Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXVIII. Tiibetiläiset estävät meitä ratsuväellä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
344 TIIBETILÄISET ESTÄVÄT MEITÄ RATSUVÄELLÄ.
Olipa meillä itsellämme pari verkkoakin mukana, Abdalissa
ostettuja.
Päivän koitossa tulikin jo muutamia tiibetiläisiä riemuiten
telttiini, yksi ainoa pieni kala mukanaan. Itse hyleksivät he
kalaa ja sanovat yhtä hyvin voivan syödä sisiliskoja ja käär-
meitäkin. Sen vuoksi olikin heillä ollut kauhea puuha, ennen-
kuin olivat saaneet tuon ainoan kalapahasen käsiinsä, ja siinäkin
oli vielä lokki ollut heillä apuna. Yövartijamme kertoivat, että
he olivat kivillä hätyyttäneet lokkia, joka oli joesta siepannut
kalan kynsiinsä, ja saaneet sen vihdoin hellittämään saaliinsa.
Nyt piti meidän p äyttää heille, kuinka kalaa pyydetään.
Vene pantiin kuntoon, minä laskin Ördekin kanssa pienen pu-
touksen alle verkot, ja tuossa tuokiossa nostimme jo 28 kappa-
letta kauniita kaloja. Eikä ollut saalis huonompi kasakoillakaan,
jotka koettivat onneaan rannasta onkimalla. Tiibetiläiset ihmet-
telivät silmät suurina, mutta eivät voineet käsittää, kuinka niin
inhottava eläin kuin kala kelpaisi ruuaksi.
Päivä oli suloinen ja seutu erittäin ihana. Minä söin
pelkkää kalaa kokonaisen viikon, mutta siellä oli myös runsaasti
suorsia ja villihanhia Selling-tson rannoilla. Ja aroilla vilisi ku-
laaneja ja orongo-anttilooppeja, vuoriharjanteilla etelän puolella
liiteli taas kotkia ja sieviä kalliokyyhkysiä.
Illalla tuli »bombo » 30 miehen seurassa telttiini ja lah-
jotti minulle kaksi lammasta ja kolme kehlollista maitoa. Hän
oli ihmeesti ihastunut kaikkiin meidän tavaroihimme, ja sai
vastalahjaksi revolverin, sakset, veitsen ja kappaleen kangasta.
Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa erään mahtavan
kalliosolan kautta etelään päin pitkin Selling-tson rantaa. Minä
ratsastin juuri jonkun matkaa joukon edellä, kun pari miehis-
täni riensi jälestäni ilmottamaan minulle, että Kalpet oli äkkiä
sairastunut hyvin ankarasti. Huonovointinen oli hän ollut jo
useita päiviä, mutta oli sentäfo syönyt vahvasti. Nyt oli hän
melkein henkimenossa, kun tulin hänen luokse’en. Silmät oli-
vat lasimaisen kirkkaat, kuopille painuneet posket keltaiset, huu-
let aivan harmaat. Heti keskeytimme matkan ja järjestimme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
