Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 47 —
Rakkaus on ylin kaikkia, mutta
samalla on se kaikkein palvelija.
Jos sinulla on tahto, joka on antannut
Jumalan tahdon alaiseksi, sydän, jota
Jumalan laki on saanut nöyryyttää, niin on
sinulla rauha, joka yli kaiken
ymmärryksen käy.
Pieni Punahilkka.
Satunäytelmä kolmessa näytöksessä.
C. Georg Starbäe.k:ilta.
Henkilöt:
Punahilkka.
Äiti.
Iso-äiti.
Metsästäjä.
Puunhakkaaja.
Susi.
Ensinmiäinea näytös.
Punahilkka. Aili. Sitten Metsästäjä.
(Näyttämö kuvailee avonaista paikkaa
maalaistuvan edessä. Äiti hyviin
vaat.tei-sin puettu talonpoikaisvoimo.
Punahilkka kori kädessä.)
Äiti. Ivas niin, Punahilkka . . .
iso-äitisi on kipeä ja tahtoo hartaasti sinua
luoksensa. Sinun pitää siis viedä hänelle
vähän ruokaa ja juomaa ... se maistuu
hänestä hyvältä.
Pimahilklca. Iso-äidin luokse menen
kernaasti; hän pitää minusta niin paljon.
Äiti. Mutta älä viivy tiellä, äläkä jää
juttelemaan, niinkuin tavallisesti teet,
muutoin iso-äiti saa liian kauvan odottaa.
Pidii sitten myöskin vaari itsestäsi ja
pysy tiellä, ett’et eksy.
Punahilkka. Tahdon tehdä niinkuin
olet sanonut; en viivy enkä poikkee
tieltä; hyvästi, äiti kulta! (Menee.)
Äiti. Hyvästi, lapseni! (Itsekseen.)
Minun pikku Punahilkkani on
hyväsydäminen lapsi . . . minä niin herttaisesti
rakastan häntä, ja iso-aiti . . . hän
oikein surisi kuollaksensa, jos jotakin
tapahtuisi Punahilkalle.
(Metsästäjä tulee varustettuna pyssyllä
ja jahtiveitsellä.)
Metsästäjä (ohitse mennessänsä).
Hyvää huomenta! Jo noussut! muori kulta!
Äiti. Niinpä niin. Minnekä teidän
sitten 011 matka niin varhain?
Metsästäjä. Metsään . . . olenpa
sn-denjälkiä löytänyt. Hei, muori, jos
otuksen kaadan, tulee sen nahasta minulle
hyvä turkki talveksi.
Äiti. Susiko? Mitä sanotte? . . .
Jumala meitä armahtakoon, ja minä, joka
vast’ikään lähetin Punahilkan metsään
. . . Hän ei tunne sutta eikä ymmärrä
väistyä syrjään, jos se tulee häntä
vastaan.
Metsästäjä. Mitä te sanotte, muori?
Punahilkkako metsässä? . . . tunnen kyllä
tuon iloisen lapsen. Mutta älkää peljätkö
. . . kyllä miuä häntä suojelen.
Äiti. Voi tehkää se . . . olen kiittävä
teitä sydämestäni, jos Punahilkka palajaa.
Teille annan sitten paraan kanani.
Metsästäjä. Oikein, muoriseni! . . .
Kyllä siitä muistutan.
(Menee eteenpäin. Esirippu laukee.)
Toinen näytös.
Punahilkka. Susi. Sitten Metsästäjä.
Puunhakkaaja. (Tiheä metsä; keskellä
tie, jota pitkiu Punahilkka käy. Susi tn-1’
lee sivulta päin hiipien metsästit. Perällä
on kaksi puunhakkaajaa, kirvesten kalke
kuuluu.)
Susi (kähisevällä äänellä). Hyvää
päivää, hyvää päivää, lapseni. Minne sinä
menet tuommoinen raskas taakka
kädessä? (Itsekseen.) Olisipa tuo oikea
herkkupala, ja nälkä vaivaa minua aika lailla.
Punahilkka. Siinä vien rnokaa
isoäidille.
Susi. Voi sentään, kuinka iso-äitisi
tulee iloiseksi. (Itsekseen.) Jos vaan nuo
pnunhakkaajat eivät olisi niin likellä!
(Seuraa Punahilkkaa.)
Punahilkka. Vai tahdot seurata
minua ? Mitä sinä mutiset itseksesi ?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
