Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69 <3>-
jotka hän itse oli istuttanut nyt
kiertelivät akkunoita ja kohosivat katolle asti.
Ei se kummastuttanut, että hänen
sydäm-mensä oli pakahtua, kun hän ajatteli
luolina kaikesta tästä ja kun hän kuuli
sisarensa kolisten sulkevan arkkuja, sillä jo,
sillä jo huomenna piti heidän erota
kylästä, jättää maa ainiaaksi.
Kuitenkin jatkoi hän opetusta.
Kirjoitusta seurasi historia; sitten pienokaiset
lauloivat ha, he, hi, ho, bu.
Saint perimmäisessä niukassa oli ukko
Ilauser asettanut lasisilmät nenälleen ja
tavasi lasten kanssa kilpaa. Hänkin
näytti rasittavan itseään äärettömästi; hänen
äänensä värisi liikutuksesta ja se kuului
niin lystilliseltä, että olimme valmiit
itkemään ja nauramaan samalla kertaa.
Uskokaa ett’en koskaau unohda tätä
viimeistä koulupäivääni.
Nyt löi tornikello kaksitoista, soitet-
tiin rukouksiin. Samassa
silmänräpäyksessä toitottivat Preussilaisten torvet
akkunan alla, he palasivat harjoituksesta — —
Hra. Hamel nousi kalpeana kateederille.
— — — — Hän ei koskaan ollut
minusta näyttänyt niin ylevältä.
»Ystäväni" sanoi hän, »ystäväni, minä
— — — — niinä — — — —
Wann jokin tukehdutti hänen äänensä:
hän ei voinut lopettaa lausetta.
Silloin kääntyi hän suureen tauluun,
otti liitupalasen ja ponnistaen kaikki
voimansa kirjoitti hän jättiläis kirjaimilla:
„Vive la France!" *)
Sitten nojasi hän seinään puhumatta,
viittasi kädellään kuiskaten:
»Menkää kotiin! — — — — — —
Kaikki on lopussa"!
*) E18kiii>n Itnnskanmaa!
Haltiatar-kuningatar:
(Mukaelma ranskankielestä.)
(jatk.)
II NÄYTÖS.
IV Kohtaus.
Ilerra Toupefin asunto.
Tuupet (istuu pöydän ääressä, jolla
löytyy papereita ja useita pieniä pusseja
täynnä rahaa; hän lukee rahat ja panee
syrjälle joka pussista kymmenen
kultarahaa) sittemmin Magdalena.
Toivpet. Ainakin teen nyt
velvollisuuteni isäntääni St. Andre’n korkeata
kreiviä kohtaan ja itseäni, ylhäistä herra
Augusto Toupetria koktaau. Tässä hen-a
kreiville ja tässä herra Toupefille. Hyvä
kauppa: kreiville neljäsataa kultarahaa ja
sitte vielä minulle, katsotaanpas — sata.
Vaan vielä 011 yksi, joka ei ole maksanut,
vanha Johanna, joka hoiti minun äitiäni
hänen vauhoilla päivillään, kyllä vielä
häneltäkin — — (Ovea koputetaan;
Tou-pot. pistää pussit laatikkoon ja tarttuu
kynään). Astukaa sisään.
Magdalena. Suokaa anteeksi, herra
Toupet, että tulin teitä häiritsemään.
Toupet (häneen katsomatta ja yhä
kirjoittaen). Minulla 011 kiire.
Magdulcna. Teillä 011 aina kiire, mutta
jos tahtoisitte kuunnella minua hetkisen.
Toupet. Minulla ei (de aikaa; minulla
pitää olla laskuni valmiina huomenna.
Magdalena. Sallikaa minun sanoa
kolme sanaa.
Toupet. Olkoon menneeksi, kolme sanaa.
Magdalena. Suokaa vähän
odotusaikaa vanhalle Johannalle, joka 011
menettänyt. —
Toupet. Teidän piti sanoa kolme
sanaa ja nyt olette satunnaisillanne tuhatta.
Magdalena. No niin, herra Toupet,
ei pidä olla niin vaativainon: te ette
suuttuisi jos teille annettaisiin tuhatta
markkaa kolmeu sijaan, siis — —
Totipet. Pysykää pyynnössänne, kolme
sanaa.
Magdalena. Armoa Johannalle!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
