Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teurastusnaamari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-169
tiiäu, sekii sterilisaattori, ehdollisesti
kelpaavan lihan sterilisoimista varten.
Rakennuksessa on vielä laboratori, jossa bakteriologiset
tutkimukset toimitetaan. — Muista huoneistoista
mi mainittava t a 1 i n s u 1 a t u s h u o n e, missä
teurastamosta saatu rasva ja tali jalostetaan,
konehuoneet suurine liöyrykoneineen ja
jiUihdytyskoneistoineen ja toisarvoisen ja sterili
soidun lihan myyntihuone sekä vesijohtolaitos ja
ravintola ynnä hallitus- ja palveluskunnan
rakennukset. Varsinaisen teurastamon yhteyteen
kuuluu vielä suur- .) a p i e n k a r j a n a v
e-t a t, joissa määrättyinä viikon päivinä pidetään
eläinmarkkinat ja joissa eläimillä on tilaisuus
toipua rasittavien kuljetusmatkojen jälkeen.
Kokemus on osoittanut, että t :t ovat yleensä
taloudellisesti kannattavia laitoksia. — Nykyään
pyritään vielä siihen, että niiden johtajina toimii
eläinlääkäri ja että ne ovat kuntien eikä
yksityisten henkilöiden huostassa. -— Suomessa on
ajanmukaisia t:ia vain Viipurin ja Tampereen
kaupungeilla. Helsingin kaupungin rakennettavaksi
päätetty t. tulee kaikin puolin uudenaikainen;
kustannukset on arvioitu n. 3 milj. mk:ksi.
Kp. & K. Aa.
Teurastusnaamari on väline, joka, samalla
kuin se peittää eläimen silmät, on varustettu
erikoisella lyömis- tai ampumalaitteella teuraan
tainnuttamiseksi. Kp.
Teurastuspaino, se osa eläimen koko ruumiin
1. elävästä painosta (ks. t.), joka sen teurastettua
jää jälelle, kun nahka, sisälmykset, pää, (häntä)
ia raajain lihattomat osat etupolvesta ja
kintereestä alaspäin erotetaan, munuaiset rasvoineen
kuitenkin mukaan otettuina. Sisusrasva 1. tali
lasketaan erikseen ja se tekee täysikasvuisella
naudalla tav. n. 1-16 kg. Nautaeläimen t.
vaihtelee rodun, iän ja lihavuuden mukaan 42-70%
elävästä painosta, sian 60-80-90%, lampaan t:sta
tulee lihojen osalle n. 45-67% ja talin 3-10%.
Naudan vuota painaa tav. 5-8% elävästä tai
12-16% t:sta. Elävän eläimen t. voidaan
arvi-"ida paitsi punnitsemalla myös tähän
tarkoitukseen sovitetuilla nauhamitoilla, joita on esim.
ruots. J. Kjellströmin mittauslaite nautain ja
sikain t:lle sekä E. O. Arenanderiu ja G.
Dahlan-derin sommittelema „Arax"-mittanauha
nautojen elävän painon määräämiseksi, josta t.
saadaan laskemalla prosenteissa. E. v. K.
Teurasuhri (hepr. sebah), israelilaisten
vanhimpia uhreja; osa uhriteuraan lihasta
asetettiin leivän kanssa uhripöydälle Jumalaa varten,
osa nautittiin yhteisessä ateriassa iloisen
mielialan vallitessa. Yhteinen ateria liitti siihen
osaaottavat toisiinsa ja jumaluuteen
veriveljeyden siteillä. Vanhimpina aikoina oli teurastus
samalla uhritoimitus, mutta senjälkeen kuin
Joosian aikana v:n 620 vaiheilla kaikki
uhraaminen siirrettiin Jerusalemin temppeliin,
muuttui t:n luonne kokonaan teurastuksen
kadottaessa uskonnollisen merkityksensä. Ar. n.
Teutari (= T ö t a r) ks. S t o r t ö t a r.
Teuterström, Thomas ks. Adlercreutz.
Teutoburgerwald (Tcatoburger Wald) ks.
Saksa, palsta 563 jaTeutoburgin metsä.
Teutoburgin metsä, metsäseutu
Luoteis-Sak-sassa Ems- ja Weser-jokien välillä, pituus
n. 115 km, leveys vain 3-10 km. Kuuluisa v. 9
j. Kr. siellä tapahtuneen taistelun vuoksi, jossa
1470
germaanit Arminius johtajana voittivat room.
sotapäällikön Varuksen legiooneineen. Paljon on
väitelty siitä, missä paikassa metsää taistelu
tapahtui. • K. G.
Teutonit, germ. kansa, jonka alkuperäiset
asuinsijat luultavasti olivat Pohjanmeren
rannalla (Elben alijuoksulla) ja joka kimbrien (ks. t.)
kanssa n. 110 e. Kr. hyökkäsi Galliaan;
Marius voitti heidät 102 Aquæ Sextiren luona, jossa
suurin osa surmattiin. Osa kansasta lienee
kuitenkin jäänyt kotiseuduilleen, jossa heidän nimeänsä
myöhemminkin mainitaan. K. G.
Teutsch [töits], Georg Daniel (1817-93),
saks. piispa ja historioitsija, oli v :sta 1867
Trans-silvanian saksilaisten evankelisena piispana,
v. 1867 Unkarin valtiopäiväin ja v:sta 1885
Unkarin ylähuoneen jäsen; julkaissut m. m.
teoksen „Gescliichte der Siebenbiirger Sachsen", jota
hänen poikansa Friedrich T. (s. 1852),
v:sta 1906 evankelinen piispa, jatkoi. J. F.
Teuva (ruots. östermark). 1. Kunta,
Vaasan 1.. Närpiön kihlak., Teuvan nimismiesp.;
kirkolle 1/2 km Teuvan rautatieasemalta.
Pinta-ala 558,5 km2, josta viljeltyä maata (1910) 8,829
ha (siinä luvussa luonnonniityt 1.109 ha).
Manttaalimäärä 41 ""/j88, talonsavuja 458,
torpan-savuja 184 ja muita savuja 512 (1907). 8,476 as.
(1914); läsnäolevista asukkaista (6.689) 1910 oli
18 ruotsinkielistä. 1.340 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 886:11a (1901). 827
hevosta, 2,822 nautaa (1913). — Kansakouluja 8
(1916). Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Haara-apteekki (Kaskisten pääapteekin).
Keuhkotauti-huoltola (omistaa Tuberkuloosin
vastustamis-yhdistys). -— Teollisuuslaitoksia: kirkonkylän
salia ja mylly. Norin, Perälän ja Riipin kylien
sahat sekä Äystön 2 sahaa, Perälän kylän 2
myllyä, lakkitehdas (Riihimäki & kumpp.), T:nuusi
lakkitehdas, T:n osuusmeijeri, T:n tiilitehdas.—
2. Seurakunta, hallituksen, Turun
arkki-hiippak., Vaasan alarovastik.; kuulunut Närpiöön
rukoushuonekuntana (n. v:sta 1638), sai oman
papin 1693 ja kappelioikeudi t kunink. käsky
-kirj. 16 p:Itä huhtik. 1694. erotettiin omaksi
khrakunnaksi 13 p. elok. 1795. — Kirkko
tiilestä, rak. 1861-63, korj. 1892. — 3.
Rautatieasema (V 1.) Seinäjoen Kristiinan-Kaskisten
radalla. Kainaston ja Perälän asemien välillä, 79
km Seinäjoelta, 33 km Kristiinaan ja Kaskisiin.
L. E-nen.
Teuvan joki (ruots. Tjöckå), pieni joki
Etelä-Pohjanmaalla (Närpiönjoen ja Isojoen
välisellä alueella), laskee Pohjanlahteen
Kristiinankaupungin luona.
Tevere ks. Tiber.
Tewfik (T au fi k) pasa, Mehemed
(1852-92), Egyptin kediivi, Ismail pa.san vanhin poika.
V. 1S66 sulttaani tunnusti hänet Egyptin
pe-rintöruhtinaaksi ja 1879 sulttaani T:n isän
erottamisen jälkeen nimitti hänet kediiviksi;
myöhemmin T. länsivaltain vaatimuksesta sai
varsinaiset hallitsijanoikeudet. T:llä oli aikomuksena
poistaa epäkohdat maan hallinnosta, mutta
osoitti raha-asiain järjestämisessä niin suurta
myöntyväisyyttä Englannin ja Ranskan
lähettä-mille tarkastajille, että syttyi sotaväen
kapinoita (18811. V. 1882 T. menetti kaiken vallan,
jonka anasti kansallisen puolueen päämies Arabi
pasa. Englannin toimesta T. kuitenkin asetet-
Teurastusna amari—Tevvfik
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
