Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - X. Villien kameelien maahan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VILLIEN KAMEELIEN MAAHAN.
Hänen toivonsa toteutuikin, kun lepäsimme päivän Jardang-
bulak nimisellä lähteellä. Aamulla lähestyi lähdettä eräs pahaa
aavistamaton villikameeli, aikoen tulla juomaan. Se oli nuori
naaraskameeli, ja siinä se sai kuolinhaavansa. Ensimmäisen lau-
kauksen jälestä pakeni se verkalleen itään päin, mutta samassa
sattui toinen kuula sen lapoihin. Sittenkin vielä juoksi se jon-
kun matkaa, kaatuen aina välillä ja nousten uudestaan jaloilleen,
mutta vihdoin kaatui se niin, ettei enää noussut. Meillä olikin
ollut lihan puute useita päiviä, niin että saalis oli erittäin terve-
tullut, ja paitse itseämme saivat siitä vielä juhla-aterian koirat,
yksi kettu ja yksi gaami. Otimme myös talteen kameelin hie-
non villan, josta punoimme nuoria ja köysiä.
Muutamia päiviä myöhemmin teimme loppumattoman pit-
kän erämaamatkan, etsien tarmomme takaa seuraavaa lähdettä,
Altimisch-bulakia. Kuljimme ja harhailimme pitkälle pimeään
yöhön löytämättä kumminkaan sitä, ja lopulta asetuimme yöte-
loille. Mutta seuraavana päivänä keksimme erään kunnaan takaa
kellertävän kaislikon, ja siinä oli »60 lähteen » siunattu ja
ihana keidas.
Terävällä aron asukkaan silm’.Hlään oli Abdu Rehim heti
huomannut keitaan toisessa laidassa kameelilauman , jota minä
tuskin erotin kiikarillakaan, ja hänen, vanhan kameelinampuj::m
johdolla . lähdimme heti Tjernoff ja minä edessämme olevalle
kamischikentälle. Olimme jo tulleet melkein yli koko keitaan,
joka tarkkarajaisena eroaa er::imaasta niinkuin saari merestä, kun
Abdu Rehim seisattui erään tamariskipensaan taa.
Laumassa oli kuusi kameelia, yksi suuri musta ja viisi val-
keata. Kaksi niistä söi parhaillaan ahkerasti, mutta toiset maka-
sivat rauhassa päät meihin p’.iin, s. o: myötätuuleen. Välimatka
oli noin ~oo askelta, ja minulla oli mainio tilaisuus tarkastella
niitten liikkeitä vapaudessaan. Ne jotka söivät, nostivat aina
päänsä ylös kun suu oli täynnä, purivat hitaasti ja voimakkaasti,
niin että kuiva kamischi rouskahteli heidän hampaissaan, ja an-
toivat katseensa kulkea pitkin aavaa taivaan rantaa. Ne näytti-
vät aivan levollisilta, eivätb tietysti aavistaneet vähääkään, mitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
