Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Todistusoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1649
Todistusoikeus—Todistusvoima
1650
T;ta ei niinikään vaadita, jos tosiseikka on
n o t o r i n e n 1. yleisesti tunnettu. Jos tuomari
liiinelle esitetyistä perusteista saa välittömästi
tiedon todistettavana olevasta tosiasiasta,
sanotaan t:ta suoranaiseksi; jos mainituista
perusteista voidaan tehdä ainoastaan
johtopäätöksiä tosiasiaan nähden, on t. epäsuora 1.
i n d i s i o-t. (ks. Indisio). — T:n luonteesta
ja tarkoituksesta oli germaanisessa ja
roomalaisessa oikeudessa, jotka ovat uudemman
prosessioikeuden päälähteet, eriävät käsitykset vallalla.
Vanhemman germaanisen oikeuden mukaan
käsitti todistaminen määrättyjen, laissa
säädettyjen muodollisuuksien täyttämisen, joihin
pääasiallisesti kuuluivat riitapuolen n. s.
valan-vahvistajilla tukema vala, jumalantuomio ja
kaksintaistelu. Tuomarin tehtävä rajoittui näiden
muodollisuuksien noudattamisen tarkastamiseen.
Tällaista t.-j ä r j e s t e 1 m ä ä sanotaan
muodolliseksi. Koomalaisen oikeuden t.-järjestelmä oli
sitävastoin aineellinen. T:n tarkoituksena
oli vakuuttaa tuomaria todistettavien
tosiseikkojen olemassaolosta ja hänen vapaasta
harkinnastaan riippui, milloin joku tosiseikka oli
pidettävä todistettuna. Näiden järjestelmien
vaikutuksesta kehittyi sittemmin n. s. legaalinen
t.-teoria. Tämän teorian mukaan t:n tosin
tulee olla aineellinen, s. o. senlaatuinen, että se
on omiaan vakuuttamaan tuomaria todistettavina
olevien asianhaarojen totuudesta, mutta tämän
seikan ratkaisemista ei ole jätetty tuomarin
harkinnasta riippuvaksi. Laissa säädetään näet,
minkälaatuiset t.-keinot yleensä ovat sallitut ja
milloin senkaltainen t. (n. s. täysi t.) on
ole-massa. että tuomarin tulee pitää todistettavaa
asianhaaraa totena, sekä milloin on esitetty
ainoastaan vähemmänarvoinen t. Indisio-t:ta ei
pidetä täyden t:n veroisena. Uudempi
prosessioikeus on hylännyt legaalisen t.-teorian ja
asettuen samalle kannalle kuin roomalainenkin
oikeus antanut tuomarin, mistään lakimääräisistä
t.-säännöistä riippumatta, vapaasti harkita
esitetyn t:n arvoa (n. s. vapaa t.-t e o r i a). Vapaa
t.-teoria ei sisällä, että tuomari ratkaistessaan,
onko joku seikka pidettävä totena vai eikö, saisi
perustaa arvionsa omaan mielivaltaansa, vaan on
hänen vapaankin t.-teorian vallitessa
harkinnassaan noudatettava objektiivisia perusteita, s. o.
senkaltaisia, jotka yleensä riittävät
vakuuttamaan jokaista järkevää henkilöä. Lainsäätäjä voi
sen lisäksi poikkeustapauksissa säätää, milloin
joku asianhaara on pidettävä todistettuna sekä
n. s. oikeusedellyttämyksillä (ks.
Oikeusedel-1 y 11 ä m y s) määrätä, että joku seikka
erinäisten edellytysten vallitessa on pidettävä totena.
— V:n 1734 laki on yleensä legaalisen t.-teorian
kannalla, vaikka se ei ore sitä äärimäisyyksiinsä
saakka toteuttanut. Laki säätää näet, että
määrätty t. on pidettävä riittävänä, jotavastoin
pienempi t. ei ole sitova. Kaksi todistajaa on täysi
todiste, sikäli kuin he pitävät yhtä. Yksi
todistaja itse asiasta ei käy enemmiistä kuin
puolesta t:sta; ja silloin on kanteenalainen
velvollinen valallaan itsensä puhdistamaan
(Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 29 §). Tndisiot yksistään
eivät aikaansaa täyttä t:ta. Myös luetellaan
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa ne t:t, n. s.
..lailliset t:t", jotka yleensä tulevat
kysymykseen. Oikeuskehitys on kumminkin osoittanut.
että legaalisen t.-teorian toteuttaminen varsinkin
rikosprosessin alalla on käynyt luonnottomaksi,
ja oikeuskäytännössä on tuomarin harkinnalle
t :een nähden ruvettu myöntämään yhä
suurempaa vapautta. Ii. S.
Todistusoikeus ks. Todistus ja
Todistusvelvollisuus.
Todistusteoria (ks. Teoria), johtava
periaate, jota tuomarin on seurattava
vahvistaessaan todistamisen tuloksen (ks. Todistus).
Ii. S.
Todistusvelvollisuus, riitapuolelle kuuluva
välttämättömyys todistaa jokin asianhaara
oikeudenkäynnissä. Niiden asiallisten seikkojen, joille
tuomioistuin rakentaa päätöksensä, tulee, jos ne
ovat riitaiset, olla todistetut, Koska
tuomioistuimen siinäkin tapauksessa, ettei mainituita
seikkoja olisi todistettu, on ratkaistava asia,
tulee olla määrätty, minkä riitapuolen haitaksi
tämä epävarmuus koituu. Tämä tapahtuu t.:n
järjestelyn kautta. T., jota myös sanotaan
todis-tusrasitukseksi, ei merkitse, että todistuksien
esittäminen jossakin tapauksessa olisi
jommankumman riitapuolen velvollisuus. T. sisältää
ainoastaan sen, että johonkin seikkaan nähden
todistusvelvollisen riitapuolen on, ellei varmuutta
tästä seikasta saavuteta, kärsittävä seuraukset
siten, että oikeudenkäynti saa epäedullisen
käänteen häntä kohtaan. Siviiliprosessin alalla tulee
sen riitapuolen, joka väittää jonkun oikeuden
olemassaolon, näyttää toteen ne seikat, joihin
tämä oikeus perustuu, vastapuolen on
todistettava ne seikat, jotka kumoavat oikeuden tai ovat
esteenä sen nauttimiselle. Rikosprosessissa tulee
kantajan todistaa ne seikat, joihin hänen
vaatimuksensa perustuu, vastaajan tätä vaatimusta
osaksi tai kokonaan kumoavat seikat, ]{. S.
Todistusvoima, kirjoituksen (ruots. skrif Ui g
handling) sisäinen todistusarvo. T. on joko
muodollinen eli kirjoituksessa oleva ominaisuus voida
todistaa, että siihen sisältyvä julkilausuma on
asianomaisen antama, tai aineellinen eli
julkilausuman merkitys todistettavana olevalle seikalle.
Yleensä on tuomarilla oikeus vapaasti harkita
kirjoituksen t. Poikkeuksen te^keviit
kaupanpito-kjrjat, joiden t, on erittäin järjestetty keis.
asetuksessa 3 p:ltä maalisk. 1868. Tämiin
asetuksen mukaan voi kaupungissa toimiva
kauppias ynnä erinäiset muut elinkeinonharjoittajat
oikeudenkäynneissä muita kuin kauppiaita
vastaan vedota kaupanpitokirjaansa todistaaksensa
sillä saamistansa velaksi annetuista tavaroista.
Kaupanpitokirjalla on silloin velottua vastaan
se t,, että velottu on velvollinen valallaan (ks. t.)
itsensä puhdistamaan, ellei hän ennemmin tahdo
luovuttaa valan tekemistä kauppiaalle tai
kirjanpitäjälle tai oikeus niin määrää.
Kaupanpito-kirjan t.:n edellytyksenä on. että kirja on pidetty
äskenmainitun asetuksen säännösten mukaisesti
ja e>ttä kauppias ennen tulevan vuoden loppua
sen vuoden jälkeen, jona velaksianto tapahtui, on
lähettänyt laskun tavaroista. Täyden todistuksen
aikaansaa tiimä lasku, jos velallinen laiminlyö
6 kuukauden kuluessa laskun saamisesta tehdä
muistutuksen sitä vastaan. Kauppaliikkeen
johdosta aiheutuneissa riitaisuuksissa kaupungin
kauppiasten ja teollisuudenharjoittajien välillä
aikaansaa säännöllisesti pidetty
kaupanpito-kirja täyden todistuksen, ja asianomainen riita-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
