Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiohapot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1619
Tiradi—Tiroli
1620
iii haaroja (ei vain kaunokirjallista) aina
v:een 1700. Se on tiedoiltaan luotettava, mutta
isteettisessii arvioimisessa vähemmän onnistunut.
T:n muista teoksista mainittakoon ..Biblioteea
modenese" (1781-80. 6 nid.); „Notizie de’ pittori,
scultori, incisori ed architetti modenesi" (1786);
...Memorie storiehe modenesi" (1793-94. 5 nid.)
yi m. [Sandounini. ..Comtnemorazione di O. T."
(1894); „Lettere di G. T. ai padre Ireneo Affö"
(1894-90, 2 os.).] E. Vl’-s.
Tiradi (ransk. lirade), deklauiatorinen luu
selma: m un.. juoksutus (laulussa).
Tiraljeeraaminen (ransk. tirailler), jalkaväen
i-t eneminen hajajärjestyksessä (jääkäriketjussa).
Tiraljööri (ransk. tirailleur).
hajajärjestyksessä liikkuvan jalkaväkiosaston sotamies; rat
sastava tiedustelijasoturi. .1/. v. H.
Tirana, kaupunki Albaniassa, n. 40 km
Durazaosta itäänpäin, viljavassa laaksossa
korkeiden vuorten juurella; n. 12,000 as.,
muhamettilaisia, kreik.- ja roomal.-katolisia. Iso
basaari, kymmenkunta moskeiaa. useat sangen
rappeutuneita, muutamia kirkkoja. Asukkaat
harjoittavat maanviljelystä sekä jonkun verran
mattojen ja silkkikankaiden valmistusta. — Per.
1600-luvun alussa.
Tirano l-nff], kylä Pohjois-Italiassa, Sondrion
maakunnassa. Addan vas. rannalla,
Colico-Sondrio-T:n ja sen jatkon Berninati radan
solmukohta; 5,813 as. (1901; kuntana).—Useita
palatseja 1500-luvulta. Harjoitetaan viininviljelyä.
T:sta 1 km länteen, sveits. Poschiavo- (Puselav-)
laakson suulla 011 Madonna di T:n
pyhiinvaellus-kirkko, rak. 1505-28 valkoisesta marmorista.
Tirard f-rä’r], Pierre Emmanuel
(1827-93), ransk. valtiomies; perusti 1851 Pariisissa
jalokiviliikkeen; valittiin 1871
kansalliskokoukseen. 1876 edustajakamariin, 1883 senaattiin; oli
useita kertoja kauppa- ja raha-asiainministerinä;
pääministerinä jouluk. 1887—maalisk. 1888 ja
iielmik. 1889—maalisk. 1890, jolloin Boulanger’n
hankkeet tehtiin tyhjiksi. J. F.
Tiraspolj [-o’-], piirikunnankaupuuki [-Etelä-Venä]ällä,-] {+Etelä-
Venä]ällä,+} Hersonin kuvernementin länsirajalla.
Dnestrin vas. rannalla Botnan suussa, rautatien
varrella; 35,242 as. (1910; 1900 as:sta oli
kreik.-katolisia 45.8loput juutalaisia, lahkolaisia
y. m.l. — Useita kirkkoja ja synagogeja.
sairaala. muutamia oppilaitoksia. Jokisatama.
Kolmet markkinat v:ssa. Harjoitetaan maataloutta,
vilja- ja kaljakauppaa. — Suvoroviii
määräyksestä T:n paikalle perustettiin linnoitus, joka
sittemmin on hylätty.
Tiree ks. T y r e e.
Tirehtööri (ruots. dinktör, lat. director =
ohjaaja), johtaja, päällikkö.
Tirén
rè’vj. .1 o h a n (1853-1911). ruots. [-taidemaalari. opiskeli Pariisissa Gérömen johdolla.
Taulujensa aiheet hän valitsi Polijois-Ruotsin,
•Jäm Hännin ja Lapin, luonnosta ja
kansanelämästä. Tunnetuimmat niistä ovat
..Eksyneet" ja ..Äidin suru", jossa hänen on
onnistunut luoda voimakastehoinen tunnelmakuva.
F. L.
Tiresias ks. T e i r e s i a s.
Tirgovistea ks. TErgoviste.
Tirgu-Jiu ks. T 0 r g u-J i u.
Tirhaka (Ta h ark a). Raamatussa mainittu
etiopialainen Egyptin kuningas, hallitsi n. 690
665 e. Kr., kävi sotia Assyrian hallitsijoita
vastaan.
Tiridate3 /liridà’-j (anneen. Dertad), koi
men Armeenian kuninkaan nimi. Huomattavin
heistä oli T. III Suuri (k. 342). Tämä pääsi
roomalaisten avulla Armeenian kuninkaaksi; oli
alussa kristinuskon kiivas vastustaja, mutta
muutti sittemmin mieltä, antoi kastaa itsensä ja
suosi kristinuskon julistajia. ./. F.
Tukki (ruots. dirk, engl. topping lift), köysi
joka kannattaa kalivelipur|cen puomin oikopäätä
Tirleniont / tirlmö’] (flaam. Tltienen), kau
I tinki Belgiassa. Brabantio maakunnan itäosassa.
Gr. (.1 etten varrella, ratojen risteyksessä;
18,483 as. (1905). — Aikaisemmin linnoitettu.
Kaunis goot. Neitsyt Marian kirkko (valmis
1297). St.-Germainin kirkko; useita kouluja.
Sekalaista teollisuutta. — T:n luona Dumouriez
16 p. maalisk. 1793 voitti itävaltalaiset.
Suur-valtainsodassa 12-19 p. elok. 1914 T:n ja
Loit-vainin luona tapahtuneissa taisteluissa saksalai
set avasivat itselleen tien Brysseliin.
Tirnova ks. T r n o v o.
Tirnovo ks. T r n o v o.
Tiro, Marcus Tullius, ks. Cicero 1 ja
Tiro n kirjoitusmerkit.
Tiroli (saks. Tirol) 1. Tyroli,
ruhtinaallinen kreivikunta ja Itävallan kruununmaa,
käsittää Itävallan alppialueen länsiosan
(lukuunottamatta Vorarlbergiä) Saksan, Sveitsin ja
Italian välissä; 26,683 km2. 979,697 as. (1913),
37 km2:llä (Salzburgin jälkeen Itävallan har
vimmin asuttu maa). — T. on puhdaslnontoinen
alppimaa, kilpaillen Sveitsin Alppialueen kanssa
suurenmoisessa luonnonkauneudessa matkailijairi
suosiosta. Siihen kuuluu osia kaikista kolmesta
aippivyöhvkkeestä; keskellä on
gneissialppivyö-liyke (lännestä itään lukien: Rätiset-alpit.
Ötztalin-alpit [Wildspitze 3,774 m],
Stubaiu-alpit. Adamello-alpit, Ortler-alpit [Ortler 3.902 m.
T:n ja koko Itävalta-Unkarin korkein huippu].
Zillertahn-alpit, Ilohe Tauern [Grossglockner
3,798 m]), pohjoisessa Pohjoinen kalkkialppi
vyöhyke (Algaun-alpit [Parseier Spitze 3,038 m].
Pohjois-T :n kalkkialpit [Wett.ersteingebirge
2.968 m]), etelässä Eteläinen kalkkialppivyöhyk,
(Brenta-ryhmä |3,176 m], Vicentiniset alpit.
Etelä-T:n dolomiitit [Marmolata 3,360 m],
Kumiset alpit). Alppien selänteiden välissä,
asutuskeskustoina, ovat jokien muovailemat
laaksoseu-dut, joista tärkeimmät ovat Ob?r-ja Unter-Inntal
gneissivyöhykkeen pohjois-, sekä Vintschgau ja
Buster tai (Adigen-Eisackin-Rienziu-Dravan
laaksoissa) sen eteläpuolella, molemmat laaksovanat
kulkien lännestä itään. Vintschgausta ja
Puster-talista haarautuu eteläänpäin Etschtal (Adig?n
laaksossa). Vuorijonojen poikki kulkevista solista
ovat tärkeimmät Arlberg. Brenner.
Reschenschei-deck, Stilfser Jocli, Tonalpass, useimmat
välittäen yhteyttä pohjoisesta etelään ja päinvastoin.
Pää joet Inn, Adige ja Drava lisäjokineen.
Järvistä suurin Garda-järvi. josta kuitenkin vain
pohjoispää kuuluu T:iin. Ilmasto vaihtelee
suuresti paitsi korkeusasteiden mukaan myöskin
pohjoisesta etelään mentäessä. Keskeinen gneissi
alppijono on huomattava ilmastoraja; sen
eteläpuolella olevissa laaksoissa sää jo on
Välimerui-ilmaston vaikutuksen alainen, pohjoispuolella
olevissa laaksoissa vallitsee Keski-Euroopan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
