Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuulenpuuska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2099
Tuuli
2100
rilla ju anemometrillä (ks. t.) niitataan t:n
siiuutaa ja voimaa tai nopeutta (ks.
Tuulensuunta. T ti tt 1 e u v o i 111 ai. T :t syntyvät
maapallon eri osissa vallitsevan ilmanpaineen
eroavaisuuksista. Nämä erot johtuvat usein
vastaavista lämpötilaeroista (terminen syy), väliin
taas niistä voimisia ja häiritsevistä tekijöistä,
jotka muuntelevat itse liikesuhteita (dynaminen
syy). Paine-erotus pakottaa ilman siirtymään
korkeamman paineen alueelta matalamman
alueelle n. s. gradientteja (ks. t.) pitkin
kohtisuoraan isobaareja (ks. t.) vastaan
(gradientti-voima). Kuta suurempi paine-ero 1. gradientti
on llll km kohti), sitä voimakkaampi t. Maan
pyörimisen ja tästä johtuvan puolipäiväpiirin
suunnan jatkuvan muuttumisen vuoksi ja koska
jokainen vapaasti liikkuva kappale pyrkii
säilyttämään liikesuuntansa, poikkeaa t. kaikkialla
paitsi päiväntasaajan seuduilla gradientin
suunnasta, pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle,
eteläisellä vasemmalle. poikkeamisen kasvaessa
napoja kohti. T. kulkee siis sellaiseen suuntaan,
että alin paine jää vasemmalle (etelässä oikealle)
eteen, korkein oikealle (etelässä vasemmalle)
taakse. Tämä on tärkeä baarinen (1.
Buijs-Ballot^) tuuli laki. Alimman paineen aluetta,
ilmanpaineminimiä (ks. Ilmanpaine, Sää
ja S ä ä k a r 11. a) kohti t. pyrkii kierreratoja
pitkin ja muodostaa siten vastapäivään (etelässä
myötäpäivään) suunnattuja pyörretuulia 1.
sykloneja. Ilmanpainemaksimista samalla tavoin
kehittyvää myötäpäiväistä kierrettä sanotaan
antisykloniksi. Jos pyörre on keskittynyt
ja voimakas, niin on siinä keskipakoisvoimalla
suurempi vaikutus kuin maan pyörimisen
aiheuttamalla poikkeamisella. Suuri merkitys ilman
liikkeille on edelleen kitkalla, ennen kaikkea
maanpinnan epätasaisuuksien aiheuttamalla,
pienempi eri ilmakerrosten välisellä. Suurinta
vastusta tuulelle tuottavat korkeat vuoret,
pienempää metsä, rakennukset ja muut epätasaisuudet;
pienin se on merillä ja järvillä. Kuta pienempi
vastus, sitä suurempi poikkeus gradientin
suunnasta. sitä suurempi tuulen voima, gradientin
ollessa sama. Suurempi siis merellä kuin maalla,
korkeassa ilmakerroksessa kuin alhaisessa. —
Tin. ilmanpaineen ja lämpötilan
riippuvaisuus-suhde on seuraava. Kun osa ilmakehää tulee
ympäristöä lämpimämmäksi, paisuu se joka
puolelle. myös ylöspäin. Jos ennen on vallinnut
tasapaino ja tyven,
niin on paine ollut
sama kaikissa, yhtä
korkealla
merenpinnasta olevissa
pisteissä; tasapainepin-uat ovat siis olleet
vaakasuorat. Osan
lämmetessä
tasapaine-pinnat ([{AH kuvion
yläosassa) kohoavat
vastaavalla kohdalla
(.lista i):hen). Täten
tasapaino häiriytyy.
A in kohdalla tulee
olemaan enemmän ilmaa kuin B:n, paine Aissa siis
suurempi kuin /J:ssä. Tästä seuraa, että ilma
korkeammissa kerroksissa joutuu virtaamaan A:n
seuduilta Bitä kohti, korkean paineen alueelta
"Pl
Isobnaripinnat ja tuulten synty
(konvektsioniliikkeet).
lämmenneen paikan yli kylmempään ympäristöön.
Tämä on tm synnyn ensi vaihe. Kun ilmaa nyt
virtaa tasapainepintoja pitkin sivuille, lisääntyy
paine Bo-.n kohdalla. Maan pinnan lähellä taipu
vat siis tasapainepinnat (Bo Ao Bo) päinvastoin
kuin korkeudessa ja ilma joutuu virtaamaan vuh
takkaiseen suuntaan /Joista, korkeamman pai
neen seudulta, Aoita kohti. Tämä on ilmiön
toinen vaihe ja varsinaisten maata pitkin kul
kevien titeu synty. Kun siten ilmavirrat kor
keudessa paeten lämpimältä seudulta ja alhaalla
läheten sitä korvaavat toisensa, niin joutuu
ilma olemaan lämpimällä matalapaineisella sen
dulla kohoavassa liikkeessä. Ympäristössä taas
ilma laskeutuu, koska sitä lisäytyy
yläilmoihin ja vähenee maan pinnalla. Lämpimän
ja kylmän seudun välillä syntyy siis
pystysuoria pyörteitä ja maan pinnalla käyvä t. on vain
osa näistä pyörteistä. Jos alueen keskus ou
kylmä, saa pystypyörre vastakkaisen suunnan,
laskeutuen keskukseen, painuen tästä ympäris
töön maata pitkin j. n. e. Näitä ilmavirtoja
sanotaan konvektsionivirroiksi. Näistä
syntyisin ovat useimmat t:t. — Suurin ja
tärkein tämän laatuinen
pyörre on n. s. p I a n
e-taaripyörre päi
väntasaajan ja
napojen välillä (ks.
kuviota). Päiväntasaajau
tienoot saavat enimmin
lämpöä ja niitä kohti
virtaa ilma
pohjoisesta ja etelästä p a
s-s a d i-t ii n a (ks. t.),
jotka maan
pyöriminen poikkeuttaa
pohjoisella maanpuoliskolla koillisiksi ja eteläisellä
kaakkoisiksi. Keskellä, missä ne kohtaavat
toisensa, syntyy tyven alue, tasaajan t y vento
vyöhyke (ks. t.; vrt. Tyventö), inistä
ilma kohoaa ylöspäin. Ylemmissä kerroksissa ou
täällä yleensä itätuuli. Mutta edelleen suuntau
tuu täältä vastakkainen ilmavirta, antipas
s a d i napoja kohti. Tämä poikkeaa yhä
enemmän itään, kuta kauemmaksi tasaajasta se
joutuu. Ilma ehkäistyy siten pääsemästä riittävän
nopeasti navoille. Tästä sekä leveyspiirien
lyhenemisestä syntyy ilmantihennys jo 30° :n pohj.
ja etel. leveydelle. Näistä vakinaisista paine
maksimeista passadit virtaavat tasaajaa kohti
sekä tavalliset SW- ja W-tuulet kohti lähempänä
napoja olevia seutuja. Näillä länsipyörteillä on
napojen lähistöllä maan pinnan lähellä heikko
eteläinen, ylempänä heikko pohjoinen
komponentti. Aivan navan ympäristössä on havaittu
toisen ilmautihennyskohdan oireita, josta napa
t it monin paikoin näyttävät saavan alkunsa. —
Lämpötasaajan ja subtrooppisten
tihennysvyö-hykkeiden siirtyessä auringon ja vuoden vaihei
den mukaan on passadeilla vuotuinen jakso.
Selvä vuodenaikain vaihtelu esim. Sudanissa on
tästä syntyisin. Tunnetuimmat vuodenaika t t
ovat monsuunit (vrt. t.), jotka ovat
kon-vektsionivirtauksia. riippuen maan suuremmasta
lämpimyydestä kesällä (merimonsuuni) ja meren
talvella (maamonsuuni). Tunnetuin
monsuuni-alue on Etelä-Aasia, mutta seudun monsuunit
johtuvat osittain samanlaisista syistä, kitin pa-
Yleinen (planetaarinen) kierto
liike ilmakehässä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
