Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XIV. Tiedusteluretkiä järvillä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
TIEDUSTELURETKL~ JÄRVILLÄ. I 55
tulevan jostain järveen laskevasta koskesta. Mutta se olikin
lähestyvä tuuli, joka kohisi ja teki vähitellen soutamisen kovin
vaikeaksi; me nostimme purjeen ja saavuimme lyhyessä ajassa
eteläiselle rannalle.
Ennen pimeätä riensimme vielä lähimmille mäille tähyste-
lemään karavaania. Mutta emme voineet _
keksiä jälkeäkään ihmi-
sistä tai eläimistä, koko seutu oli hiljainen ja melkein kamala,
ja tuntui niinkuin olisi astellut luostarin raunioilla, jossa tuhan-
teen vuoteen ei ole ketään käynyt. Sillä aikaa kun Kutjuk ke-
. räsi jappkak-mättäitä, joita siinä paikassa kasvoi runsaasti, kävelin
minä kallioitten välissä. Eräällä mäellä on vaalentunut kulaanin
kallo ja sen vieressä näkyi pehmeässä maassa karhun jälkiä.
Huhuilin ja kuuntelin välillä, mutta karavaani oli ja pysyi poissa,
eikä tulta näkynyt mistään.
Pimeässä menin takaisin rantaan, jossa Kutjuk oli saanut
kerätyksi hyvän läjän polttoainetta. Aloimme neuvotella. Kara-
vaania oli selvästikin kohdannut joku odottamaton este, muuten
olisi edes parin ratsastajan pitänyt tulla yhtymäkohtaan ja
- mikä oli tärkeintä kaikesta - tuoda meille ruokaa, vettä ja
lämpimiä vaatteita. Mitähän jos koettaisi käyttää hyväkseen
myötätuulta ja purjehtisi länteen? Ei, pimeys oli liian synkkä
ja järvellä kävi liian kova laine meidän heikolle aluksellemme.
Meillä ei ollut muuta valittavaa kuin viettää yö omalla
rannallamme. Kaikki kapineet kannettiin majapaikkaamme, myös-
kin vene, irroitettuna molempiin puoliskoihinsa. Ne nostettiin
pystyyn ja tuli niistä mainio kuomu tuulta vastaan. Kaikki oli
juuri saatu järjestykseen, kun alkoi sataa. Silloin asetimme kum-
mankin veneen puoliskon syrjälleen airon nojaan ja niin oli
meillä molemmilla samassa myös sateen suoja. Minä otin yhden
pelastusrenkaan, Kutjuk otti toisen, niistä saimme päänalaset ja
niin saatoimme nukahtaa hetken aikaa, ennenkuin yökylmä alkoi.
Kello 9 sytytimme nuotion ja istuimme sitten siinä paki
noiden. Miekkonen, kellä nyt olisi ollut hiukan lämmintä teetä
ja leipää, tahi edes hyvä kulaus pelkkää vettä! Kun kaikki
poltto-aine oli lopussa, ryömimme taas maata, ja nyt olivat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
