Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiketti ... - Tilasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
Tilasto
1588
käsikirjoituksena 011 häneltä jäänyt m. m.
kauppakollegissa säilytetty „Mineralhistoria öfver
Björneborgs och Tavastehus läluier" (1737-38).
J. F.
Tilasto (statistiikka), sellainen tieto
oloista ja tapahtumista, joka saadaan
laskemalla ja ryhmiksi yhdistämällä havaitut
yksityistapaukset, niiden monenlaisista
erilaisuuksista huolimatta. Tilastollista
tutkimustapaa noudattaen siis suurilukuisen
yksilömäärän käsittävän joukon kokoonpano, laatu ja
luonne sckii siinä esiintyvät muutokset saadaan
lasketuiksi ja mitatuiksi. T. ei kiinnitä
yksityistapauksiin itsenäistä huomiota, vaan sen antama
selvitys parhaissakin tapauksissa rajoittuu
tarjoamaan joukkoilmiöiden ja niiden kokoonpanon
karkeita yleispiirteitä. — Tilastollisia tietoja
kootaan mitä moninaisimmilta aloilta; niinpä
esim. sääsuhteista kootaan sää-t:oa,
metsänkas-vua ja metsätaloutta selvitellään
metsä-tilaston (ks. t.) avulla j. n. e. Etupäässä t:n
avulla kuitenkin on selvitetty ihmisyhteiskuntain
joukkoilmiöitä ja niiden kehitystä, kuten
väestöä, kauppasuhteita, varallisuusoloja y. m., ja
t. onkin välttämätön apuneuvo nykyaikaisen
yhteiskunnan mönikirjavien suhteiden ja"
ilmiöiden mittaamiseksi ja kuvaamiseksi.
Tilastollisen tiedon pohjana ovat tosioloista
tehdyt havainnot, Näillä koetetaan joko luoda
kuva jonkun joukkoilmiön tilasta määrätyllä
ajankohdalla tai hankkia tieto siinä määräajoin
tapahtuvista muutoksista. Edellisessä tapauksessa
on toimitettava lasku (väenlasku, karjanlasku,
maanvil jelyslasku, vii javarojen lasku y. m.).
Laskuja toimitetaan yleensä vain aika-ajoin
(esim.’joka 5:s t. 10:s vuosi). Yleisön puoleen
kyselyillä käännyttäessä on laskun
onnistumiselle tärkeä edellytys, että se saa yleisön
taholta myötävaikutusta osakseen, ja ainakin,
ettei se sen taholta kohtaa epäilyksiä, kuten
helposti esim. varallisuusoloja koskevissa
kyselyissä saattaa tapahtua. Itse lasku tavaili
sesti suoritetaan siten, että jokainen
asianomainen saa täytettäväkseen tarpeellisia
kysymyksiä sisältävän kyselykaavakkeen omalta
kohdaltaan tai talonsa, perheensä, liikkeensä
puolesta. Joukkoilmiöissii tapahtuviin muutoksiin
kohdistuva havainto taas perustuu muutoksista
(esim. syntymisistä) toimitettaviin ilmoituksiin
ja niissä koottuihin tietoihin. Tällaiset
havainnot, joiden tulee olla säännöllisiä ja jatkuvia,
edellyttävät siis jatkuvasti toimivaa elintä,
viranomaista. joka niiden toimittamisesta pitää huolen.
Mutta tämän ohella monen viranomaisen, kuten
poliisi-, tulli-, maanmittauslaitoksen y. m.
toiminnan yhteydessä kerääntyy ainehistoa, jolla
on suuri tilastollinen merkitys. Erotukseksi
edellämainitulla tavalla suorastaan tilastollisen
joukkoliavainnon kautta kootusta
,,primäärisestä" ainehistosta tällaista ainehistoa
mainitaan „sekundääriseksi". Täydellisen tilastollisen
joukkoliavainnon aiheuttamien suurten
kustannusten y. m. vuoksi on myös usein tyydyttävä
kokoamaan tietoja vain joukkoilmiön jostakin
osasta. Jos havainnonteko järjestetään siten,
että tietoja esiin, varallisuusoloista kootaan
useista tarkoin valikoiduista maan osista,
saattaa tulos, jos erilaatuiset osat maata ovat
oikeassa suhteessa mukaan otetut, antaa oikean
kuvan koko maan oloista kyseessä olevassa
suhteessa. Tätä nimitetään edustuvaksi 1.
representa-tiiviseksi tilastolliseksi havaintomenettelyksi.
Kootusta tilastollisesta ainehistosta saadaan
ryhmittely- ja laskutoimitusten, s. o. ainehiston
tilastollisen käyttelyn avulla, esille tulokset,
jotka tällöin tavallisesti järjestetään
numero-taulukkojen muotoon. Keski- ja suhdeluvuilla
tauluissa esiintyvät lukusarjat voidaan saattaa
typistettyyn, yleiskatsaukselleen asuun, samalla
kuin tulosten verrannollisuus lisääntyy.
Ilavain-noJlisesti saatetaan tuloksia myös esittää karto
grammien, diagrammien v. m. havainnollisten
menettelytapojen kautta (vrt. G r a a f i 1 1 i n e n
esittäminen). — Tilastollisen
lukuainehis-ton jatkuva tieteellinen käsittely ja siihen
perustuva yhteiskuntaelämän joukkoilmiöiden, esim.
väestö-, moraali-, hinta- y. m. suhteiden lähempi
tutkiminen on t.-t i e t e e n (ks. t.) tehtävänä.
Jatkuvan ja täydellisen tilastollisen
havainnonteon vaatimia suurtöisiä tehtäviä suorittamaan
kykenevät etupäässä vain valtio, kunnat y. m.
yhteisöt. Siitä syystä olemassa-oleva tilastollinen
ainehisto on enimmäkseen virallista t,:oa.
Valtioiden tilastollisten harrastusten
aiheuttajana ja ylläpitäjänä on taas se välitön hyöty,
mikä tämänlaisilla tiedoilla on oliut
hallintotoiminnalle. Varsinkin merkantilistisen
talouspolitiikan aloiterikkaina aikoina kaivattiin
selvitystä maiden väestöstä, varallisuudesta,
elinkeinoista ja niiden kehityksestä. Niinpä kauppa
ja teollisuus-t :n, jopa maanviljelys-t :nkin ensi
alkeet samoinkuin yritykset väestö-tili
aikaansaamiseksi kirkollisen kirjanpidon pohjalla ovat
peräisin tuolta ajalta, Suurena,
ylipääsemättömänä haittana tämän, virastojen sivutyönä
keräytyvän t:n kehitykselle oli kuitenkin sen
keräilyssä vallinnut järjestelyn puute ja siitä
johtuva ainehiston epäyhtenäisyys. Tältä t:lta
puuttui sen ohella suureksi osaksi tilastollisille
havainnoille niin tärkeä jatkuvaisuus ja yleisesti
sen tuloksia sitäpaitsi pidettiin
valtiosalaisuutena. Vakavalle kannalle se joutui vasta, kun
se jätettiin erikoisten tilastollisten
viranomaisten hoidettavaksi. T.-viranomaisten
esikoinen on tavallaan Ruotsin tabelliko
missioni (ks. t.). V. 1800 perustettiin Ranskaan
t.-virasto, joka tosin sortui Napoleonin mukana
ja vasta 1830-luvulla uusittiin; Preussin
tilastollinen toimisto perustettiin 1805. Useimmissa
Euroopan maissa tilastolliset
toimistot ja keskusvirastot kuitenkin
perustetaan vasta 1830-1870-luvuille ulottuvan kauden
kuluessa.
Näiden tilastollisten erikoisvirastojen
vaikutus riippuu kuitenkin huomattavasti siitä,
millainen asema niille virallisen t :n järjestelyssä
annettiin. Toisissa maissa, kuten Saksansa,
Tanskassa ja erään komitean ehdotuksen mukaan
Ruotsissakin, on tärkeimmät t:n alat yhdistetty
keskusviraston hoitoon, joka senvuoksi on suuri
toimintakykyinen laitos. Toisissa taas t.:n eri
alojen toimittaminen on uskottu pääasiassa
niiden erikoisvirastojen asiaksi, joiden toimialaa
ne lähinnä koskevat, kuten kauppa-t.
tullihallitukselle, maanviljelys-t. maan vii j ely shallit ukselle,
opetuksen t. oppilaitosten hallitukselle j. n. e.,
kuitenkin siten, että t:oa hoitamaan on niihin
uudempana aikana yleensä perustettu tilastolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
