luonnosta saaduista aineista
tarveaineita tai esineitä. T. jakaantuu kahteen
pääosaan: mekaaniseen ja kemialliseen (ks. M e k a
a-n i n e n teknologia ja Kemiallinen
teollisuus). P-o P o.
Teko (lat. aclio, ruots. handling) on tarkoi
tuksellinen toiminta määrätyn tuloksen
saavuttamiseksi. Jokainen t. edellyttää tarkoituksen
(ruots. afsikt), joka tahdotaan toteuttaa. Tar
koitus voidaan lukea kuuluvaksi siilien sisäiseen
tahtomiseen, johon t. perustuu ja jota on tapana
sanoa sisäiseksi t:ksi erotukseksi
ulkonaisesta t. :s t a. Jälkimäiseen kuuluvat
lähinnä ne ruumiinliikkeet, jotka välittömästi
liittyvät tahdonimpulsiiu 1. tahdonsysäykseen,
mutta myöskin ne seuraukset 1. tulokset, jotka
suoritetut ruumiinliikkeet saavat ympäröivissä
oloissa tai olennoissa aikaan, sikäli kuin t:n
suorittaja on tätä aikaansaantoa tarkoittanut
tai nämä seuraukset läheisesti liittyvät
suoritettuun t:oon. Eri kannoilta on vastattu siilien
kysymykseen, kumpi on katsottava tärkeämmäksi,
t:n sisäinenkö puoli vai ulkonainen t.
Yhteiskunnallisesti, lainopillisesti ja historiallisesti
arvostellen on syytä ensi sijassa pitää silmällä
ulkonaista t. :oa ja sen vaikutuksia, koska vain
t: n tällä puolella on käytännöllistä ja varmasti
todettavissa olevaa merkitystä. Alkuperäisillä
yhteiskunta-asteilla siveellinenkin arvostelu
kohdistuu t:n ulkonaisiin vaikutuksiin, jopa siinä
määrin, ettei osata eri tavoin siveellisesti
arvostella tarkoituksellisesti ja tarkoittamattomasti
toiminutta vauriontekijää. Mutta valistunut
siveellinen arvostelu ottaa ensi sijassa huomioon
t:n tarkoituksen ja kohdistuu varsinaisesti
tekijän vaikuttimiin, mielensuuntaa.il ja luonteeseen.
Z. C.
Tekohampaat ks. Hampaat.
Tekohengitys ks. Hengitys.
Tekohunaja, hunajan nimellä kulkeva
väärennetty hunaja, joka kemiallisin keinoin kuitenkin
voidaan erottaa väärentämättömästä. Hunajaan
sekoitetaan maissi- ja perunasiirappia, rypäle- ja
tärkkelvssokeria, joihin väärennyksen tuntemisen
vaikeuttamiseksi lisätään kuminasokeria ja
eette-risiä öljyjä. Karkeammat ja helpommin
huomattavat väärennykset ovat hunajan ja liiman,
gly-seriinin. papujauhon ja kipsin sekoitukset.
Hunajan väärennykseen käytetään kuitenkin
melkein yksinomaan halpaa, liinamaista, väritöntä,
tärkkelysjauhosta valmistettua glukoosi-siirappia.
Paljaaltaan tämä maistuu metallilta, on
vastenmielistä eikä sitä vatsa siedä. Väärentäjät
sekoittavat tummiin hunajalajeihin glukoosia
33-75% saadakseen tavaransa kirkkaana lielpost"’
myydyksi. Kalliimpaa sokerisiirappia käytetään
vähemmän, koska petos silloin helpommin
huomataan. Väärennystä on viime aikoina
harjoitettu Suomessakin. Varminta on ostaa hunaja
suoraan mehiläishoitajalta. A. M.
Tekojäsen, menetetyn jäsenen sijaan
toimitettu keinotekoinen jäsen. vrt. Proteesi.
Tekoraamattu ks. Apostolien tekoja.
Tekosana = t e o n s a n a ks. Verbi.
Tekotukka ks. P e r u u k k i.
Tekovilla (myös n y p ö s v i 1 1 a ja
keino-villa; saadaan repimällä kuiduiksi
villalump-puja, jotka täten estetään hukkaan menemästä.
T.-teollisuus hankkii siis villanjätteille uudes-
Teknillinen yhdistys—Tekovilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
