Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšehov ... - Tšerdynj - Tšeremissien mytologia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1851
Tseljabinsk—Tseremissien mytologia
1852
ja vaaleaverisiii on enempi kuin kolmas osa koko
kansasta. J. J. il.
Tseljabinsk /-«’-/, piirikunnankaupunki Itä
Venäjällä, Orenburgin kuvernementin
pohjoisosassa, Uralin vuorten itäpuolella, Miasa-joen
varrella, rautatieristeyksessä; 70,472 as. (1913;
1897: 19,891 as.). — Useita kirkkoja,
naisluos-tari, muutamia oppilaitoksia, pari sairaalaa,
kansanteatteri. T:sta luetaan Siperian radan
alkavan; siitä haarautuu T:n luona rata pohjoiseen,
Jekaterinburgiin (Vjatkaan j. n. e.). Siperian
rata on nopeasti kohottanut T:n sangen
huomattavaksi kauppakeskukseksi (viljaa ja karjaa sekä
karjautuotteita). Teollisuuskin melkoinen
(myllyjä, viina-, nahka- y. m. s. tehtaita). — T:n
luona ovat suuret siirtolaisparakit. -— T. syntyi
tat. kylän (Scljaba) paikalle; 1740-luvulla se
linnoitettiin. Pugatsevilaiset piirittivät sitä
menestyksettä 1774.
E. E. K.
Tseljuskin ks. Kap Tselj uskin.
Tsemulpo (Tscmulpho, engl. Chcmulpo),
kaupunki Korean länsirannikolla. Ilan-joen suussa,
45 km pääkaupungista Soulista länteen; 26,187
as. (1911). — Jakaantuu korealaiseen,
kiinalaiseen, japanilaiseen ja muukalaiskortteliin. T. on
tärkein Korean muukalaisille avatuista
satamista. Sieltä viedään riisiä, papuja, ginsengiä,
vuotia, paperia y. m., ja sinne tuodaan
kaikenlaisia teollisuudentuotteita. Rautatie Souliin,
jonka satamana T. on. — T:n satama avattiin
japanilaisille 1881, muille muukalaisille 1883.
Ennen varsinaista sodanjulistusta 9 p. helmik.
1904 japanilaiset hyökkäsivät T: n satamassa
olevan kahden ven. sotalaivan kimppuun tuhoten
ne ja laskien senjälkeen sotajoukkoja maihin
T:ssa.
Tseng, mus., kiinalainen
puhallus-soitin. jonka kokoonpanossa ilmenee
harmonin ja urkujen rakenteen itu.
Kumupohjan kanteen on pistetty
12-24 kielipilliä (ks.
Kieliääni-kerrat). Ilma puhalletaan
kumu-pohjaan sen sivuun kiinnitetyn käyrän
putken läpi. Pillit saatetaan soimaan
siten, että sormella tuketaan niiden
yläaukko, joten ilmavirta suuntautuu
toiseen, kielen kohdalla olevaan
aukkoon. /. K.
Tseng (1839-90). markiisi, kiinal. diplomaatti,
otti osaa Taiping-kapinan kukistamiseen;
ollessaan lähettiläänä Pietarissa T. sai 1881 aikaan,
että Uin maakunta annettiin takaisin
Kiinalle; oli sitten lähettiläänä Lontoossa ja
Pariisissa, missä 1882-84 kävi neuvotteluja
Tong-kingista; V:sta 1886 Kiinan ulkoasiainviraston
jäsenenä.
Tseng-soitin ks. Tseng.
Tsenstohovo ks. C z e s t o e h o w a.
Tseptsa, joki Itä-Venäjällä, Vjatkan kuverne
mentissa, alkaa Permin kuvernementin
länsirajalla. virtaa läntistä pääsuuntaa, laskee
Vjatkan kaupungin yläpuolella Kaman lisäjokeen
Vjatkaan; 447 km. Kuljettava 323 km.
Poloms-koen kylästä alkaen. Vuolas. Lisäjoet Loza ja
Kosa vas.
Tserdynj, piirikunnankaupunki Itä-Venäjällä,
Permin kuvernementin pohjoisosassa, Kaman
lisäjokeen Viseraan laskevan Kolvan korkealla
oik. rannalla; 4,040 as. (1910). — Seitsemän
kivistä kirkkoa (joista kolme hyvin vanhaa) ;
muutamia oppilaitoksia, kirjasto, museo,
sairaala. ITarjoitetaan huomattavaa viljakauppaa.
Jokisatama. — T:n perustamisaika on
tuntematon; se oli muinaisen Ison Permin
pääkaupunki ja se kävi suurta kauppaa bolgaarien
ja Intian sekä Novgorodin ja pohjoisten
turkiksia tuottavien kansojen kanssa. Venäläiset
valloittivat T:n 1472, mutta v:een 1505 sitä
hallitsivat kotimaiset syrjääniläiset ruhtinaat. V. 153»
venäläiset linnoittivat T:n, 1708 se liitettiin
Siperian kuvernementtiin. 1717 Solikamskin, 1781
Permin provinssiin. — T:n piirikunnassa
(70,720 km2, 159,800 as. 1915) asuu paljo
syrjäänejä (permjaakkeja; n. koko väestöstä)
sekä joku kymmenkunta voguliperhcttä.
Tseremissien mytologia (ks. Mytologia).
Ensimäinen arvokas tseremissien uskontoa
koskeva tiedonanto on Adam Oleariuksen
matkakuvauksessa (1663). 1700-luvulla antavat Ph. J.
v. Strahlenberg, G. F. Miiller, N. Rytskov, P. S.
Pallas ja J. G. Georgi hyviä lisätietoja.
Viimevuosisadan varsin runsaaksi kasvanutta,
etupäässä venäläisten keräilemää ainesta voidaan
edelleen kartuttaa, sillä vaikka jo Kasaanin
kukistumisen jälkeen (1552) alulle pantua
lähetystyötä on 1700- ja 1800-luvuilla ahkerasti har
joitettu, elää pakanuus yhä sitk änii ja
elinvoimaisena lukuisissa tseremissiläisky issä.
Enimmin ovat vanhat uskomukset ja tavat hävinneet
n. s. vuoritseremissien keskuudesta.
Elollistetun luonnon eriin palvottu
olento on taivaanjumala jumo (taivas,
taivaan-jumala, jumala, vrt. suom. jumala), jolle
uhrataan ..ylös- 1. päivään päin" m. m. valkoisia
teuraita. Nykyään monet kuvittelevat häntä
ihmisenkaltaiseksi olennoksi, jolla taivaassa on
asunto ja talous. Hänen vaimostaankin (jumiin
ura) puhutaan, joskus rukoillaaukin. Juotolta
anotaan etupäässä hyvää viljankasvua. Ukkosen
ja salaman aiheuttajia palvotaan erikoisina
jumoind. Harvemmin käytetään jumo sanaa
luounonhaltioista yleensä. — Kuten taivaalle,
uhrataan auringollekin („aurinko-emolle")
valkoisia teuraita sekä määräaikaisissa uhrijuhlissa
että satunnaisestakin syystä, esim. kun ankara
helle polttaa nurmen. Myöskin kuulle
(«kuu-emolle") tseremissit toisin paikoin uhraavat.
Suurissa juhlissa vuodatetaan juomauhri vielä
aamunkoille, aamukasteelle sekä ..pilvi-emolle".
..Tuuli-emolle" uhrataan usein teuraitakin. Hai
lan haltioina palvotaan ,,lialla-ukkoa" ja
«halla-akkaa". — Hyvin huomattava jumaluusolenio on
maa (..maa emo"), joka ..ymmärtää ihmisen pu
lieen ja tietää ihmisen tarpeet". Yleisin uhri on
musta lehmä, jonka luut haudataan maan poveen,
..jotta maa jaksaisi kasvattaa ruohoa ja viljaa".
Vuoritseremissit palvovat lisäksi ..pihamaa-emoa".
Haltiaa, joka saattaa maasta irtautua, nimitetään
«maa- 1. peltosieluksi". Kun iämä lähtee
vainiosta, kuihtuu vilja. — Metsäkin on .elävä".
Mennessään metsään, metsämies tervehtii sitä.
puhuttelee puita, tiedustelee tietä ja pyytää yön
tullen rauhallista leposijaa. «Puu ymmärtää
ihmisen puhetta ja metsä kuuntelee, kun metsämies
laulaa". Puulla on «sielukin". Kun se viihtyy
puussa, puu viheriöitsee ja 011 ..iloinen".
«Puu-sielulle" uhrataankin mehiläisonnen vuoksi. —
Tseog
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
