Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tott ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(Uuskaarlepyyn) kreivikunnan Suomessa, tuli 1653
ylikamariherraksi ja valtaneuvokseksi, 1654
ylitalliniestariksi. Myöhemmin T. tuli
sotamarsalkaksi, lähetettiin usean kerran lähettiläänä
ulkomaille, toimi Liivinmaan
kenraalikuvernöörinä (1665-72), minkä ohella 1666 määrättiin
Inkerinmaan ja Liivinmaan sotajoukkojen
ylipäälliköksi. Oli naimisissa, mutta lapseton,
joten suku päättyi häneen. K. 0.
Tottesund, säteri Maksamaan pitäjässä
Kyrön-joen suussa, 37 km Vaasasta pohjoiseen,
käsittää neljä tilaa, yht. 3 5/24 manttaalia, 1700 ha.
— Tilan omisti ennen v. 1733 kruununnimismies
Reinhold Bullieh, vista 1734 lähtien se tuli
evers-tinvirkataloksi, muuttaen haltiaa alinomaa.
Ensimäisenä hallitsi sitä tällöin eversti, kreivi
Gustaf Creutz. Sitten on tilalla asunut m. m.
seuraavien sukujen jäseniä: Ganschou, Carpelan,
Cronstedt, Marks v. Würtenberg, Cronhjelm,
v. Numers, Lejonhufvud, Posse. Nykyään, v:sta
1914. omistaa tilan agron. Herman Leonard
Sohlberg. — Kartanon puiston on istuttanut kenraali
Gustaf v. Numers 1800. — 2-kerroksinen, puinen
päärakennus on tehty vv. 1797-1800, sisältäen 11
huonetta. Y. W-a.
Tottijärvi. 1. Kunta, Hämeen l., Pirkkalan
kihlak., Vesilahden-Tottijärven-Lempäälän
nimis-miesp.; kirkolle Nokian rautatieasemalta n. 13 km,
Siuron rautatieasemalta n. 10 km. Pinta-ala
51,3 km2, josta viljeltyä maata (1910) 1,612 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 143 ha).
Manttaalimäärä 10,1042, talonsavuja 26, torpansavuja 71
ja muita savuja 89 (1907). 1,552 as. (1912);
244 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 184:llä (1901). 174 hevosta, 558 nautaa
(1913). — Kansakouluja 1 (1916). — Vanhoja
kartanoita: Tottijärven kartano. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon hiippak.,
Tampereen rovastik., kuuluu vielä (1917) kappelina
Vesilahteen; perustettiin saarnahuonekuntana
1662, muodostettiin kappeliksi tuomiokapitulin
päätöksellä 20 p:ltä maalisk. 1689, määrätty
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät.
10 p:ltä lokak. 1906. — Kirkko puusta, rak.
1833-41. L. B-nen.
Tottijärvi (ennen Tottjärvi,
Totkajärvi, Vesikansa), allodisäteri Vesilahden
pitäjässä, suuruudeltaan 1 manttaali, muodostaa
yhdessä Laukon (ks. t.) kanssa fideikomissin.
Varhaisista ajoista alkaen ovat sen ja Laukon
vaiheet ja omistajat olleet yhteiset.
Samanaikuisesti joutui se näet ensinnäkin lahjoituksena
(v. 1416) Turun tuomiokirkolle sekä senjälkeen
Kurki-suvulle. Turhaan maksoi eräs Markus
Matinpoika, jonka esi-isille tila oli itsenäisenä
kuulunut, Kustaa Vaasalle 100 mk. sen
vapauttamisrahoiksi; se jäi edelleen mainitun suvun
haltuun. Nykyjään (v:sta 1871) se kuuluu
Standertskjöld-Nordenstam-suvulle. E. C-g.
Tottumus. Kun elävä olento usein toimittaa
joitakin ruumiillisia tai sielullisia toimintoja,
niin nämä tapahtuvat aikaa myöten yhä
helpommin ja sujuvammin (ks. Harjoitus). — T:n
merkitys ihmisen elämälle ja toimeentulolle sekä
hänen sielunelämänsä kehitykselle on
erinomaisen suuri. Kaikki jatkuva kehitys ja edistys on
mahdollinen ainoastaan sen johdosta, että ne
moninaiset kokemukset, joita ihminen eri aloilla
saa, saavutettujen tottumuksien muodossa
säilyvät ja auttavat ihmistä kehittämään kykyjänsä
yhä korkeammalle. A. Or.
Totuus käsitteen tarkka selvittäminen on
pulmallinen filosofinen kysymys. Jokapäiväinen,
kansanomainen ajatustapa käsittää aivan
luonnolliseksi, että ne mielikuvat ja ajatukset ovat tosia,
jotka pitävät yhtä olevaisen kanssa l. antavat
tarkasti vastaavan kuvan olevaisesta sinänsä.
Filosofisen tietokritiikin tavallaan kaikkein syvin
peruskysymys on se, voidaanko pysyä tämän kat
santokannan pohjalla vai onko siitä luovuttava
ja yhdyttävä aivan toisenlaiseen t.-käsitteeseen.
Muutamat ajattelijat määrittelevät esim., että
totta on lopulta se, mitä on pakko ajatella;
toiset, että t. on ajattelun yhtäpitävyys itsensä
kanssa, tai kokemuksen kanssa; toiset, että ne
ajatukset ovat tosia, jotka ovat hyödylliset l.
käyttökelpoiset.
Havainnon ja ajatustoiminnan tieto-opillinen
tarkastus osoittaa kieltämättä, että naiivinen
käsitys t:n tunnusmerkeistä ja olemuksesta o»
jossain määrin oikaistava. Ihminen ei voi
mitenkään suorastaan tarkastaa, ovatko jotkut hänen
mielikuvansa yhtäläiset kuin olevainen sinänsä;
hän ei voi mennä ulkopuolelle omien mielteidensä
piiriä vertaamaan niitä olioihin; hän tuntee
maailmankaikkeuden yksinomaan omien
tajunnantilojensa välityksellä. Sentähden t:n
tunnusmerkkinä ei voi ihmiselle lopulta olla mikään
muu kuin se, että kaikki hänen mielteensä —
havaintokuvat ja niistä johtuneet mielikuvat
ynnä ajatukset — soveltuvat keskenään
yhteen ja vahvistavat toisiaan. Hän tarkastaa
kunkin mielteen pätevyyttä vertaamalla sitä
muihin mielteisiin, jotka hän on saanut toista tietä,
toisten aistien välityksellä tahi päätelmillä, jotka
johtuvat eri tavoin kaikesta hänen muusta tiedon
sisällyksestään. Näihin näkökohtiin nojautuen
jyrkästi subjektivistinen l. idealistinen t.-käsitys
väittää, että t. ei merkitsekkään mitään
muuta kuin että ajatteleminen on yhtäpitävä
itsensä kanssa, muodostaa yhteensoveltuvan
kokonaisuuden. Sitä vastoin tieto-opillinen
realismi arvelee että t., vaikka sen tunnusmerkkinä
l. vakuutena on mielikuvien yhteensoveltuminen
keskenään, kuitenkin merkitsee sitä, että
mielikuvat uskollisesti kuvastavat tosiolevaista tahi
olevaisen olokohtaista järjestystä. Yhtyen
edelliseen katsantotapaan monet ajattelijat esittävät,
että t. on vain „arvokäsite”, joka arvioi eräitä
ajatuksia tarkoituksenmukaisiksi l.
käyttökelpoisiksi; tosia ovat sen mukaan ne ajatukset, jotka
opastavat ihmistä johtopäätöksiin, mitkä pitävät
yhtä vastaisten kokemusperäisten ilmiöiden
kanssa ja sentähden kelpaavat ohjaamaan
toimintaa. Tätä katsantotapaa on viime aikoina
erittäin jyrkästi kannattanut pragmatismi (ks. t.).
Kuitenkin vahvat perusteet antavat tukea
vastakkaiselle, realistiselle käsitykselle, jonka
mukaan „todenperäisen” tiedon käyttökelpoisuus
l. sen kyky opastaa oikeihin johtopäätöksiin ja
tarkoituksenmukaiseen toimintaan perustuu juuri
siihen ja todistaa sen, että sellainen tieto
tosiaankin antaa, tavallaan vastaavan kuvan l.
asianmukaisen käsityksen olokohtaisen olevaisen
laadusta ja järjestyksestä, vaikka onkin
myönnettävä. että se ei suinkaan voi täydellisesti ilmaista
olevaisen olemusta. Kansanomainen t.-käsite
säilyttänee siis kuitenkin perusytimeltään
pätevyytensä;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
