Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Touat ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
mielikuvat voivat sittenkin omalla
tavallaan kuvastaa olevaisen ominaisuuksia, ja ne
ovat tosia, kun ne sen tekevät. A. Gr.
Touat ks. Tuât.
Touche [tuš], Gaston la (s. 1854), ransk.
taidemaalari, Manet’n oppilas, aloitti uransa
kuvanveistäjänä, mutta siirtyi sitten
maalauksen ja syövytyksen alalle. T. on maalannut sekä
uskonnollisaiheisia kuvia että maisemia; hänen
varsinainen alansa ja ominainen taiteellinen
käsittelynsä ilmaiseikse kumminkin parhaiten
vapaissa, sadun ja todensekaisissa,
mielikuvitusrikkaissa sommitelmissa öisine puistojuhlineen,
fauneilleen ja amoriineilleen. F. L.
Touggourt ks. Tuggurt.
Toujours [tužū’r] (ransk.), aina.
Toukannokkijat ks. Buphaga.
Toukka, nimitys, jota käytetään eräiden
eläinryhmien nuoruusasteista, jos nämä
ulkomuodoltaan ja rakenteeltaan sekä yleensä vastaavasti
elintavoiltaankin huomattavasti poikkeavat
täysikasvuisista. ks. Muodonvaihdos.
Toukohärkä l. „riienpöpäkkä” (Meloë),
1½ - 4 cm:n pituinen, teräksensininen,
pehmeäruumiinen kovakuoriainen erilaisnivelisten
ryhmässä. Lenninsiipiä ei ole ja peitinsiivet
peittävät vain pieninä lehtimäisinä levyinä
takaruumiin etukulmat. Naaraan takaruumis pullistunut
suureksi ja pehmeäksi. Reisinivelistä tihkuu
pisaroittain keltaista nestettä, joka ihmisen iholle
nostattaa rakkoja. — Kehitys hyvin
monimutkainen. Munasta kuoriutuu pieni,
vikkeläjalkainen toukka (n.s. „triungulinus”), joka kiipee
ylös johonkin kukkaan. Anthophora-mehiläisen
käydessä kukassa se tarttuu kiinni tämän
karvoihin ja kulkeutuu siten mehiläisen pesään,
missä se nyt alkaa elää loisena. Luotuansa
nahkansa se muuttuu leveäksi, paksuksi, suhteellisen
lyhytjalkaiseksi toukaksi, joka elättää itsensä
mehiläisen hunajavarastoilla. Seuraava
kehitysaste on n. s. „valekotelo”, jolloin hyönteinen ei
nauti mitään ravintoa. Sitten seuraa kolmas
toukkamuoto, ja vasta tämän jälkeen varsinainen
kotelo. — Suomessa 3 lajia: M. brevicollis,
proscarabæa, ja violacea. Kuva värillisessä liitteessä
Kovakuoriaisia II. U. S-s.
Toukokuu, meidän ajanlaskussamme aina
Julius Cæsarin kalenterinparannuksen jälkeen
vuoden 5:s kuukausi, roomalaisten kalenterissa
Jupiterille pyhitetty vuoden 3:s kuukausi Majus,
31 päivää. Päivän pituus on Oulussa kuun alussa
17 tuntia ja sen lopussa 20 ¼ tuntia,
Helsingissä päivä pitenee 16 tunnista 18 ¼ tuntiin.
Kuun keskilämpö on yli 9°
Turun-Riihimäen-Lappeenrannan seudulla, alenee täältä käsin sekä
etelään (Hangossa + 7°, Kotkassa + 8°) että
pohjoiseen (Porissa, Jyväskylässä ja joensuussa
+ 8° Seinäjoella ja Iisalmessa + 7°, Oulussa
+ 6°. Inarissa + 3°). Sademäärä on jokseenkin
pieni, 35 à 40 mm. Keski-Suomessa sataa lunta
vielä säännöllisesti tässä kuussa, Pohjois-Suomessa
on lumisade yleinen kuun lopussakin, Lapissa on
lumipeite maassa vielä ensi viikkoina.
Suurimmassa osassa maatamme järvet ja joet purkavat
jäänsä t:ssa. Myrskyä ja kovia tuulia on yleensä
vähän, etelärannikolla vallitsevat lounaistuulet.
Keski-Suomessa on etupäässä pohjoistuulia ja
pohjoisempana länsi- ja koillistuulia.
H. R.
Toukola (ruots. Majstad), yksi Helsingin
esikaupungeista, käsittää Kumtähteen, Arabiaan
ja Vanhaankaupunkiin rajoittuvan alueen
Van-hankaupunginselän luoteisrannalla.
Itäisen-Viertotien varrella (3 km:n päässä Pitkältäsillalta).
Pääasiallisesti työväen asuma. Kansakoulu.
Viertotien ja meren välisestä T:n osasta käytetään
nimeä „T:n ranta-alue".-
Toul [tul], arrondissementiu linnoitettu
pääkaupunki Koillis-Kanskassa, Meurthe-et-Mosellen
departementissa, Moselin vas. rannalla
Marnen-Reinin kanavan ja Itäradan varrella, 35 km
Saksan rajalta; 15,884 as. (1911). — Ent.
St.-Étiennen tuomiokirkko (goot.;
1200-1400-luvuilta), synagoga, kaupungintalo (ent.
piispan-palatsi), muutamia muistopatsaita; lukio,
kirjasto. Sekalaista teollisuutta. — T. on lujimpia
renkaita siinä linnoitusketjussa, jonka
ranskalaiset 1870-71 v:n sodan jälkeen rakensivat
Saksaa vastaan. — T. on roomal. Tulium Leucorum,
aikanaan gallialaisten leueien pääkaupunki.
Joutui 870 Saksan valtakunnalle, 1136
Lothrin-genille sekä 1648 lopullisesti Ranskalle. Syksyllä
1870 saksalaiset valloittivat T:n 8-tuntisen
pommituksen jälkeen, ensin turhaan yritettyään sitä
piirityksellä kukistaa. Suurvaltainsodassa T. oli
ranskalaisten päätukikohtia taisteluissa syysk.
1914, joissa Saksan ja Baierin kruununprinssien
johtamat saksalaiset joutuivat tappiolle.
E. E. K.
Toulon [tulo’], arrondissementiu pääkaupunki
Kaakkois-Ranskassa, Värin departementissa,
Välimeren rannalla Marseillesta itään, lännessä
Cap Sieién ja etelässä tästä itään pistävän
Cépefn niemekkeen suojaaman, syvän T:n-lahden
(ulko-osa Grande Råde, sisäosa Petite Råde)
perukassa, Ranskan tärkein, erinomaisen lujasti
linnoitettu sotasatama Välimeren rannalla;
104,582 as. (1911). — T:ia ympäröivät
vallitukset, joiden ulkopuolella etelässä on Mourillon’in
etukaupunki. Tärkein katu Boulevard
Strasbourg, tärkein tori Plaee de Ia Liberté.
Pohjoisessa oleva uusikaupunki on säännöllisesti ja
uudenaikaisesti rakennettu, jotavastoin
vanhankaupungin kadut ovat kapeat, likaiset ja talot
enimmäkseen mitättömät. Ent. tuomiokirkko
Ste.-Marie Majeure (1096-1154). St.-Louis-kirkko,
kaupungintalo, museon ja kirjaston rakennus,
uusi teatteri, merivirastojen ja -laitosten
rakennuksia. Lääket. koulu, laivalääkäriopisto,
laiva-tykistökoulu, lyseo y. m. Leiman T:iin ja koko
sen elämään painaa sen asema Ranskan
väli-merenlaivaston päätukipaikkana; salamalaitteet
(Darse Vieille, D. Neuve, D. de Castigneau,
D. Missiessv nimiset aallonmurtajien suojaamat
satamaosat) ovat melkein yksinomaan olemassa
sotalaivaston tarpeeksi (vain pieni Port de la
Röde on varsinainen kauppasatama).
Sotasata-maan kuuluvat suurenmoiset kuivat, uivat ja
vetotelakat, valtion arsenaalit ja Iaivaveistämöt
(n. 4,500 työm.), jonka ohella Forges et
Chan-t.iers de la MéditerranCe nimisellä toiminimellä
i on T:ssa panssarilaivaveistämöt (4,500 työni.),
kasarmit, sairaalat y. m. m. — T:n kauppa ja
kauppalaivaliikenne ovat verraten vähänarvoiset.
— T:n paikalla oli jo kreikkalaisilla siirtokunta
iTelonion, roomalaisten Telo ilnrtius), joka oli
kuuluisa värjäämöistään. Keskiajalla T. kärsi
saraseenien hävityksistä ollen muutoin osallisena
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
