Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 55 —
Ma kuuriasi pelkään vaan.
Susi (on iskenyt Punahilkkaan, joka
varovasti oli lähestynyt, ja vetää häntä
yhä lähemmäksi).
Ma niillä lujast’ kourin sun . . .
Metsästäjä (ulkona. Tähtää pyssyänsä).
Seis, veitikka, nyt olet mun.
Punahilkka (koettaa päästä irti).
Voi, hampaas kuinka kauheat!
Susi.
On niissä terää,
Ja niillä revin snn tällä erää,
(Heittäytyy vuoteelta ja tahtoo nielaista
Punahilkan, joka huutaa kovasti. Samassa
metsästäjä laukaisee. Susi vaipuu
kuolleena maahan uutimen taakse.
Metsästäjä katsoo ikkunasta ja tulee huoneesen.
Punahilkka (peljästyneenä). Taivas
auttakoon! Mitä se oli?
Metsäst/ijn (pyssy kädessä). Elätkö,
Punahilkka? . . . Siis tulin vielä oikeaan
aikaan!
Punahilkka. Voi, kuinka olen ollut
kauhistunut! Olihan se tuo paha eläin,
jonka tapasin metsässä, . . . jota
puun-hakkaajat sudeksi nimittävät. Mutta
missä on iso-äiti?
Metsästäjä. Katsokaamme . . . minä
aavistan, kuinka susi on päässyt eukon
vuoteelle.
(Hän menee uutimen taakse, jossa susi
makaa kuolleena. Iso-äidin huuto
kuuluu.)
Iso-äiti (vielä näkymätönnä).
Päästäkää minut ulos, minä tukehdun! (Hän
tulee esiin uutimien takaa.)
Punahilkka. Voi, iso-äiti, iso-äiti kulta,
oletkos ollut piilossa siellä?
Metsästäjä (astuen likemmäksi). Siis
elätte vielä, vanha iso-äiti? Eikö susi
ole teitä purrut?
Iso-äiti. Se kerassaan söi minut
suuhunsa . . . puh! Olin siinä oikein
tukehtua, se on selvä! Suden vatsassa olisi
ollut ahdas suoja, saatan taaskin hengittää!
Pelastuin toki tuon pedon kynsistä.
Punahilkka. Iso-äiti, äiti lähettää
sinulle ruokaa ja viiniä, me olemme
leiponeet kotona.
Äiti (astuu sisään). Täällä olen itse.
Minulla ei ole ollut lepoa siitä asti, kun
kuulin puhuttavan sudesta. Mutta kuinka
ou laita, lapsi kulta, minun pikku
Puna-hilkkaseni? Eihän sinulle ole tapahtunut
mitään pahaa?
Punahilkka. Ei mitääu muuta, kun
että susi oli nielaista minut.
Äiti (hämmästyneenä). Se on siis
kuitenkin yrittänyt,? . . . minä vapisen
Punahilkka. Älä pelkää, äiti kidta,
metsästäjä on juuri nyt tappanut sen
ja pelastanut iso-äidin, jonka susi jo oli
syönyt snuhtinsa.
Äiti. Me olemme teille suuressa
kiitollisuuden velassa, herra metsästäjä, . . .
mutta kuka 011 neuvonut sutta iso-äidin
luokse?
Metsästäjä. Sen kai Punahilkka teki.
Puunhakkaajat näkivät, kuinka hän
kau-van aikaa jutteli suden kanssa.
Äiti (varoittaen). Punahilkka, armas
Puiiahilkkaseni! Mitä olen sinulle
sanonut, kuu menet metsän läpi!
Punahilkka (katuen). Olinpa
unhoittanut varoituksesi, mutta en sitä enää
koskaan tee, äitiseni!
Iso-iiiti. Luotanpa sinuun, Punahilkka
. . . sinä tulet tottelevaisemmaksi ja
hyväksi lapseksi. Mutta vieläkö ruoka saa
meitä odottaa? Istukaamme syömään!
Tämmöisen kauhistuksen perästä syömme
kaikki mielihalulla.
Äiti. Iso-äiti on oikeassa, ja te, herra
metsästäjä, syökäätte meidän kanssamme!
Metsästäjä (ruvetessansa ruoallei.
Jos suvaisette, niin syödään vaan,
Ja Punahilkalle hurrataan.
(Esirippu laukee).
Mietteitä.
Tee työtä niinkuin eläisit ijäti; rukoile
niinkuin kuolisit tiiuäpäivänä.
Sinun tulee elää muiden hyväksi, jos
tahdot itse varsinaisesti elää.
(Seneca.)
Ymmärryksen viljeleminen ja tahdon
puhdistaminen 011 ensimmäinen ehto
onnellisen sielun tilan ja hyvän
elitmänret-keu saavuttamiseksi. (Be3ko\v.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
