Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 35 —
seni; sillä hiin tarttui rautakourin
minuun ja esti minua paikalta liikkumasta,
ja kun jälleen pelostani toinnuin,
huomasin olevani veneessä, joka juuri
lykättiin vesille. „Laiva lioloi!" huusi
minun kumppanini; silloin näin, että
olimme likellä suurta laivaa. Minua
puoleksi vedettiin ja puoleksi lykättiin
laivan kylkeä myöden ylös ja laskettiin
sitten kannelle. Ylfympärillä oli
sekamelskaa ja hämmennystä; sillä laivan
oli määrä lähteä hetken perästä. Minut
oli siis tuotu sinne, juuri kun laiva oli
poistumaisillaan. Sain pian tietää, että
mies, jonka seurassa olin tullut, oli
laivan kapteeni ja omistaja. Huomasin
myöskin pelkoni, että hän oli paha mies,
liiankin oikeutetuksi. Hänellä oli musta
pahau-ilkinen sydän, eikä hän ollenkaan
hillinnyt himojansa. Hänen laivassaan
oli ainoastaan huonoja miehiä, jotka
eivät saaneet työtä muualla; kapteeni ja
laivaväki olivat siis jokseenkin
ylulen-kaltaiset.
Laivassa sain kestää sekä
lykkäämisiä että lyömisiä; minä sain kärsiä
huonosta ja riittämättömästä nio’asta, joka
teki elämiini siellä kovin tukalaksi; mutta
kaikkein kauheimmat olivat kuitenkin
nuo pelottavat kohtaukset, jotka siellä
sain nähdä. Sinä kauhistut, poikaseni,
kun kerron, että näin murhankin silmieni
edessä.
Kapteeni, jolla oli syytä pelätä
laivaväkeänsä, koska luin sitä pahasti
kohteli, kantoi aina aseita luonansa.
Nuk-kuessaankin piti hän valmiiksi ladatun
revolverin vieressään. Miehet tiesivät,
ettei kapteenin revolveri ja veitset
olleet lasten leikkikaluja ja että hiin
käyttäisi niitä ilman annotta, jos joku häntä
ärsyttäisi; he koettivat sentähden jos
mahdollista olla luinen vihaansa
nostamatta.
Eräänä päivänä syntyi ankara riita ja
tappelu miehien välillä ja kapteeni, joka
semmoisissa tapauksissa tavallisesti
kiihotti miehiä pitämään puoltansa,
astui nyt heidän välilleen ja käski heidän
lakkaamaan tappelemasta ja palaamaan
työhön. Mutta miesten kiihko oli juuri
korkeimmillaan eikä kukaan totellut
kapteenin käskyä.
Minä katselin miesten tappelua eräästä
turvallisesta paikasta. Kuulin kapteeniu
pelottavan äänen käskevän heitä
palaamaan työhön, ja kun ei kukaan
totellut häntä, näin hänen vetävän
revolverinsa esiin ja ampuvan kuoliaaksi
likinnä seisovan miehen.
Tappelu taukosi, ja miehet katselivat,
hetken aikaa kauhulla murhattua
kumppaniansa. Minä odotin vaan, että he
kostaisivat hinnuhaltijalleen; mutta he
eivät liikahtaneet paikaltaan. Katsoen
rohkeasti laivaväkeen ja osoittaen
revolveriin sanoi kapteeni vihdoin: „sen,
joka ci tottele käskyjäni eikä palaja
työhön, ammun paikalla kuoliaaksi."
Miehet tottelivat nyt muristen pelättyä
tyranniaan ja palasivat velvollisuuteensa.
Heidän murhattu kumppaninsa heitettiin
meren pohjaan eikä kukaan enää sen
koommin puhunut hänestä.
Minä voisin vielä kertoa sinulle,
poikaseni, useampia hinUukolitauksia, jotka
minä valitettavasti sain laivassa nähdä;
mutta minä olen kertonut sinulle kyllin,
osoittaakseni, ettei mikään voi olla
pahempi kuin seura, jolla ci ole
jumalanpelkoa sydiunniessä. Minulla oli
kunnon äiti ja hyvää johtoa uskonnossa
rakkaassa kodissani. Ajattele siis
kauhuani, kun en saanut kuulla Jumalan
nimeä mainittavan paitsi kirouksissa.
Minä olin vakuutettu siitä, että Hän
oli lähettävä meille ankaran
rangaistuksen enkä ollutkaan väärässä. Tuo
hirmuinen laiva oli tuomittu.
(Jatketaan.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
