Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15
Tilasto
1588
set osastot. Tällainen järjestely tavataan esim.
Hanskassa, Belgiassa ja Suomessakin. Näissä
maissa tilastollisen keskusviraston toimiala 011
varsin suppea. Yhtenäisyyttä maan tilastossa
ylläpitämään on Belgian esimerkin mukaisesti
usein järjestetty ylin tilastollinen neuvosto,
keskuskomissioni. Tällainen oli Suomessakin
v:een 1885. Englannilta tilastollinen
keskusvirasto kokonaan puuttuu ja
erikoistilastoviran-omaiset ovat muodostuneet käytännöllisen
tar-I e:’ii vaatimina eri virastojen yhteyteen, joien
siellä virallista tilastoa haittaa
järjestelmällisyyden puute.
Virallinen t. muodostaa nykyisin
varsin laajan, monihaaraisen ja paljonsisältöisen
tilastollisen lähdeainehiston. jota vuosittain
julkaistaan useita, jopa kymmeniä paksuja
nidoksia. Osa virallista t:oa on yhä vieläkin
melkoisessa määrin viraston vuosikertomuksen
luontoista. mutta yhä kasvavassa määrin tulee siinä
kuitenkin tilastollinen puoli huomioon otetuksi.
Osoituksena nykyaikaisen virallisen t:n
ulottuvaisuudesta ja järjestelystä mainittakoon
seuraavat tielot Suomen virallisesta t:sta. Suomen
virallinen t., jota alettiin julkaista jo 1860-luvulla
lensimäinen julkaisu 1806), käsittää nykyisin
30 eri sarjaa. Tärkeimmät näistä ovat väestö-t.
isjirja VI) ja siihen liittyvä siirtolaisuus-t.
isarja XXVIII), joissa tehdään selkoa
väenlas-kujen tuloksista sekä väkiluvun vuotuisista
muutoksista (julkaisija tilastollinen päätoimisto),
maanviljelys-t. (sarja III), joka sisältää
jokavuotiset selonteot sadosta, karjanluvusta.
meijeri-toimesta ja maatyöväenpalkoista ja jossa
selostetaan joka kymmenes vuosi toimitettavan
maa-talousolojen tiedustelun tulokset (julkaisija
maau-viljelyshallitus), teollisuus- ja käsityö-t.
(sarja-julkaisija teollisuushallitus), kauppa- ja
merenkulku-!. (sarja I. julkaisee tullihallitus), koulu t,
i-ar jat IX ja X, julkaisija kouluylihallitus),
jota-paitsi ammattiopetuksen t. julkaistaan erillään,
pankki-t. (s: r.jat VII A D), jossa pankkitoimen
eri aloista vilkaistaan tietoja pankkitointa
valvovien eri viranomaisten toimesta, oikeustoimen t.
(sarja XXIII, julkaisija senaatin
oikeustoimitus-kunta) ja ,siihen liittyen vankeinhoidon t.
(sarja X1T. julkaisija vankeinhoitohallitus),
köy-häinhoito-t. (sarja XXI. julkaisija tilastollinen
päätoimisto), työssä sattuneita tapaturmia ia
työväenapukassoja selostava työ-t. (sarja XXVI.
julkaisija teollisuushallitus). Huomattavia ovat
tämän ohella varallisuus-t., posti t.,
maanmittauslaitoksen t.. kruununmetsien t.. rautatietilasto,
vakuutustarkastajan laatima vakuutusolojen t..
panttilainaus t,. alkoholi t., vaali t., joka tekee
s"lkoa eduskuntavaaleista, ynnä maanvuokrat.,
jossa m. m. on selonteko 1012 toimitetusta
maan-vuokraoloja koskevasta tiedustelusta. Eräät
virallisen t :n sarjat sisältävät yhä edelleen vain
pääasiassa virastojen vuosikertomuksia eikä niillä
ole sanottavaa tilastollista merkitystä. Näin on
esim. luotsi- ja majakkalaitoksen, yleisten
rakennusten sekä tie- ja vesirakennusten
ylihallitusten kertomusten. Samoin on valitettavasti vielä
osaksi laita lääkintälaitoksen tilastori (sarja XI,
julkaisija lääkintähallitus). Ulkopuolella näiden
julkaisusarjojen, jotka kuuluvat „Suomen
virallinen tilasto" nimiseen tilastolliseen
ainehisto-julkaisukokoelmaan, julkaistaan samanluontoista
virallista t :oa huomattava määrä. Ensinnäkin
on mainittava tilastollisen päätoimiston
julkaisema tilastollisten .tiedonantojen sarja, joka
sisältää monenlaista t.-ainesta, ja
teollisuushalli-(uksen julkaisema eri teollisuuden aloja koskeva
työtilastollisten tutkimusten sarja. Paljon
t.-tietoja sisältyy niinikään maanviljelys- ja
teollisuus-hallituksen julkaisemiin tiedonantosarjoihin sekä
viimemainitun julkaisemaan työtilastolliseen
aikakauslehteen. Suuri määrä usein arvokasta
tilastollista ainehistoa on saatu kokoon valtion
komiteain työn tai muuten tilapäisten virallisten
tehtäväin yhteydessä. Tämänluontoisista
tilastollisista tutkimuksista mainittakoon tilattoman
väestön alakomitean maataloudellinen
tiedustelu v:lta 1901 (suoritettu’H. Gebhardin
johdolla, kuitenkin vieläkin osittain julkaisematta).
Suppeampia yleiskatsauksia virallisen t:ii
.monikirjavasta sisällyksestä antavat tilastolliset
vuosikirjat (ks. t.). Suomessa oli tilastollisen
päätoimiston myös toimitettava viisivuosittaisin
viralliseen t:oou perustuvia katsauksia Suomen
taloudelliseen tilaan, mutta nämä katsaukset,
jotka olisivat saattaneet olla varsin hyödyllisiä
yhdistelmiä alallaan, ovat nyttemmin
lakkautetut,
Varsinaisen virallisen t:n ohella on viimeisen
puolivuosisadan ajalla suuresti kehittynyt
kuntien, pääasiassa suurten kaupunkien toimittama
ja julkaisema tilasto. Perustamalla
omiat.-kont-toreitaan ovat nämä kaupungit kehittäneet t:nsa
varsin korkealle kannalle ja erittäinkin on tämä
t. suurella menestyksellä käsitellyt
yksityiskohtaisesti sellaisia suurkaupunkielämän
joukkoil-miöitä, joille valtioiden virallinen t. on
saattanut omistaa vain vähän huomiota. T.-toimistoja
on suuriin kaupunkeihin perustettu 1860f-luvu’.ta
lähtien, niin että niitä tämän kehityksen
pesä-maassa Saksassa vuosikymmen sitten jo oli
yli neljäkymmentä. Suomessa on vain
Helsingillä t.-konttorinsa (per. 1910). Turkuun
otettiin 1916 rahatoimikamariin erityinen t.-mies ja
Viipuriin on päätetty ottaa sellainen kaupungin
t :oa hoitamaan. Eräissä maissa, kuten Saksassa
ja Italiassa sekä tavallaan Itävallassa on
olemassa suurkaupunkien tilastollisen toiminnan
pohjalla syntyneitä tilastollisia yhteisjulkaisuja.
Yhä enc mmän merkitystä on myös saanut se
t.-toiminta, jota harjoittavat puolue- y. m.
yhdistykset. eräät liikevhtymät v. m. Suuriarvoista
t :oa ammatillisesta työväenliikkeestä
toimittavat esim. työväen ammatilliset järjestöt,
työväenpuolue- ja raittiusjärjestöt toimialaltaan,
osuustoiminnalliset liikkeet jäsenistään ja
toiminnastaan ja monet tuottajavhtymät.
Tilastolliset tutkimukset perustuvat miltei
kokonaan lukusarjojen keskinäisiin vertailuihin.
Jo tästä syystä on t:n kehityksessä tärkeä sija
niillä pyrkimyksillä, joiden tarkoituksena on
ollut helpottaa tällaisia vertailuja, järjestämällä
eri maiden t. mahdollisimman yhdenmukaiselle
perustalle. Uraa aukaiseva merkitys oli tässä
kohden t.-tieteellisten kongressien (ks. t.)
toiminnalla. Tämän päätyttyä on keskenjäänyttä
työtä lähinnä jatkanut 1887 ensi kerran
kokoontunut kansainvälinen tilastollinen instituutti.
Tilastollinen instituutti o., oikeastaan vain eri
maiden t.-miesten keskeinen yksityisluontoinen
yhdistys, mutta ansiokkaan toimintansa vuoksi ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
