Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tott ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1845
Tott
1846
naitettiin 1467 Sten Sturelle, ilmeisesti
tarkoituksessa täten vahvistaa Akselinpoikain ja
kansallisen puolueen liittoa. Häntä kiitetään
jumalisuudestansa ja hänen kelioituksestaan Sture
perusti Gripsholmaan luostarin. V. 1498 hän
miehensä kanssa oleskeli Suomessa, tämän
omistamassa Turun linnassa. Sturen kuoltua 1503
hän sai leskieliikkeeksensä Hämeenlinnan ja
hallitsi sitten siellä Hämeen rouvana kuolemaansa
asti. Kun uusi valtionhoitaja 1505 yritti saada
linnan ja läänin haltuunsa, kieltäytyi Ingeborg
rouva tottelemasta ja asettui vastarintaan.
6. Tönne Eerikinpoika T. (k. 1522),
valtaneuvos, Viipurin isäntä, edellisen
veljenpoika; isii oli tansk. valtaneuvos, mutta ainakin
10 1490 oleskeli T. Suomessa Raaseporin
linnanhaltiana Sten Sturen puolesta, ja pysyi
tässä virassa 23 vuotta. V. 1495 hän oli
Viipurissa ottamassa osaa Suomen puolustukseen
venäläisiä vastaan. V. 1510 hän rauhansovittajana
kiivi Novgorodissa. V. 1513 hän anoppinsa Gunilla
Besen (Eerik Turenpoika Bjelken lesken) jälkeen
tuli Viipurin linnanisiinnäksi ja johti seuraa
vina levottomina aikoina Itä-Suomen hallitusta.
Kristian II :n tultua kuninkaaksi hän ensin
vältti kuninkaan verituomioita, mutta
tammikuussa 1522 hän junkeri Tuomaan toimesta
mestattiin Turun linnassa.
7. Aake Yrjänänpoika T. (k. 1520),
valtaneuvos, Hämeenlinnan isäntä, edellisen
orpana, sai Ingebojg rouvan kuoltua
Hämeenlinnan kiiskynhaltiantoimen, jota virkaa sitten
hoiti; 1519 häntä sanotaan „ylimmäiseksi
päämieheksi Suomessa". Hän näyttää olleen Sturein
uskollinen kannattaja ja sai kohta tanskalaisten
päästyä valtaan nousta mestauslavalle
Hämeenlinnassa 28 p. marrask. 1520.
8. Anna Hannu n tytär T. (k. 1549),
edellisten orpana, ruots. valtaneuvoksen Hannu
Aakenpoika T:n ja Kirsti Eerikintytär
Gyllen-stjernan tytär, vietti 1498 Turussa häänsä
Pohjois-Suomen laamannin Henrik Bitzin kanssa,
joten hän tuli meidän maahamme. Tämän
kuoltua jo 1506 hän uudestaan meni naimisiin ensin
Klemet Hogenskildin (k. 1512) ja sitten erään
Juhana Laurinpojan kanssa. Hän asui nyt
kauan aikaa Suomessa ja hallitsi suurta
Nyy-näisten kartanoa Nousiaisissa y. m. tiluksiaan.
Kun hänen ja Klemet Hogenskildin tytär Anna
myöhemmin naitettiin kamarineuvos Niilo
Pie-tarinpoika Bielkelle, Äkerön herralle, muutti
Anna T. loppuiäkseen jälleen Ruotsiin, jossa
hiin (samoinkuin hänen tyttärensä) tunnettiin
..Akerön suomalais-Annan" nimellä. [F. ödberg,
..Fru Anna Hansdotter Tott oeh hennes tid"
(Västergötlands fornminnesf. tidskrift 1907).]
9. Klaus Aakenpoika T. (n. 1527-92),
sotapäällikkö, Suomen käskvnhaltia, oli
valtaneuvos Aake Klaunpojan (k. 1531) ja Ingeborg
Sparren poika, ja näyttää jo nuoruudessaan
oleskelleen Suomessa, jossa hän ehkä
kasvatettiin yhdessä velipuolensa, mainion Klaus
Kristorinpoika Hornin kanssa. Mainitaan jo
1551 Hollolan kihlakunnan tuomarina, oli
mukana Venäjän sodassa 1555-57 ja lyötiin
ritariksi Eerik XIV:n kruunajaisissa 1561. Otti
sitten osaa Tanskan sotaan, jossa joutui
vangiksi, ja Tallinnan urhoolliseen puolustukseen
venäläisiä vastaan 1570. V. 1572 T. nimitet-
tiin Ruotsin sotaeverstiksi Vironmaalle ja
saavutti tammik. seur. v. Lukkolinnan (Loden)
taistelussa loistavan voiton. V. 1574 hän piiritti
Kakvereä (Wesenbergiä) ja teki rynnäkön
livananlinnaa vastaan sekä oli 1575 Ruotsin
valtuutettuja Rajajoen välirauhaa tekemässä.
T. nimitettiin 1576 Suomen (Etelä-Suomen)
..gubernaattoriksi", 1578 Karjalan ensimäiseksi
laamanniksi ja 1587 Karjalan ja Itä-Suomen
käskynhaltiaksi, ollen täten kauan aikaa maamme
korkeimpana hallitusmiehenä. Oltuansa läsnä
Tallinnassa 1589 ja otettuansa osaa aateliston
esiintymiseen Juhana kuninkaan tuumia vastaan
joutui hänkin tämän ankaran vihan esineeksi,
menetti läänityksensä ynnä virkansa ja oli
jonkun aikaa vangittuna. Suomessa T. omisti m. m.
Sjundbyn kartanon, jonka iso kivirakennus ehkä
on hänen rakennuttamansa; ajoittaisin hänellä
oli koko Siuntion pitäjä läänityksenä.
10. Henrik Klaunpoika T. (k. 1604),
edellisen poika, oli saanut hyvän kasvatuksen,
tuli 1588 ylioppilaaksi Rostockissa, sitten
nelm-städtissä, ja meni kotimaahan palattuaan n. 1597
naimisiin Sigrid Vaasan, kuningas Eerikin
tyttären kanssa. Sigismundiu ja Kaarle
herttuan taistelussa hän näyttää koettaneen pysyä
syrjässä, koska jälkimäinen itse sanoo, ettei
hän tosin ollut ruvennut petturi joukkoon, vaikkei
myöskään ollut asettunut valtakunnan säätyjen
puolelle. Hiin oleskeli kartanoissaan Gerknäsissä
ja Sjundbyssä, mutta kuoli jo nuorena.
11! Aake T. (1598-1640)sotapäällikkö,
edellisen poika, oli 1612 ylioppilaana Upsalassa,
jossa harjoitti opintoja
Messeniuksen johdolla,
mutta tuli tunnetuksi yli
oppilasmpllakoiden
sankarina. Hän näyttääkin
sitten huomanneen soturin
uran itselleen
sopivammaksi ja sille
antau-neen. V. 1625 hän
nimitettiin Suomen ratsuväen
everstiluutnantiksi, ja otti
tässä virassa osaa
Preussin sotaan, voittaen
mainetta monessa ottelussa.
Kustaa Aadolfin oli tapana
nimittää häntä
„lumi-aurakseen" hänen
rohkeutensa takia. V. 1630 hänelle
suotiin läänitykseksi Vuojoen, Lavilan ja
Irjanteen kylät Eurajoella. T. seurasi myös
kuningasta tämän lähtiessä Saksan sotaan,
tehtiin valtaneuvokseksi, kenraaliksi ja
sotamarsalkaksi, mutta sotaretkien tuottaman
sairaloisuu-den takia hänen täytyi kohta kuninkaan
kuoleman jälkeen lähteä kotimaahan. Hän oleskeli
sitten milloin Ruotsissa, milloin Suomessa; kuoli
Lavilan kartanossa 15 p. heinäk. 1640. Hänen
hautauksensa tapahtui suurella juhlallisuudella
Turun tuomiokirkossa, ja hänen haudalleen
pystytettiin kallisarvoinen, valkoisesta ja mustasta
marmorista ’tehty muistomerkki, joka on
tuomiokirkon komeimpia.
12. Klaus T. (1630-74), sotapäällikkö, kreivi,
edellisen poika, saavutti Kristiina kuningattaren
suuren suosion ja tehtiin 1652, ainoastaan
22-vuotisena, kreiviksi, jolloin sai Karleborgin
Aake Tott.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
