Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšehov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1849
Tsehov - Tsekkiläiset
1850
yliopistoon. T. 011 suorittanut huomattavia tutki- |
muksia iutegraalilaskenuon ja lukuteorian alalla.
Hän on m. m. käyttämällä erikoista funktsionia
likipitäen määrännyt tiettyä lukua pienempien
alkulukujen lukumäärän. T:n kootut teokset on
Pietarin akatemia julkaissut (1899-1907; 2 nid.).
Erikseen 011 julkaistu „Teorija sravnenij"
(2:nen pain. 1879). V. S:n.
Tsehov /-("-/. 1. Aleksandr P a v 1 o v i t s T.
(s. 1855), ven. kirjailija, julkaissut kertomuksia
ja yleishyödyllisiä kirjoituksia eri aloilta useassa
eri aikakauskirjassa. Novellit ovat ilmestyneet
eri kokoelmina ja saavuttaneet suurta suosiota,
esim. .,Kodittomia lintuja" ja
,,Joulukertomuksia".
2. Anton Pavlovits T. (1860-1904), ven.
kirjailija, edellisen veli. syntyisin Taganrogista.
jossa hänen isänsä,
entinen maaorja, harjoitti
omaa liikettä. Käytyään
koulua kotikaupungissaan
T. tuli ylioppilaaksi
Moskovan yliopiston
lääketieteelliseen tiedekuntaan,
jonka kurssin hän
huolimatta aineellisista
vastoinkäymisistä suoritti
1884. Käytännöllisen
lääkärin ammattia hän ei
kuitenkaan harjoittanut,
vaan antautui kirjalliseen
toimeen, jonka hän
menestyksellä oli alkanut jo
ylioppilaana ollessaan
julkaisten Tsehonte
nimellä pilalehdissä iloisia juttuja. Ensimäinen
novellisarja „Kirjavia kertomuksia" ilmestyi
1886. Kritiikki käänsi huomionsa hänen
satiirisiin, suppeasti ja ulkopiutaisesti
kirjoitettuihin. mutta silti tavattoman sattuviin
realistisiin pikkukertomuksiinsa, joiden pohjasävy on
usein pessimistisen surumielinen. Mestarillisesti
T. on kuvaillut harmaan jokapäiväisyyden
tyhjyyttä ja painostavaa tunnelmaa, jonka
ahdistamina parhaimmatkin ja lahjakkaimmatkin
luonteet pian menehtyvät, ja etenkin 1880-luvun
taantumuksellista mielialaa. Ihmetyttävä 011 se
tyyneys ja objektiivisuus, jolla humoristinen
taiteilija tarkastelee harmaata ympäristöään. Hänen
parhaat kertomuksensa, kuten „Talonpoikia",
..Aro". ..Minun elämäni". ,.Ikävä historia",
„Sai-rashuoneosasto N :o 6". ovat pessimistisen sävynsä
ja maailmankatsomuksensa puolesta jyrkästi
erotettavat hänen aikaisemmista huolettomista
jutuistaan. Erikoista menestystä saavuttivat T:n
näytelmät, joilla hän Ibsenin jälkiä seuraten
tahtoi uudistaa ven. teatterin. Sellaiset
tunnelma-kappaleet kuin ..Kalalokki", „Vanja eno"
(esitetty suom.), ..Kolme sisarta" ja etenkin
symbolinen ..Kirsikkapuisto" (1904; esitetty suom.),
vaativat esittämistä varten erikoista huolta ja
syventymistä; niiden tulkitsemisessa Moskovan
taideteatteri on saavuttanut parhaimmat
voittonsa. Sunren osan lyhyttä ikäänsä T. poti
keuhkotautia, joka seikka epäilemättä 011
vaikuttanut hänen pessimismiinsä. Hän etsi parannusta
Krimiltä ja ulkomailta. V. 1890 hän teki
matkan m. m. Sahalinille. jonka matkan seurauksena
oli saaren rangaistussiirtolan kuvaus. Valittiin
| 1900 keis. Tiedeakatemian kunniajäseneksi. T:n
vaikutus Venäjän uusimman kirjallisuuden
kehitykseen on epäämätön tosiasia: hän totut ti
lukevan yleisön lyhyihin kertomuksiin ja siluettimai
siin kuvauksiin, jotka saavuttavat tarkoituksensa
harvoilla, mutta luonteenomaisilla ja
voimakkailla piirteillä. T:n eri novellikokoelmat ovat
ilmestyneet monessa painoksessa, kootut teokset
1901-02. Hänen novellinsa ovat löytäneet
ihastuneita lukijoita käännettyinä muillekin kielille,
m. m. suomeksi. [A. Izmailov, „Tsehov" (1916).j
V. J. M-leka.
Tse Hsi ks. Tsu H s i.
Tsekiang- (engl. Chchkiang), maakunta
Etelä-Kiinan koillisosassa, Itä-Kiinanmeren rannalla;
91,200 km- (Kiinan pienin maakunta), 13,942,655
as. (1910), 153 km-:llä (vain Santung ja Kiangsu
taajemmin asuttuja). -— T:n koilliskolkka
Ilangt-soun-lahden ympärillä on alavaa tasankoa
(Jang-tsekiangin suistoa). Muuten maakunta on
vuorista. täynnä lounaasta koilliseen kulkevia
matalia (sisäosissa 1,500-2,000 m korkeita)
vuorijonoja, joiden välissä on erittäin viljavia
laaksoja. Rannikko rikkoutunutta, saaria paljo.
T. tuottaa suuret määrät teetä (etenkin
vuori-alueella), silkkiä (rantatasangolla koillisessa),
puuvillaa, riisiä, maapähkinöitä, vehnää, indigoa
y. m. Pääkaupunki ja tärkein kauppakaupunki
Hangtsou (ks. t.).
Tsekin kieli ja kirjallisuus ks. Böömin
kieli ja kirjallisuus.
Tsekkiläiset, länsislaavilainen kansa, joka
asuu Böömissä, lounaisia ja luoteisia rajaseutuja
lukuunottamatta. Määrissä, jossa kuitenkin on
melkoinen saksalainen kielisaari, ja osassa
Itävallan Sleesiaa ja Ala-Itävaltaa. Koko
tsek-kiläinen kielialue muodostaa luodetta kohden
suuntautuvan kiilan saksalaiseen kielialueeseen,
jonka itäinen raja kulkee jotenkin suoraan
pohjoisesta etelää kohdeu alkaen Itämeren rannalta
Pommerin ja Länsi-Preussin rajalta —
pohjoisempana tekee mutkan länteenpäin Posenin
puolalainen asutus. Tämä kiila on levein luoteessa,
Böömissä, ja kapenee kaakkoa kohti, ollen
melkein katkeamaisillaan Määrin ja Böömin rajalla,
jossa lglaun ja Landskronin sekä Zwittaun
ympärillä on melkoisia saksalaisia kielisaaria. Tämä
tsekkiläisyyden maantieteellinen asema selittää
sen kiihkeän kausallisuustaistelun, jota sekä
Böömissä että Määrissä on käyty monta sataa
vuotta, ilman että viime vuosisadalla kieliraja
on huomattavasti muuttunut. Itävallan maissa
olevien t;n lukumäärä 1900 oli 5,955,397 henkeä.
Kun kaikki hajallaan olevat tikin, m. m.
Ame-riikassa, otetaan mukaan, on heidän
lukumääränsä n. 7 miljoonaa. Usein luetaan myöskin
slovaakit mukaan, jolloin tseho-slovakkien
kokonaisluku nousee yli 9 miljoonan. T. eivät ole
pääosaltaan maanviljelyskansa, kuten muut
slaavilaiset. Maanviljelystä ammattinaan
harjoittaa vain 43 %, teollisuusalalla työskentelee
36,»%, (Itävallan saksalaisista 38%), kaupan
alalla 9,> % ja valtion sekä yhteiskunnallisissa
toimissa 11 %. Uskonnoltaan on 96,s %
katolisia, ja protestantteja 2.« %. Kansansivistys 011
korkealla: luku- ja kirjoitustaitoisia on 93,n %.
Ruumiillisilta ominaisuuksiltaan t. ovat
keskikokoisia, soikrakasvoisia ja enimmältä osaltaan
| vaaleasilmäisiä ja ruskeatukkaisia. Sinisilmäisiä
A. P. Tsehov.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
