Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toscanalainen pylväsjärjestö ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1841
hallitsi ministeri Fossonibroni’n avustamana
vapaamielisesti, jolloin T. suuresti edistyi (teitä
rakennettiin, maremmeja kuivatettiin,
opetuslaitosta uudistettiin), mutta Fossombroni’n kuoltua
1844 Itävallan taantumuksellinen vaikutus tuli
näkyviin. Helmikuun vallankumous 1848 vaikutti
myös T:n oloihin: säädettiin vapaamielinen
hallitusmuoto, annettiin uusi painoasetus ja
kutsuttiin eduskunta kokoon. Siitä huolimatta puhkesi
kapina, jonka johdosta suurherttua ensin nimitti
vapaamielisen niinisteristön, mutta senjälkeen
I1S49) pakeni maasta. T. julistettiin
tasavallaksi, jossa Guerrazzi sai diktatuurin. Mutta
alkanut, vallankumoukselle vastainen liike pääsi
pian Itävallan avulla voitolle, ja suurherttua
Leo-pold palasi. Hän julisti tosin anteeksiannon,
mutta Itävallan joukot jäivät maahan v :een 1855,
koukordaatilla 1851 annettiin kirkolle suuri
vaikutusvalta ja 1852 poistettiin perustuslaki.
Ranskan ja Itävallan sodan aikana 1859 syttyi
jälleen kapina T:ssa; Leopold jätti maan, ja
väliaikainen hallitus nimitti Sardinian
kuninkaan Viktor Emanuelin diktaattoriksi; tämä otti
kuitenkin vain T:n protektorin 1. suojelijan
nimen. Leopold II luopui kruunusta 1859 poi
kansa Ferdinand IV: n hyväksi, mutta turhaan
tämä hipasi perustuslakia T:lle; eduskunta julisti
Lothringenin suvun menettäneeksi kruunun ja
päätti yhdistää maan Sardiniaan, ja yleisen
kansanäänestyksen perusteella yhdistys
toimeenpantiin maalisk. 1860. [Reumont, „Geschichte
Tos-eanas seit dem Ende des florentinisehen [-Frei-staats".]-] {+Frei-
staats".]+} O. R.
Toscanalainen pylväs järjestö, yksinkertainen
alkuperäinen roomalais-doorilainen pylväistö,
jonka pylväs oli sileävartinen, sen jalassa vain
yksi vannikko (torus); palkistosta, joka
etruskeilla alkuaan oli puusta, triglyfit puuttuivat,
ks. Pylväs ja Pylväsjärjestöt. XJ-o N.
Tosiolio ks. Substanssi, Olio.
Tositapa, indikatiivi (ks. t.).
Toskana ks. Toscana.
Tot ks. Thot.
Totaalinen 1. totaali (ransk. total, < tötus
- kokonainen), täydellinen; yleinen.
Totaalirefleksioni (ks. Totaalinen ja R
e-fleksioni), kokonaisheijastus ks. II e i j a
s-t u m i n e n.
Totalisaattori, kilparatsastuksissa käytetty
vedonlyöntien tarkastamislaitos.
Totaliteetti (ks. Totaalinen),
kokonaisuus,
Totanus ks. V i k 1 a t.
Totem ks. T o t e m i s m i.
Totemismi, totemin palvelus. Totem
merkitsee erään intiaaniheimon kielessä eläintä, jota
heimo pitää pyhänä. Pyhänä pitämisen esineenä
on säännöllisesti koko eläinlaji (joskus kasvilaji),
jota heimo palvoo. T. on sitten nykyisessä
uskonnonhistoriassa tullut merkitsemään sitä
luonnonkansoilla jotenkin yleistä sosiaalista
järjestelmää, jonka mukaan katsotaan heimon
olevan läheisesti liittynyt määrättyyn eläinlajiin.
Yhteys osoittautuu siinä, että eläin suojelee
heimon jäseniä ja nämä taas osoittavat eläimelle
palvontaa. Totem-eläintä ei ole lupa tappaa, ja
jos se tavataan kuolleena, on se
säännönmukaisesti haudattava. Totem-eläintä ei ole myöskään
lupa syödä; jos se vahingossa tapahtuu, luullaan
1842
taudin olevan seurauksena. Usein on totem-lajin
yksityinen kappale erikoisesti syötettävä ja
hoidettava, kuten esim. Punjabissa on tapana
kahdesti viikossa syöttää pyhiä käärmeitä. Samaan
totem-heimoon kuuluvia sanotaan sukulaisiksi,
joilla ei ole lupa mennä keskenään naimisiin.
Tästä johtuvat monimutkaiset avioesteet ja
eksogamia, s. o. velvollisuus naida oman
heimonsa ulkopuolelta. Sukulaisuus luetaan tällöin
äidin puolelta. Sukupuoliyhteyttä oman
heimolaisen kanssa katsotaan sukurutsaukseksi ja
rangaistaan usein kuolemalla. — T:n alkuperästä
ollaan eri mieltä. Toiset katsovat sitä enemmän
uskonnolliseksi, toiset enemmän
yhteiskunnalliseksi järjestelmäksi. Toiset panevat suuren
painon siihen, että muutamat heimot katsovat
tote-mia heimon esi-isäksi. Robertson Smith luuli
voivansa osoittaa t:n seemiläisen uskonnon yleiseksi
alkuasteeksi. Mahdollisesti ovat seemiläiset
ra-vinnonkiellot riippuvaisia aikaisemmin
vallinneesta t:sta. Mahdollisesti on myöskin
egyptiläisten eläintenpalvonta yhteydessä vanhemman
t:n kanssa. [G. E. Frazer, „Totemism and
exo-gamy", 1-IV (1910) ; F. B. Jevons, „Introduction
to the history of religion" (1906).] E. K-a.
Toth, Edo [töt iidä] (1844-76), unk.
näytelmiin-kirjoittaja, harjoitteli Särospatakissa
kouluopintoja, jotka hänen kuitenkin oli pakko
keskeyttää; antautui senjälkeen huonolla onnella
näyttelijäksi, saavuttaen menestystä vasta
näy-telmänkirjoittajana. Hänen kynästään on
lähtenyt muutamia oivallisia kansannäytelmiä: „A falu
rossza" („Kylän heittiö", 1874; suom. 1877),
..A tolonc" (..Irtolainen", 1875) ja „A kintornäs
esalädja" (..Posetiivinsoittajan perhe", 1875).
Keuhkotauti vei paljon lupaavan kirjailijan
ennenaikaiseen hautaan. Y. W.
Toth [töt]. 1. Kålmän T. (1831-81), unk.
kirjailija, opiskeli Pécsissä, otti osaa
vapaussotaan 1848-49, minkä jälkeen hän Budapestissä
ryhtyi ahkeraan kirjalliseen työhön. T:n runot,
varsinkin hänen rakkaus- ja isänmaalliset
runonsa, saavuttivat heti suurta suosiota.
Näy-telmänkirjoittajana T. saavutti suurimman
menestyksen „A kiräly häzasodik" (,.Kuningas menee
naimisiin", 1863) ja „A nök az alkotmånyban"
(„Naiset valtioelämässä", 1871) nimisillä
huvinäytelmillään. Routavuosina T:n perustama(1860)
ja toimittama pilalehti ,,Bolond Miska" saavutti
huomattavan valtiollisen merkityksen.
Perustuslaillisen elämän elvyttyä T. myös otti osaa
(1865-78) valtiolliseen elämään. Hänen kootut
runonsa ilmestyivät ensi kerran 1878.
2. B <* 1 a T. (1857-1907), edellisen poika, oli
etevä sanomalehtikirjailija, hieno novellisti ja
erinomainen tyyliniekka. Rikastutti unk.
kirjallisuutta lukuisilla oivallisilla käännöksillä
(Daudet, Bourget, Ohnet, Maupassant, Coppée,
De Amicis y. m.). Y. W.
Toti 1. tuuti nki (engl. toddy), konjakista
(rommista, viinistä), sokerista ja kuumasta
vedestä valmistettu juoma.
Totila (k. 552), itägoottien kuningas, toisella
nimellä B a d v i 1 a, valittiin 541 kuninkaaksi,
taisteli ensin menestyksellä Belisariusta vastaan
valloittaen jälleen suurimman osan Italiaa,
myöskin Rooman (546, ja toistamiseen 549).
vieläpä teki rakentamallaan laivastolla retkiä
Sisiliaan ja Kreikanmaan rannikoille asti. Mutta
Toscanalainen pylväsjärjestö—Totila
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
