Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-e> 71
Ernest. Voi, hyvät rouvat!
8oissons’in kii&ivitär. Minulle myös
yksi! (Antaa kultarahan).
Ernest, f Itsekseen). Me saamme
vou-ra-liinnan maksetuksi! Iso-äiti saa
lämpöisen puvun talveksi! Me olemme
rikkaat!
Snissonsiu kreivitär. Pikku ystäviini,
nyt me olemme tyhjentäneet korisi, mutta
jos vielä tahdot ansaita rahaa, niin myy
nauha, jolta sinulla on lakissa.
Ernest. (Suurella kunnioituksella). Se
ei ole kaupaksi, rouva.
SoissonsHli kreivitär. Merkillistä! Mutta
minä olen päättänyt saada tuon
nauha-ruusun ja minä ostan sen sinulta niillä
hinnalla hyvänsä. Tahdotko kymmenen
kultarahaa?
Ernest. En sinukaan, hyvä rouva.
Kreivitär. Kaksikymmentä?
Ernest. Se on mahdotonta, hyvä rouva.
Kreivitär. Sata. Nyt olet rikas!
Sata kultarahaa nauharuususta! Ajntteleppns!
Ernest. Aina kummallisempaa!
Kreivitär. Sinä epäilet. Kas nyt 011
kauppa tehty!
Ernest. Suokaa anteeksi, hyvä rouva,
minä eu myy milloinkaan tätä nauhaa,
ininä säilytän sen koko elinnikani.
Kreivitär. Mikä kummallinen lapsi!
(Kääntyen naisten puoleen). Eikö voisi
sanoa häntä kelpo vanhan ajan ritariksi,
joka vaarassakin säilyttää kuningattarensa
värit. Miksi panet niin paljon arvoa
tuohon nauhaan, pikku ystäväni?
Ernest. Minä en ymmärrä kaikkea
mitä puhuitte, hyvä rouva, mutta näyttää
siltä kuin te olisitte arvanneet jonkun osan
minun salaisuudestani; mutta —
Kreivitär. Mutta mitä?
Ernest. Löytyy semmoisia
kuningattaria, jotka yhdellä kepin lyönnillä
tekevät semmoisia ihmeitä, joita Ranskan
kuningattaret eivät voi tehdä kulta valtikallaan,
i Kaikki naiset kokoontuvat uteliaina
hänen ympärilleen).
Kreivitär. Oletko sinä jonkun
semmoisen kuningattaren palveluksessa?
Ernest. Koska luiuun täytyy
tunnustaa — — kyllä minä olen, hyvä ronva.
Herttuatar. Puhutko täyttä totta?
Ernest, Aivan totta, rouva.
Ruhtinatar. Nyt minii ymmärrän!
Mikä sievä ajatus! Täytyy myöntää, että
eräs nainen 011 antanut sinulle tuon nanlian.
Ernest. Ei, rouva: niin, kyllä hän
oli vähän näiden kaunisten rouvien
näköinen, sillä te olette kaikki hyvin
kauniit ja hyvin hyvät — mutta mutta
mutta i itsekseen) minä en todellakaan
tiedä mitä minun pitää sanoman.
Kreivitär. Mutta, mutta —
Ernest. Te ette ole haltiattarin.
Kail,ki naiset. Haltiattaria!
Ernest. Niin, haltiattaria.
Herttuatar. Emme ole haltiattaria,
ystäväni.
Ernest. Ja kuitenkin te täytätte
kuningattaren käskyjä.
Ruhtinatar. Se on totta.
Herttuatar. Ranskan kuningattaren.
Ernest, Ei — kyllä — — Mutta
minä tarkoitan — — haltiatarten
kuningatarta.
Kaikki Haltiatarten kuningatar!
VI Kohtaus.
Edelliset, Marie Antoinette; kaksi
ho-vipoikaa ja kaksi tahi kolme naista
seuraa häntä. Kaikki naiset kumartavat
syvään hänen tullessaan.
Ernest. Kas, tuossa hän on! Tuossa
hän on! (Hän laskee polvilleen).
Kuningatar. Nouse ylös, lapseni; onko
sinulla vielä kukkia?
Ernest. Ei yhtään enään, Teidän
raa-jesteettiune. Minä näen kyllä, että olette
täyttäneet niin suuren lupauksen kuin te
minulle annoitte. Katsokaa näitä rahoja.
Iso-äiti parka saa jäädä mökkiinsä.
Kuningatar. (St. Andre’n
kreivittärelle.) Sallitteko minun ulottaa valtani
jokseenkin lavealle?
S:t Andre n kmirUär (kumartaen)
Rouva, te olette minun kuningattareni.
Ernest. (Itsekseen.) He tuntevat
hänet! Ovatkohan ne oikeita naisia?
Olisinko minä pettynyt? Ovatko ne kaikki
haltiattaria?
Kuningatar. Näyttää siltä kuin
Teidän miehellänne olisi liian ankara palve-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
